Vihreän liiton kriminaalipoliittinen seminaari Turussa 7.10.2006 Miten uusi vankeuslaki ja vankeuslain mukainen sijoittelutoiminta voi vaikuttaa uusintarikollisuuteen? Kimmo Hypén Länsi-Suomen sijoittajayksikön johtaja kimmo.hypen@om.fi

Aiheet: Sijoittajayksikkö Uusintarikollisuus Vankeinhoidon vaikuttavuus

1. Vankeuslaki ja sijoittajatoiminta

Vankeinhoitolaitokseen kuuluu 1. 10 Vankeinhoitolaitokseen kuuluu 1.10.2006 alkaen viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö.

Sijoittajayksikön lakisääteiset perustehtävät Vankeuslaki ilmoittaa ulosottomiehelle rangaistusta aloittavan ilmoittautumisajankohdan laatii rangaistusajan suunnitelman päättää vangin sijoittamisesta vankilaan päättää vangin siirtämisestä aluevankilassa tekee esityksen vangin sijoittamisesta varmuusosastolle Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä antaa lausunnon vapauttamisen edellytyksistä Vankeusasetus päättää, voiko tuomittu aloittaa rangaistuksensa suorittamisen saapumatta sijoittajayksikköön vahvistaa koevapauden toimeenpanosuunnitelman Hallintoasetus ratkaisee esittelystä sijoittajayksikköä ja sen toimintaa koskevat asiat

rangaistusajan suunnitelmallinen lainvoimainen tuomio mahdollisen koevapauden valmistelu alkaa vapautumis-suunnitelma sijoitus-päätös tutkinta- vankeus sijoittelu rangaistusajan suunnitelmallinen suorittaminen eav perus-ajankohta kap 12 kk. 6 kk.

Vankeuslaki: Jokaiselle vangille on laadittava rangaistusajan suunnitelma Suunnitelma perustuu riski- ja tarvearviointiin Suunnitelma on päätöksenteon perusteena: laitoksiin sijoittaminen vankeusaikainen toimintaan osallistuminen vankien anomuksesta myönnettävät luvat vapauttamissuunnitelma valvottu koevapaus

Riski- ja tarvearvioinnissa otetaan huomioon: Vangin työ- ja toimintakyky ja toimenpiteet työkyvyn parantamiseksi. Riski syyllistyä uusiin rikoksiin ja toimenpiteet riskin vähentämiseksi.

Uusimisriski = + Staattiset riskitekijät + Dynaamiset riskitekijät - Intervention vaikutus

KOKONAISRISKI = TODENNÄKÖISYYS * HAITALLISUUS Tilastollinen ongelma: harvinaiset tapahtumat Varmuuden maksimointi vai kustannusten minimointi? Ajanjaksona 1.5.1998–1.5.2004 vankilassa on ollut yhteensä 1423 henkirikoksen tehnyttä eri henkilöä. Kyseessä on siis kuuden vuoden aikana kertyneet uudet henkirikokset (virtaama) ja kaikki 1.5.1998 vankilassa olleet, pääasiassa vuosina 1990–1998 aikaisemmin saapuneet henkirikoksen tehneet (kertymä). Vuoden 1998 toukokuun 1 päivän jälkeen ja ennen 30.4.2004 vapautuneita eri henkilöitä on ollut yhteensä 1244. Kyseisistä vapautuneista 1244:stä henkilöstä uudelleen vankilaan henkirikoksesta palanneita ajalla 2.5.1998–30.4.2004 oli 42. Tähän on luettu mukaan myös tapaukset, jolloin uuden henkirikoksen tehnyt on ollut vangittuna. Vankilaan uudesta henkirikoksesta palanneita on vapautuneista siis noin kolme prosenttia. Uusi vankilakausi on vankilaan palanneilla alkanut noin vuoden kuluessa vapautumisesta. Uuden henkirikoksen riski on siten suurin vapautumisvuonna. Oheiset tiedot perustuvat Rikosseuraamusviraston vuosina 1998–2004 tekemiin vankirakennekartoituksiin. Vankirakennekartoituksen yhteydessä kirjataan henkilön päärikos, jolla tarkoitetaan hänen sen hetkisessä tuomiossaan olevista yksittäisistä rikoksista seuraamukseltaan vakavinta. Vankikartoitusajankohtana vankiloissa on ollut keskimäärin 520 henkirikoksen tehnyttä (486-563). Yksityiskohtaiset varmistetut tiedot saadaan vain asiakirjoista. Kuinka paljon henkirikokset vähenisivät, jos kaikki henkirikoksen tehneet suorittaisivat elinkautisen (20 vuotta). Vastaus vaikutus olisi vähäinen: koska toisen henkirikoksen tehneitä on muutama sadasta.

