Suomen kuvataiteen kultakausi 1880-1910

Yleistä Kultakaudesta Kultakauden aikana syntyi perusta suomalaiselle taiteelle – sille luotiin oma, kansallinen ilme. Taide pohjusti tietä Suomen itsenäisyyteen. Samalla se saavutti myös korkean kansainvälisen tason ja seurasi ajankohtaisia eurooppalaisia taideliikkeitä. Taiteilijat kuvasivat teoksissaan Suomea, sen ihmisiä ja luontoa sekä historiaa. He opettivat suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden. Kultakauden taide kertoi tarinoita Suomesta, sen historiasta ja nykypäivästä, myös muulle maailmalle.

Kultakauden taiteilijoita: Akseli Gallen-Kallela on Suomen kansallistaiteilija. Hän opiskeli Pariisissa ja edusti realismia teoksissaan. Realismi pyrkii kuvaamaan totuutta niin kuin se on – kaunistelematta. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat Kalevalaan liittyvät teokset. Teos: Poika ja varis

Helene Schjerfbeck Helene joutui l 4-vuotiaana onnettomuuteen, jossa hänen lonkkansa vioittui. Tämän vuoksi hän jäi lapsena monesti vauhdikkaampien leikkien sivustakatsojaksi. Myöhemminkin hänen elämäänsä kuului yksinäisyys, syrjänvetäytyminen ja jopa erakoituminen. Schjerfbeckin taiteessa nähdään näitä samoja tunnusmerkkejä, ja taiteilijan itsenäistä ja persoonallista tyyliä on pidetty usein irrallisena muusta saman ajan suomalaisesta taiteesta. Teos: Toipilas

Albert Edelfelt Albert Edelfeltille annettiin suuri tehtävä: hänen tuli maalata kuviinsa suomalainen historia ja sen tärkeät tapahtumat ja henkilöt. Hänen perheensä tuttavapiiriin kuului suuresti arvostettu runoilija Johan Ludwig Runeberg (1804-1877), jonka Suomen sodasta 1808-09 kertovaa tunnettua runokokoelmaa "Vänrikki Stoolin tarinat" myös Edelfelt ihaili. Edelfeltin toivottiinkin ilmaisevan kuvien kielellä Runebergin runojen isänmaallinen maailma ja tunnelmat. Teos: Porilaisten marssi

Magnus Enckell Vaikka monet taiteilija pohtivat suomalaisuutta, oli myös taiteilijoita, jotka pohtivat elämän eri suuntauksia mm. syntymä, kuolema jne. Näitä asioita Enckell toi esille teoksissaan. Hänen työnsä edustaa suuresti tuon ajan kansainvälistä taidesuuntausta symbolismia. Symbolistit olivat kiinnostuneet ihmisen sielunelämästä, mielikuvituksesta ja unista. He uskoivat, että "suurten totuuksien" lähestyminen vaatii epäsuoria keinoja, kuten symboleja. Teos: Poika ja pääkallo

Hugo Simberg Hugo Simbergiä kuvataan satujen ja unien maalarina. Hän kuvasi teoksissaan usein oman lapsuutensa muistoja ja kertoi tarinoita, joissa seikkailivat niin pirut kuin enkelit, elävät ja kuollet. Simbergin tyyli tehdä kuvia sai monet vertaamaan niitä lasten tekemiin. Simbergille tärkeintä ei ollut aina ulkopuolinen todellisuus ja sen oikeaoppinen jäljentäminen, vaan se mitä hän sisimmässään näki, ja miten mielikuvituksen ja unen maailmaa saatiin esitettyä kuvina. Teos: Haavoittunut enkeli

Pekka Halonen Pekka Halonen samastui vahvasti suomalaiseen talonpoikaiskansaan. Hän kantoi sydämessään kuvaa suomalaisesta maalaismaisemasta ja sen asukkaiden elämästä iloineen ja suruineen, arjen ja pyhän vietossa. Hän kuvasi luonnon vaihtelevaa ilmettä ja luonnosta elävien ja siellä uurastavien ihmisten kohtaloita. Hänen maisemansa ovat kuin pieniä tunnelmallisia sävellyksiä aiheinaan järvenselät, puronvarret, yksinäiset puut ja villinä virtaavat vuolaat kosket. Teos: Avannolla

Eero Järnfelt Eero Järnefeltin taiteesta voi löytää monia saman aikaisen venäläisen taiteen piirteitä. Hänen pääteos maalaus Kaski, joka on toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on niitä harvoja tuon ajan Suomessa tehtyjä maalauksia, joissa kuvattiin maaseutuväestön kurjuutta hätkähdyttävän ihanteettomasti. Samalla maalauksessa yhdistyvät maaseudun kahdet kasvot: köyhien, huonosti puettujen ihmisten ankarat elämänolosuhteet ja kaunis itäsuomalainen maisema horisontissa sinisenä siintävine vaaroineen. Vaikka Järnefelt maalasikin joitakin yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksiin liittyviä tauluja, useimmat hänen teoksistaan ovat idyllisiä ja maaseudun kauneutta korostavia. Hänen tuotantonsa punainen lanka on ollut lopulta herkkä, taitavalle sivellintekniikalle perustuva runollisen kaunis luontokuvaus. Vesi, taivas ja pilvet olivat usein hänen huomionsa kohteena. Lähde: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/kkausi2.htm