Talousjärjestelmät: Liberalistinen markkinatalous Sosialistinen suunnitelmatalous Hyvinvointivaltio – välimuoto?

Liberalistinen markkinatalous: Liberalistinen talousteoria lähti korostamaan taloudellisen toiminnan vapautta vaurauden syntymisen ehtona Tunnetuin puolestapuhuja Adam Smith Pääteos ”Wealth of Nations” 1776 Suomessa Antti Chydenius 1700-luvulla

Liberalismin pääidea: Liberalistit huomasivat 1700-luvun Euroopassa merkantilistisen talouden huonot puolet: Tullit, verot ja kaupan rajoitukset ehkäisivät talouden kasvua Antamalla talouden toimijoille vapaat kädet, jokaisen toimijan resurssit suuntautuisivat hyödyllisimmällä mahdollisella tavalla (vrt. jokainen tietää itse parhaiten, mihin rahansa käyttää) Smith: Taloudessa toimijoista muodostuu ”näkymätön käsi”, joka ohjaa taloutta ja tuotantoa parhaaseen mahdolliseen suuntaan

Näkymätön käsi? Smithin mukaan yrittäjillä ja muillakin toimijoilla on pyrkimys maksimoida hyöty/voitto (itsekkyys, ahneus) => Tämä johtaa taloudessa tuottavimpiin mahdollisiin sijoitus-, ja tuotantopäätöksiin => Suurin mahdollinen vauraus, jos vapaa toiminta sallitaan => Tuotanto ja hinnat ihanteellisella tasolla, sillä kysyntä ja tarjonta säätävät vapaasti tuotannon ja hinnat Lisäksi: Vapaa kilpailu pitää hinnat alhaalla ja laadun korkeana, myös kuluttajat hyötyvät tilanteesta Entä köyhät? Smithin mukaan hekin pääsevät kansantalouden vaurastuessa parempaan asemaan.

Onnistuiko liberalismi?: Tarjonnut kiistatta suurimman taloudellisen elintason maailmalla. Epäkohtiakin tuotu esiin (tulojen ja varallisuuden epätasainen jako) Kulta-aikaa 1800 – l. loppupuoli 1900 – luvun alkupuolella, kilpailun kiristyessä, luisuttiin protektionismiin. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltiomalli (korosti liberalismin eriarvoistavaa vaikutusta) Toisaalta vapaakauppaa elvytettiin henkiin (esim. GATT – sopimus, WTO) 1980-luvulla uusliberalismi (tärkein vaikuttaja Reaganin talouspolitiikka 1981-1988) Saanut kannatusta myös Euroopassa, ja esim. Uudessa-Seelannissa

Sosialistinen suunnitelmatalous: Pohjautuu eniten Karl Marxin oppeihin (pääteos ”pääoma” 1859) Esitti utopian kommunismista, jossa kaikki olisi yhteistä, jokainen tekee kykyjen mukaan, saa tarpeen mukaan. Käytännössä toteutunut reaalisosialismina. 1900 – luvun sosialistimaat (esim. Neuvostoliitto, itä-Eurooppa, Kiina, Kuuba, P. Korea)

Sosialistisen talouden idea: Koska vapaan taloudellisen toiminnan katsottiin ruokkivan eriarvoisuutta, kehitettiin suunnitelmatalouden malli: Valtio omistaa kaikki tuotantolaitokset ja pääomat Valtio suunnittelee tuotannon määrät, hinnat ja palkat Vähäiset omaisuudet tai taloudellinen toiminta sallittu yksityishenkilöille

Toteutus: Esim. Stalinin ja myöhempien neuvostojohtajien 5-vuotissuunnitelmat Neuvostoliitossa Gosplan, eli keskussuunnitteluvirasto teki suunnitelmat Tuotantolaitoksille ja jopa yksityisille työntekijöille asetettiin tuotanto- ja työnormit, jotka piti täyttää

Piirteitä: Tuotannon jäykkyys, tarjonta ei vastannut kysyntää Hintojen jäykkyys kannusti mustan pörssin kauppaan Kilpailun puutteessa rahoitusta saivat myös hyvin kannattamattomat tuotantolaitokset ja liikeideat Suunnitellut normit täytettiin harvoin, kuitenkin tuotantolaitokset varasivat varmuuden vuoksi raaka-aineita yli tarpeen => Haaskausta Kilpailun puuttuessa motiivi tuotantoteknologian uudistamiseen puuttui => Tuotantoteknologia tehotonta ja saastuttavaa Elintaso jäi alhaiseksi, Jatkuva kulutustavarapula sekä maatalouden ongelmat jäytivät sosialismia sisältäpäin

Hyvinvointivaltio – välimuotoko? Engl. ”Welfare state” Ideana se, että toimivan markkinatalouden ohella valtio ottaa suuren roolin useiden peruspalvelujen tuottamisessa. Palvelut tuotetaan korkean veroasteen antaman tuoton avulla. Suunnittelua näillä alueilla jonkin verran => ”Sekatalous” ? Edellyttää myös tulonsiirtoja ja progressiivista verotusta Hyvinvointivaltiomallin puolestapuhujana vasemmisto, erityisesti sosialidemokraatit

Hyvinvointivaltion toimivuus? Edut: Turvallisuus, tasa-arvoisuus, yhteiskuntarauha Elintaso (melkein) yhtä suuri kuin hyvin liberalistisissa talouksissa Haitat: Onko julkisten palvelujen tuottaminen kalliimpaa kuin yksityisellä sektorilla tuotettujen? Aiheuttaako ”kannustinloukkuja”? Byrokraattisuus, jähmeys, hitaus Onko tullut tiensä päähän???