Rikosseuraamusviraston tutkimustiedoston elementit DYNAAMISET INTERVENTIOT TYÖ, KOULUTUS, OHJELMAT SEURAAMUSJÄRJESTELMÄT MUUT VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Rikosseuraamusviraston tutkimustiedoston elementit

NELJÄ SUURINTA RIKOLLISUUTTA ENNUSTAVAA YKSILÖTASON TEKIJÄÄ OVAT: Rikoksia suosivan vertaisryhmän tuki Nuorena henkilönä alkanut rikollinen toiminta Toiminnan kokeminen itselle myönteiseksi Ns. ”antisosiaalinen persoonallisuus” Arviointimenetelmien on tulevaisuudessa otettava entistä selvemmin huomioon arvioitavien arvot, asenteet ja uskomukset. Asenteiden arvioiminen luotettavasti ei ole kuitenkaan helppoa.

Riski- ja tarvearvioinnin kokonaisuudet ovat 01 Nykyiset rikokset 02 Kuvaus ja analyysi nykyisestä rikoksesta ja rikoshistoriasta 03 Asuminen ja arkipäivän toiminnoissa selviytyminen 04 Tulot ja taloudellisen tilanteen hoitaminen 05 Koulutus, työllisyys ja niitä tukevat taidot 06 Sosiaaliset sidokset ja elämäntapa 07 Alkoholin käyttö 08 Huumausaineiden käyttö 09 Ajattelu ja käyttäytyminen 10 Asenteet Arviointi tehdään yhdessä vangin kanssa ja hän saa oman rangaistusajan suunnitelmansa haltuunsa

ASENTEIDEN YHTEYS MUUTOSMAHDOLLISUUTEEN JA RIKOSTEN UUSIMISRISKIIN Vähän toivoa muutoksesta Korkea uusimisriski Rikoksen kieltäminen Uhrin aseman vähättely Mitään rikosta ei ole tapahtunut. En tehnyt rikosta, koska se oli pelkkä onnettomuus. En tehnyt rikosta, koska en ollut aktiivinen osallinen. En tehnyt rikosta, koska se oli uhrin aiheuttama. Tein rikoksen, mutta en tehdessäni tiennyt, että se olisi rikos. Tein rikoksen, mutta en ollut vastuussa (olin käyttänyt ainetta X). Tein rikoksen, mutta se ei ole niin vakava kuin syytös. Tein rikoksen, mutta en suunnitellut sitä. Tein rikoksen, mutta en suunnitellut sitä, enkä tee niin enää. Tein rikoksen, jonka suunnittelin, mutta nyt tiedän, että se oli väärin. Tein rikoksen, jonka suunnittelin, vaikka tiesin sen olevan väärin. Tein rikoksen, jonka suunnittelin ja pelkään jatkavani rikoksien tekoa. Muutos mahdollinen Uusimisriski alhainen Vastuun ottaminen rikoksesta Uhrin aseman ymmärtäminen

Seksuaalirikosten todennäköisyys kasvaa iän mukana, muun väkivallan todennäköisyys vähenee.

