1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä Työvoimatase 2011 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä Suomen koko väestö 5 401 15–74-vuotias väestö 4 043 75 % 15–64-vuotiaat 3 539 66 % Alle 15-v. Yli 74-v. 65–74-v Työvoima 2 682 Työvoimaan kuulumattomat 1 377 Työlliset yht. 2 474 46 % -15–64-vuotiaat 2 428 45 % -65–74-vuotiaat 46 0,9 % Työttömät 209 Taloudellinen huoltosuhde: väestö (5 401)–työlliset (2 474) työlliset (2 474) =118 Palkansaajat 2 143 Yrittäjät 319 Väestöllinen huoltosuhde: alle 15-v.(889)+65–74-v.(520)+yli 75-v.(444) 15–64-v. (3 539) =52,4 Maa-, metsä- ja kaivosteoll. 110 Teoll. ja rak. toim. 560 Palvelut 1 804 Työllisyysaste: 15–64-v. työlliset (2 428) 15–64-v. väestö (3 539) =68,6 Työttömyysaste: työttömät (209) työvoima (2 682) =7,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto, Väestörakennetilasto 6.7.2012

Palkansaajat sosioekonomisen aseman mukaan, % 1 652 1 809 2 116 2 016 2 150 Työlliset palkansaajat, 1000 henkilöä Osuudet laskettu palkansaajien yhteismäärästä, jossa ei ole mukana ko. ryhmiin kuulumattomia Lähde: Tilastokeskus; Väestölaskenta (1970 ja 1980) ja työvoimatilastot 10.9.2012

Perustietoa akavalaisista 2010–2012 GRAAFIN SANOMA: Lähde: AKAVA TMT06; työantajan ja sukupuolen osalta AKAVAn jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2007 jäsenmääräilmoitusten yhteydessä Työnantaja ja sukupuoli päivittyvät 3/2008, muilta osin kunhan tietoja saadaan eri rekistereistä

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012 6.3.2012

Akavan jäsenmäärän kehitys 1970–2012 Suomen Terveydenhoitaja liitto STHL liittyi Akavaan 1.4.2012 6.3.2012

Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907–2012 TVK SAJ Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako 10.9.2011

Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Kokonaisansiot 2010 Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420 Desiili 90 5 930 Akavalaiset 3 590 mediaani Kaikki palkansaajat 1 940 2 720 4 500 Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011

Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012** Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012 Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, valtio GRAAFIN SANOMA: Lähde: TK; ansiotasoindeksi 3. nelj. Tuposeto Päivi, Freelance: C:\kuvat\anskeh\ati\sopliu Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, kunta GRAAFIN SANOMA: Lähde: TK; ansiotasoindeksi 3. nelj. Tuposeto Päivi, Freelance: C:\kuvat\anskeh\ati\sopliu Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012 Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, yksityinen GRAAFIN SANOMA: Lähde: TK; ansiotasoindeksi 3. nelj. Tuposeto Päivi, Freelance: C:\kuvat\anskeh\ati\sopliu Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report 14.12.2011

Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi- Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report 14.12.2011

Veroaste Suomessa 1987–2014* VM:n ennuste Veroaste = kaikkien verojen osuus BKT:sta (Suomi: ml. pakolliset, lakisääteiset työeläkemaksut) Ei veronpalautuksia 1990 ja 1994, kahdet veronpalautukset 1993 ja 1995 *) Ennuste Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus syksy 2012, syyskuu 2012 24.09.2012

Veroaste eräissä maissa 2010 *) Tiedot vuodelta 2009 Lähteet: Eurostat; Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2012; Revenue Statistics 1965-2010: 2011 Edition, OECD. 24.9.2012

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a 05 25 50 75 95 Esimerkiksi 50 %:lla akavalaisista vuositulot ylittävät 49 000 euroa Suomi Muut Länsi-Euroopan maat Kaikkien palkansaajien tulojakauma 05 25 50 75 95 GRAAFIN SANOMA: Päivitetty 23.9. 2008. Eugen. Käytetty Veronmaksajien keskusliiton palkkavertailu, liitetaulukot. Keskiarvot painottamattomia keskiarvoja, Viro ei laskettu kummassakaan. Suomen luvut laskettu uudestaan Velmalla, pieni ero Veronmaksajien lukuun, koska minä lasken eläkemaksun painotettuna keskiarvona alle 53 ja yli 53 v. työntekijöiden maksuista, Veronmaksajilla ilmeisesti alle 53 v työntekijän maksu. Vuoden 2009 luvut hallituksen elokuun 2008 budjettiesityksen perusteella, kunnallisvero ja SOTU maksut 2008 tasolla Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.           Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011

Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011 12.12.2011

Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 tasossa Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011

Suhteelliset verot sekä veroluonteiset maksut 1990–2010 kunnallisverotettavasta tulosta aiemmin sairausvakuutusmaksu 80000 mk ylittävältä kunnallisverotettavan tulon osalta 4.5.2010

Veroluonteisia maksuja 1995–2010, % Pidätetään suoraan palkkatulosta, verovähennyskelpoisia *) Työeläkemaksu alle 53-vuotiailta 4,5 %; 53 vuotta täyttäneiltä 5,7 % 3.5.2010

Tuloveroasteet eräillä palkkatasoilla 1987–2010* 2,5*keskipalkka 1,5*keskiapalkka Keskipalkka 2/3*keskipalkka ½*keskipalkka Keskipalkat, e/kk Sairausvakuutuksen lisämaksun kanssa Ilman sairausvakuutuksen lisämaksua Lapseton, vain viranomaisvähennykset Lähteet: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksin keskiansiot, 2010 oma arvio 29.4.2010

Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa (67 000) Perusaste Kaikki Keskiaste (111 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (224 000) (35 000) (12 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste GRAAFIN SANOMA: Vuoden 2010 lopulla oli työttömänä oli n. 43 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4-5 %. Vuoden 1994 laman jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on alentunut nopeammin kuin koulutettujen Esimerkiksi ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutsasteen yhteenlaskettu työttmyysaste oli hieman alle 5 % vuonna 1994, 2010 lopulla 4 % 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot 15.12.2011

Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 30.9.2012 5.11.2012

Työttömien määrän muutos 2001–2012 Syyskuusta 2001 syyskuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 50 200 henkilöllä, 18 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 12 100 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 61–101 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 30.9.2012 2.11.2012

Työttömät tutkinnoittain syyskuussa 2012 kk=korkeakoulututkinto Ilman lomautettuja, tilanne 30.9.2012 Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

Työttömyysarvio tutkinnoittain syyskuussa 2011 ja 2012 Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 1.11.2012

Työttömyysarvio tutkinnoittain syyskuussa 2012 Kuva laskennnassa jakajan oleva työvoima päivitetään kerran vuodessa tilastokeskuksesta erillistilauksena tulevasta (tulee automaattisesti tammi-he lmikuun vaihteessa/tiina kivilahti/H2670, TK-52-403-06 ) taulukosta Kuvapohja excel S:\talpolyk\työttömyystilatot\kuvia\kuvat_työtön_päivi Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 1.11.2012

15–64-vuotiaan väestön työllisyysaste koulutuksen mukaan 31.12.2010, % Koulutusaste: *) Tutkinnon suorittanut väestö 31.12.2010 Lähteet: Tilastokeskus (työssäkäyntitilasto, tutkintorekisteri) 9.2.2012

Työttömien määrän kehitys 2007–2012 iän mukaan Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34 -vuotiaiden ikäryhmään. Työttömyyden lisääntyminen on ollut voimakkainta 60–64 -vuotiaiden ikäryhmässä. Tilanne elokuussa 2012; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 23.10.2012

Kesto keskimäärin, viikkoa Työttömyyden kesto Kesto keskimäärin, viikkoa Työttömien lukumäärä 35 25 986 39 24 367 42 25 626 207009 44 191210 49 190400 Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012 . Korkeasti koulutetuista n. 5800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 5.9.2012

Työttömyyden kesto sukupuolen mukaan Kesto keskim. vkoa Työttömien lkm. 41 12 953 30 13 033 46 12 075 32 12 292 49 12 539 35 13 087 39 122 460 37 84 549 44 112 324 42 78 886 12539 48 13087 Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 24.9.2012

Kansantaloudellisia ennusteita 2012–2014** 27.9.2012

BKT:n määrän muutos Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

Työttömyysaste Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

Työllisyysaste Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

Inflaatio Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

Ansiotason muutos Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennakko, ** ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 19.10.2012

