Soluväliaine – Extracellular Matrix (ECM)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

makramee-tekniikalla
Ihmiskehon rakenne Soluista muodostuu kudoksia:
Esimerkkejä Esimerkki 1. Hetkellä t1 = 8 s on auton asema s1 = 600 m ja hetkellä t2 = 28 s on s2 = 800 m. Kuinka suuri on keskinopeus? s2 -s1 s 800 m.
Mette Vedelsby, CVUSJ./Efelcren Isometriat ja Symmetriat.
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
Aineen rakenteen standardimalli
Proteiinit.
Elimistön tasapaino.
Solusimulaattorit S Laskennallinen systeemibiologia Sebastian Köhler.
RNA-rakenteen ennustaminen - Circles Vesa Riihimäki S Solubiosysteemien perusteet.
Ammattikemia Terhi Puntila
Kappale 1.
Kappale 1.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård,
SÄDEHOITO.
Chapter 34: Pathogenicity of microorganisms
Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Helena Rimali Mankkaan koulu
Proteiinien tehtävät elimistössä
Elimistömme suurin sisäelin
Fotosynteesi.
LUUSTO.
Hengityselimistö Henkitorvi, trachea
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Tuki- ja Liikuntaelimistö
Opinnäytetyön eteneminen ”Karjavaunu vai karuselli?” Case - Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Hypa-seminaari
Hermanni, Veeti & Joonas
Reaktioita ruoanvalmistuksessa
9. Dna.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Ravintoaineet Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäisaineet Suositeltava määrä saadaan syömällä monipuolista ruokaa ! 12. Ravitsemus.
FlexCrème ™. Setyyliesteriyhdistelmää sisältävä ihovoide FlexCrème ™
DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta
5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä.
Ravinto. Proteiinit Proteiinin lähteet : Kananmuna, Liha, Kala, ja monista palkokasveista. Suomalainen proteiinisuositus on 10%-20% ravinnosta Proteiini.
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
RAVINTO. Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukainen ruoka edistää terveyttä. Runsasta ja vaihtelevaa kasvisten syöntiä suositellaan ja kovan rasvan, suolan.
Kehon energiantuotto.
2. Solun hienorakenne.
KOKOn kuulumisia KOKO-työpaja
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Eliöt rakentuvat soluista
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Nivelten, lihasten ja luuston rakenne ja toiminta
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
15. Hiilihydraatit ovat hiilen, hapen ja vedyn yhdisteitä
Kpl 1-3 SOLU.
Miten lihas tuottaa energiaa?
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Hypomobiilin nivelen mobilisointi
Perinnöllisyystieteen perusteita
HIV-1 Nef Rakenne ja toiminta
Histologia salasana kbkbkb 1.
kehittyy alkion mesodermista 3 komponenttia solut amorfinen väliaine
Allergiamekanismit Aleksi Lamminen.
Esityksen transkriptio:

Soluväliaine – Extracellular Matrix (ECM)

Soluväliaine - Kudoksia tukeva ja koossapitävä säikeinen rakenne, minkä solut tuottavat ympärilleen Sidekudos - Kudos, minkä toiminnassa soluväliaine on keskeisessä roolissa. - Luu, rusto, jänne, dermis jne.

Soluväliaine I) Säikeiset proteiinit -kollageenit ja elastiini II) Sidekudoksen glykoproteiinit -fibronektiini jne. III) Proteoglykaanit

Kollageenia on n. 25 % kaikesta proteiinista

soluväliaineen rakenneproteiini

Kollageenit Rakenne: - kolme a-ketjua toistensa ympärillä muodostaen kolmoisheliksin

Kollageenit Rakenne: - kolme a-ketjua toistensa ympärillä muodostaen kolmoisheliksin - jokaisen a-ketjun primaari-rakenne: gly-x-y (x=usein proliini ja y=usein hydroksiproliini)

gly-x-y (x=usein proliini ja y=usein hydroksiproliini)

Hydroxiproliini on tärkeä kollageenin stabiilisuudelle; Modifiointi vaatii c-vitamiinia

Kollageenisynteesin vaiheet - Transkriptio - Translaatio (ER:n sisälle preprokollageeni) - Signaalisekvenssin poisto (ER, prokollageeni) - Y-asemassa olevien proliini- ja lysiinitähteiden hydroksylaatio 4-hydroksiproliiniksi (ER) - Joidenkin X-asemassa olevien proliinitähteiden hydroksylaatio 3-hydroksiproliiniksi (ER)

Kollageenisynteesin vaiheet - Transkriptio - Translaatio (ER:n sisälle preprokollageeni) - Signaalisekvenssin poisto (ER, prokollageeni) - Y-asemassa olevien proliini- ja lysiinitähteiden hydroksylaatio 4-hydroksiproliiniksi (ER) - Joidenkin X-asemassa olevien proliinitähteiden hydroksylaatio 3-hydroksiproliiniksi (ER) - Glykosylaatio (ER) - C-propeptidien poikkisidokset, kolmoiskierteen muodostuminen (ER) - Siirto Golgin kautta ulos soluista - Propeptidien poisto (soluvälitila) - Spontaani säiemuodostus (soluvälitila) - Poikkisidoksien muodostuminen (Lysyylioksidaasi)