KORKEA PYLVÄS MERKITSEE ONGELMAA

Päihteet riski koko elämänkaaren. Samoin rahan merkitys Päihteet riski koko elämänkaaren. Samoin rahan merkitys. Toveripiirin vaikutus vähenee nopeasti iän myötä samoin kuin jännityksen etsiminen. Kosto on motiivina suhteellisen merkittävä koko elämänkaaren. Seksuaaliset motiivit kasvavat 40–50 ikävuoden jälkeen.

Kontaktirikos = jos selvä näyttö siitä, että tekijä on houkutellut uhria henkilökohtaisesti, puhelimitse tai muulla tavoin tai jos uhrin tai kohde on tietoisesti valittu etukäteen.

Vankeusaikainen toiminta: Vangille parhaiten soveltuvan, tavoitteellisen toimintamuodon löytämiseksi vangin työ- ja toimintakyky arvioidaan yhdessä hänen kanssaan. Arviossa esiin tulleisiin vangin elämänhallinnan, koulutustaustan ja työ- ja toimintakyvyn ongelmiin pyritään vaikuttamaan sijoittamalla vanki tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Viime vuosina on erityisesti lisätty vankien mahdollisuuksia osallistua päihteiden käyttöä ja rikoksiin syyllistymistä vähentävään toimintaan. Toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi vapaudessa tehdään yhteistyötä erityisesti vangin kotikunnan viranomaisten kanssa.

Vuonna 2005 (2004) kaikkiaan 3 821 (3 158) vankia osallistui tavoitteellisiin toimintaohjelmiin tai muuhun toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Toiminnan laatu Osallistuneet vuonna 2005 Päihdekuntoutus 2303 Cognitive Skills-kurssit 96 Väkivaltarikoksista tuomittujen toimintaohjelmat 248 Seksuaalirikoksista tuomittujen toimintaohjelma 24 Muu sosiaalinen kuntoutus 366 Vapaatavoitteinen opiskelu 91 Toimintakykyä ylläpitävä toiminta 659 Ulkopuoliseen kuntoutuslaitokseen sijoitetut 34 Yhteensä 3 821 http://www.vankeinhoito.fi/4829.htm

2. Uusintarikollisuus

Uusintarikollisuuden tutkimuksessa on otettava huomioon: Lainsäädäntö (erityisesti muutokset) Piilo- ja ilmirikollisuuden suhde sekä rikosten ilmoituskynnys Ilmitulleiden rikosten selvitysaste Syyttämiskäytännöt Seuranta-ajan pituus kuolleisuus on otettava huomioon pitkissä seurannoissa ulkomaalaiset ja maasta karkotetut muut rikoksien tekemistä estävät tai ehkäisevät seikat laitoksissa olevat (vankilat, kriminaalisairaalat) Aidot uusijat on erotettava epäaidoista: rikoksen tekoaika, rikostyyppi Seuraamusjärjestelmät ja niissä olevat mahdolliset interventiot Eteenpäin suuntautuva tutkimusote (ei kasautuvuustutkimusta)

Vankilaan joutumisen elinikäinen riski noin joka tuhannes vuoden 1980-jälkeen syntyneistä päätynee ennen vuotta 2050 vankilaan: (~ 2 / 1000 miehistä)

Tuloksista tavallisia kommentteja: Uudelleen palaamisen kumulatiivinen todennäköisyys on huomattavasti alhaisempi, mitä sekä henkilökunnan tai median piirissä on totuttu ajattelemaan. ”Kuinka todennäköistä on, että ensi kertaa ehdotonta tuomiota aloittanut palaa uudelleen vankilaan vielä viisi kertaa”? ”Yli puolet, 50 - 80 prosenttia” ”Suurin osa” ”Melkein kaikki, jotka elossa” Tuloksista tavallisia kommentteja: Ei voi pitää paikkaansa! Meillä ainakin monikertaisia on valtaosa?