Yliopistojen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 1985-2011 GRAAFIN SANOMA: Yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrä kasvaa vuosittain. Aloittaneiden ja valmistuneiden määrän erotus ei kerro suoraan opintojen keskeyttäneiden määrää, mutta siitä voi päätellä, että keskeyttäneitä on liikaa. Olisiko sisään otettujen määrää supistettava ja koulutuksen laatua parannettava. Lähde: TK/Tilastolliset vuosikirjat, Oppilaitostilastot, ja nettisivut Päivi, 24.6.2008 Päivitys kesällä 2009 Freelance: C:\kuvat\koulutus\tutkinno Excel: C:\wr1\koulutus\kotahaku021007 Siirtymäkaudet kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään päättyivät vuosina 2008 ja 2010. Lähde: Opetushallinnon ylläpitämät Vipunen- ja KOTA -tietokannat 4.10.2012

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 1985–2011 Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot GRAAFIN SANOMA: Myös ammattikorkeakouluissa opintojen aloittaneiden ja valmistuneiden määrästä voi päätellä, että keskeyttäneitä on paljon. Onko pääsyvaatimukset liian helppoja. Opiskelupaikkoja vähentämällä voisi lisätä laadullisia resursseja. Opiskelijoiden tulee olla motivoituneita alastaan. Lähde: TK/Tilastolliset vuosikirjat, Oppilaitostilastot, ja nettisivut Päivi, 24.6.2008 Päivitys kesä 2009 Freelance: C:\kuvat\koulutus\tutkinno Excel: C:\wr1\koulutus\kotahaku021007 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilasto; Opetusministeriön AMKOTA-tietokanta 18.10.2012

Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2011 Osuus suoritetuista tutkinnoista, % 33 24 20 9 7 3 1 Yhteensä 21 377 tutkintoa Suoritettuja tutkintoja Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (1 521) eivät ole mukana. Lähde: Tilastokeskus koulutustilastot 4.10.2012

25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011

Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö GRAAFIN SANOMA: Päivi päivittänyt Kota ja amk-kota tietokannoista Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät 3.7.2012

Työikäisten koulutustaso ikäryhmittäin 2010 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot 28.2.2012

Koulutusmenot opiskelijaa kohden Suomessa ja OECD-maissa 2009 sisältää tutkimuksen & kehityksen GRAAFIN SANOMA: tutkimus & kehitys ei mukana Ostovoimakorjatut luvut Lähde: OECD Education at a Glance 2012 18.10.2012

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2010 25–64-vuotiaat 25–34-vuotiaat 55–64-vuotiaat 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa (57%). Lähde: OECD, Education at a Glance 2012 17.10.2012

Akavalaisten viikkotyöaika 2011, tuntia Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Mukana palkalliset ja palkattomat ylityöt. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012

Ylitöiden tekeminen 2011 Akavalaiset Kaikki palkansaajat Tehdyt ylityötunnit/ viikko 7,0 7,7 6,2 6,7 7,5 7,3 6,0 8,9 Akavalaiset Työnantaja Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ylityökorvaus joko rahana tai vapaa-aikana; Ylityötunnit niillä, jotka olivat tehneet ylitöitä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 26.6.2012

Ansiotyön tekeminen kotona 2011 Etätöitä tehneet, 1000 henkilöä 366 220 200 114 166 106 Palkansaajien kotona tekemä ansiotyö (päätyössä) 4 edeltävän viikon aikana Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 19.10.2012

Kotona ansiotöitä tehneet korkeasti koulutetut palkansaajat 2011 1000 henkilöä 220 52 79 67 16 33 4 18 10 0,4 62 5 6 48 2 124 43 54 9 14 Palkansaajien kotona tekemä ansiotyö (päätyössä) 4 edeltävän viikon aikana Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 22.10.2012

Määräaikaisuus 2011 Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä 247 43 32 12 25 15 3 4 22 1 14 17 13 19 6 2 Kaikki palkansaajat Akavalaiset Ikäryhmä Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla yli kolme vuotta. Koulutusaste Työnantaja Ammattiryhmä GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 16.11.2010

Naisten osuudet palkansaajista sosioekonomisen aseman mukaan, % 2000 2009 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot 2000 ja 2009 10.2.2011

Naisten osuudet työvoimasta koulutusasteen mukaan, % 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot 1999 ja 2009 10.2.2011

Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012 GRAAFIN SANOMA: Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2012 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 19.3.2012

Akavalaisten yrittäjäksi ryhtymisen kannusteet 2010, % Vastaajien määrä: 1 188 Lähde: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys Akavan jäsenistössä 2010. 8.12.2010

Yrittäjien työtyytyväisyys, % Vastaajien lkm 2 062 1 190 2 052 1 183 2 053 1 187 1 179 Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin Saan työstäni todellista tyydytystä Olen usein kyllästynyt työhöni Lähde: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys Akavan jäsenistössä 2010. 8.12.2010