Kemia, luento1 lisämateriaalia

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Metallit Kuva :
Advertisements

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Ammattikemia Terhi Puntila
Liukoisuus-ja ionitulo
Yhdisteiden nimeäminen
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Kemiallinen sitoutuminen
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
6. Luonnon happamoituminen
Rikki
Typpi.
Ilmakehä suojaa elämää
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
EPÄORGAANINEN KEMIA.
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Ag H+H+ H+H+ Cl - 1. Hopealevy suola- happoliuoksessa Zn Cl - H+H+ H+H+ 2. Sinkkilevy suola- happoliuoksessa Cu NO 3 - Ag + 3. Kuparilevy hopea- nitraattiliuoksessa.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
Ilma.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
METALLIT.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Tiivistelmä 8. Palaminen
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Kemia, luento1 lisämateriaalia

Alkuaine, yhdiste, seos Mitkä seuraavista ovat a) alkuaineita b) yhdisteitä c) seoksia Nikkeli Teräs Rauta Häkä Jää Pronssi Ilma Neon Alkuaine Ni Seos Alkuaine Fe Yhdiste CO Yhdiste H2O Seos Seos O, N , CO2,.. Alkuaine Ne

Isotoopit Kuinka monta protonia, neutronia ja elektronia on seuraavissa atomeissa? Sädehoitokoboltti T½ = 30 v 27 p, 33 n, 27 e Luonnonuraanista 99.9% 92 p, 146 n, 92 e Ydinpolttoaine 0,1% 92 p, 143 n, 92 e Ydinräjähdyksen tuote T½ = 27v 55 p, 82 n, 55 e Ydinräjähdystuote T½ = 8 pv 53 p, 78 n, 53 e Uraanin hajoamisketjun vaihe 3 vrk:n ajan. Keuhkosyöpävaara 88 p, 134 n, 88 e 1 p, 1 n, 1 e Raskas vety. Raskas vesi ydinvoimalan hidastinaineena

Ionit Kuinka monta protonia, elektronia ja neutronia on seuraavissa ioneissa? p = 20, n = 20, e = 18 Kalsium- ioni Kloridi- ioni p = 17, n = 18, e = 18

Yhdisteiden alkuainekoostumus Atomipainoja: Vety H 1.0 Happi O 16.0 Rikki S 32.1 Kloori Cl 35.4 Natrium Na 24.0 Hiili C 12.0 Typpi N 14.0 Kupari Cu 63.5 Rauta Fe 55.8 1. Määritä etanolin C2H5OH alkuaineiden suhteelliset osuudet Molekyylipaino: 2*12 + 6*1+16 = 46 Hiiltä: 2*12/ 46*100% = 52% Vetyä: 6 / 46* 100% = 13% Happea: 16 / 46 *100% = 35% 2. Kummassa kupariyhdisteessä CuCl2 b) Cu2S On enemmän kuparia? Molekyylipaino M = 63.5 + 2*35.4 =134.3 Kuparia 63.5 / 134.3 * 100% = 47% b) Molekyylipaino M = 2*63.5+32.1 = 159.1 Kuparia 2*63.5 / 159.1*100% = 79.8 %

Alkuaineiden jaksollinen taulukko

Ioniyhdisteet eli suolat Kationi Anioni Yhdisteen kaava ja nimi KCl kaliumkloridi K+ Cl - Ca2+ F - CaF2 kalsiumfluoridi Mg(NO3)2 magnesiumnitraatti Mg2+ NO3 - Na+ CO3 2- Na2CO3 natriumkarbonaatti (sooda) Al2(SO4)3 alumiinisulfaatti Al3+ SO4 2- Periaate Yhdisteen molekyylit ovat sähköisesti neutraaleja, mikä määrää kationien ja anionien alaindeksit yhdisteen kaavassa. Nimessä ei tarvita lukusanoja di, tri, koska samoilla ioneilla ei ole useita keskinäisiä yhdisteitä

Epämetallien väliset yhdisteet Kationeja (positiivisia ioneja) ei ole lainkaan Yhdisteiden sidostyyppi yleensä kovalentti tai poolinen (kaasuja tai nesteitä) Useita keskinäisiä yhdisteitä , nimissä kreikan lukusanoja Elektroneja luovuttavan epämetallin ionivarauksen tilalla vastaava käsite on hapetusluku Esim. Oksidi on O2-. Hapetuslukutaulukon mukaan hiilellä C on mahdollisia positiivisia hapetuslukuja +II , +IV. Mitkä ovat hiilen oksidit ? 1 =mono 2 = di 3 = tri 4= tetra 5 = penta 6 = heksa CO hiilimonoksidi eli häkä CO2 hiilidioksidi

Typen oksidit Esim. Oksidi on O2-. Hapetuslukutaulukon mukaan typellä N on mahd. positiivisia hapetuslukuja +I, +II , +III, +IV, +V. Mitkä ovat typen oksidit ? Nimeä ne N2O dityppioksidi eli typpioksiduuli eli ilokaasu NO typpimonoksidi N2O3 dityppitrioksidi Syntyvät liikenteestä:=> Happamoitumista Keuhkoille haitallisia Rehevöittävät vesistöjä Kasvihuoneilmiö NO2 typpidioksidi N2O5 dityppipentaoksidi

Rikin oksidit SO2, SO3 sade rikkidioksidi rikkitrioksidi SO3 O2 SO2 H2SO4 rikkihapposade rikin okdisit huuhtoutuvat alas happosateina. tehdas