Iltasanomat kolumni 20.2.2004

Iltasanomat kolumni 20.2.2004

Vankilakierteessä olevat ovat aikuisväestömme: 1 sairain yhtenäinen väestönosa - sairastavuus ja kuolleisuus 2 syrjäytynein yhtenäinen väestönosa - asunnottomuus - työttömyys ja kouluttamattomuus - sosiaaliset tukiverkostojen puute 3 köyhin yhtenäinen väestönosa - viralliset ja epäviralliset velat - korvaukset - sakonmuuntorangaistusta suorittavat

Lähde: Keinänen

Vankila-aikaisesta kuolleisuudesta Itsemurhat yleisin kuolemansyy kuolleet miehiä (muutama nainen)

Vapautuneiden kuolleisuudesta kuolemavaara on 4-30 -kertainen luonnolliset kuolemat harvinaisia

Yhteenveto Vankila-aikainen kuolemanriskin vastaa riskiä samanikäisessä väestössä mutta kuolemansyyt eroavat: vankilassa itsemurhia joka toinen kuolema

3. Vankeinhoidon vaikuttavuus

riskiperiaate: intervention intensiteetin tulee olla suhteessa arvioituun uusimisriskiin tarve- l. kohdentamisperiaate: työ tulee kohdentaa kriminogeenisiin tekijöihin (tekijöihin, jotka ovat suoraan yhteydessä rikosten tekemiseen) vastaavuusperiaate: interventiot tulee toteuttaa tavalla, joka sopii asiakkaalle ja tekee asiakkaasta aktiivisen toimijan integriteettiperiaate: interventiot tulee toteuttaa sellaisina kuin ne on suunniteltu toteutettaviksi

The effect of Cognitive Skill® -program Source: Honka, Keinänen, Tyni (2006) [N ~450]

Avolaitoksista… Vilppulan vankilasta vapautuneet

The effectiviness of the Kisko ® Drug Treatment Programme on Recidivism

Kisko Programme Stage I Target: To inmates dependent on substances The remaining sentence has to be at least one to two years long. Duration six months after the withdrawal treatment. Content: Fixed daily schedules, treatment groups meet three times in a week, AA & NA groups twice a week and ”Here and now” group once a week.

Kisko Programme Stage II Target: To inmates who had completed Stage I Duration six months. Daytop based Community treatment round the clock every day of the week. Kisko II is arranged in open prison. Paid work is essential part of the second stage. Methods: agreement-based group work focusing on change. Individual discussions. Personal growth is supported by transactional analysis (TA) groups.

Kisko Programme Stage III Target: To inmates who had completed Stage I and II Carried on in freedom in Kisko ® family and continuation treatment unit of Kalliola Clinics or in the home municipality with an individually planned programme.

Kerava’s Kisko® -drug rehabilitation -program Ryhmä N P365 P730 P1095 . . . 139 15,8 26,6 29,5 . . . 1 28 0,0 10,7 25,0 ? . . . 51 23,5 35,3 39,2 OK . . . 101 6,9 17,8 23,8 Recidivism % in 1-3 years DROP . . . 15 20,0 26,7 26,7 OK ? . . 3 0,0 33,3 33,3 OK ? . . 23 0,0 4,3 4,3 OK OK . . 32 0,0 9,4 21,9 OK DROP . . 43 16,3 30,2 34,9 OK OK ? 4 0,0 0,0 0,0 OK OK OK 1 28 0,0 10,7 25,0 Kaikki 167 13,2 24,0 28,7 Kerava’s Kisko® -drug rehabilitation -program

4. Vankeinhoidon resurssit ja kustannukset

Round Table maat Belgia Irlanti Hollanti Kanada Norja Skotlanti Suomi Ruotsi Tanska

KIITOS HUOMIOSTANNE JA AJASTANNE ! kimmo.hypen@om.fi