Kollageenien nimistö PROTEIINIT Tyypin I kollageeni koostuu kahdesta a1(I)-ketjusta ja yhdestä a2(I)-ketjusta Tyypin II kollageeni koostuu kolmesta a1(II)-ketjusta Tyypin IV kollageeni koostuu kolmesta a-ketjusta, jotka voivat olla eri yhdistelmiä a1(IV), a2(IV), a3(IV), a4(IV), a5(IV) ja a6(IV)-ketjuista GEENIT Vastaavat geenit on nimetty COL1A1, COL1A2 COL2A1 COL4A1, COL4A2 jne

Kollageenit 1) Säikeitä muodostavat kollageenit. Esim Kollageenit 1) Säikeitä muodostavat kollageenit Esim. I (luu, jänteet, dermis jne), II (rusto) 2) Verkkoja muodostavat kollageenit Esim. IV (tyvikalvot) 3) Helminauhamaiset säikeet (VI) 4) Ankkuroivat säikeet (VII) 5) FACIT = säikeitä päällystävät kollageenit Esim. IX ja XII 6) Transmembraani kollageenit (XIII ja XVII) 7) Multipleksiinit (XV ja XVIII)

Tyvikalvot - Erottavat epiteelin tai endoteelin sidekudoksesta (ihon epidermiksen alla olevasta dermiksesta) - Estävät solujen liikkumisen puolelta toiselle (tulehdussolut ja syöpäsolut voivat liikkua tyvikalvojen läpi) - Toimivat molekyylifilttereinä - Toimivat solujen kiinnittymisalustoina

Tyvikalvo Laminiini- ja collageeni IV -verkot

Laminiini

Lihassolu iho

nidogeeniproteiini (entaktiini) Laminiini- ja kollageeniverkot yhdistaa toisiinsa nidogeeniproteiini (entaktiini)

Tyvikalvojen molekulaarinen rakenne Nidogeeni/Entaktiini Tyypin IV kollageeni Laminiini Perlekaani Fibuliini

Hemidesmosomi solun ja tyvikalvon liitoskohta a6b4-integriini Tyvikalvo (Lamina lucida) Laminiini-5 Tyvikalvo (Lamina denca) Laminiinit, tyypin IV kollageeni Lamina reticularis Ankkuroivat säikeet Tyypin VII kollageeni Ankkuroiva plakki Laminiinit, tyypin IV kollageeni

Fibronektiini - Antti Vaheri & Erkki Ruoslahti 1983 - Vain yksi geeni, mutta monta splicing-muotoa - Välittää solujan tarttumista kollageenisäikeisiin - Soluilla monta reseptoria - Välttämätöntä sikiön kehitykselle (solujen migraatio FN-pintaa pitkin) - Veressä maksan tuottamana, kudoksissa monet solut tuottavat

FIBRONEKTIINI dimeeri

FIBRONEKTIINI

FIBRONEKTIINI -solut tunnistavat RGD- sekvenssin - 1 geeni mutta vaihtelevalla silmukoinnilla tuotetaan n. 20 erilaista molekyylia

Proteoglykaanit - Ydinproteiini + glykosaminoglykaaniketju - Jopa 95% painosta hiilihydraatteja - GAG:t = Kerataanisulfaatti Dermataanisulfaatti Heparaanisulfaatti Kondroitiinisulfaatti negatiivisesti varautuneita, viskooseja, huonosti kasaan puristuvia -> hyviä voiteluaineita nivelissä yms.

Esimerkkejä proteoglykaaneista Pienet proteoglykaanit: Dekoriini (osallistuu kollageenin säiemuodostuk- seen) Heparaanisulfaatti proteoglykaanit: Syndekaanit (transmembraanisia kasvutekijöiden apureseptoreja) Perlekaani (tyvikalvot) Suuret ruston proteoglykaani-agregaatit: Agrekaani

Hyaluronaani - Ei ydinproteiinia (ei proteoglykaani) - Suuri glykosaminoglykaani - Jopa 50 000 disakkaridiyksikköä pitkä (20 mm) - Disakkaridi: Glukuronihappo/N-asetyyliglukosamiini - Ihossa, nivelnesteessä (voiteluaine), silmässä - Sitoo vettä, muodostaa viskoosin geelin - edesauttaa solunjakautumista (lisääntynyt eräissä syövissä)

Ruston aggregaaniaggregaatti Hyalrunonaani + useita aggregaaneja

Kollageenin hajotus Kollagenaasit: MMP-1 Yleisin kollagenaasi MMP-8 Neutrofiilien kollagenaasi MMP-13 Ruston kollagenaasi Hajottavat säikeitämuodostavan kollageenin (esim. tyypin I kollageenin) kahteen osaan (1/4 ja 3/4), jolloin kappaleet denaturoituvat (gelatiiniksi). Gelatinaasit MMP-2 MMP-9 Hajottavat suuret palaset pienemmiksi

Matriksin metalloproteinaasit Gelatinaasit Hajottaavat gelatiinia ja tyypin IV kollageenia Stromelysiinit Hajottavat soluväliaineen glyko- proteiineja (laminiinit, fibronektiini jne) MT-MMP:t Solukalvoon sidottuja

transmembrane domain type II inserts fibronectin hemopexin domain signal peptide hinge region propeptide Zn++ catalytic domain