Lähisuhdeväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen kuulustelusta väkivaltaa katkaisevaan palveluun 21.3.2013 Oulu Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Hyvärinen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LUVALLISET POISSAOLOT
Advertisements

Senja-juhlaseminaari Hannaleena Kuukari, psykoterapeutti, Tukinainen ry. Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2010 ja Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Kommenttipuheenvuoro ”Kumppanin kylijessä”
Kumppanuusyhteistyö Hankefoorum Lahti Erityisasiantuntija Anne Astikainen SOSTE.
Seksuaalinen väkivalta
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö.
Valtavirtaistaminen käytäntöön (2010 – 2012) -hanke
Turvallisuussuunnittelun tietopankki. 1.Tietopankin suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet 2.Kohderyhmä 3.Tietopankin sisältörakenne 4.Keskustelua.
Väkivaltatyön kokonaisuus ja eri toimijoiden roolit
Työkaluja ajokyvyn arviointiin
Taustoja 1993 Vaikean Perheväkivallan Tukiryhmä - työtapoja ja yhteistyömuotoja - terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöistä koottu asiantuntijaryhmä.
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
AIKA PARANTAA -toiminta esimerkkinä vertaistuotannosta Hanna Koppelomäki Aika parantaa –verkosto.
TURVALLISUUSSUUNNITTELU POHJOIS-SAVOSSA Turvallisuusseminaari
Ankkuri -malli ja sen levittäminen
Tietoa ja neuvontaa kohtaamispaikoista Helena Liimatainen Sirpa Sulku.
Naisten palveluohjaus osana väkivallasta selviytymistä Sanna Eskola ja Arto Halme.
Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Keski-Suomen Vammais-Kaste
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
Taysin nps ja lastensuojelun yhteistyö
Kodin ulkopuolinen väkivaltatyö ja verkostoitumisen merkitys Oulun seudulla VIA VIS –VÄKIVALTATYÖN HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI – Miten väkivallan tekijää.
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
Kansallinen väkivaltatyön forum, Anttola
Via Vis – väkivaltatyöhankkeen vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmasta "Mun stressihormonit on ainaki 90 pinnaa tullu alaspäin" Helena Parkkila, KM, tohtoriopiskelija.
Väkivaltainen ekstremismi Suomessa
Väkivaltatyötä biologisten vanhempien kanssa Eeva Immonen Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa Hanke 2009 – 2014.
Kasvatamme uutta auttajien sukupolvea Suomen Punainen Risti Lasten turvallisuuden edistäminen SPR:ssä.
Sosiaalialan asiantuntijapäivät Vanha Satama
Salli osallisuus! Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry 75 -vuotta Juhlaseminaari Projektipäällikkö Anne Pyykkönen oSallisuushanke Salli.
Lastensuojelu nuoren tukena
HAALARIFOORUMIN HISTORIA Anne-Maria Perttula Haalarifoorumin kokoontumisia on ollut ajalla 2008 – 2013 yhteensä 7 kertaa Kokoontumistiheys n. kerran vuodessa.
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
Asumissosiaalinen työ oven takana Nimi ovessa- hankkeen työpajat Espoossa Riitta Granfelt.
Hallintolainsäädäntö kalastuksenvalvonnassa
Kunniaan liittyvät konfliktit – uhat ja mahdollisuudet asiakastyössä
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013/Tilastoraportti 17/20141 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2010 Aune Flinck, Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala.
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012/Tilastoraportti 15/20131 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/20121 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla.
Mikko Peltomaa, Jaakko Kurola, Minna Takala & Sanna Suutari
Suomen mielenterveysseura
Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sosiaalityössä SOS-hanke
Väkivalta päihdeongelmaisen naisen elämässä
Lasten väkivaltakokemukset perheessä Mikko Oranen XI Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oranen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon eri-ikäisten peruspalvelut
Sähköisen asioinnin visio, toiminta- ja tietoarkkitehtuuri
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Poikkihallinnollinen ohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ( ) Paula Karjalainen Ylitarkastaja
Kanta-Hämeen poliisilaitos Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja parisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli,
TURVALLISEN TOIMINNAN MALLI ILMAILUKERHOILLE TTM 11 |
PERHEVÄKIVALTA tte. Mitä perheväkivalta on?  Fyysinen: kurittaminen, potkiminen, lyöminen  Henkinen: sanallista alistamista, nolaamista ja vapauksien.
Lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö Tuija Valkonen, Äänekosken perheneuvola, sosiaalityöntekijä Päivi Paavilainen, johtava sosiaalityöntekijä.
VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa.
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Tampereella Pirkanmaan kuntien lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön yhdyshenkilökokous AVI/Tampere.
Maahanmuuttajanuoret ja rikollisuus
Malli 8:Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
RIKU-seminaari Lainsäädännöstä käytäntöihin - rikosuhridirektiivin toimeenpano kotimaassa ja EU-yhteistyöllä Lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen.
TUOMIOVALTA.
TUOMIOVALTA.
Siviilivalmiusyksikön päällikkö Jussi Korhonen, SM/PEO
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Lasten ja nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu ja väkivalta
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Osatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään
Esityksen transkriptio:

Lähisuhdeväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen kuulustelusta väkivaltaa katkaisevaan palveluun 21.3.2013 Oulu Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Hyvärinen Salla, väkivaltatyön asiantuntija Lyömätön Linja Espoossa ry Knuutti Timo, ylikonstaapeli Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoon pääpoliisiasema

Hankkeen taustalla Sisäisen turvallisuuden ohjelma ”Kaikissa tapauksissa henkilöä ei ole tarpeen ohjata jatkotoimiin terveydenhuollon piiriin, mutta hän tarvitsee tukea väkivaltafantasioiden käsittelyssä ja niistä irti pääsemisessä. Järjestöt tarjoavat apua erilaisista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palveluja on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla niin määrällisesti kuin myös alueellisesti. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Viranomaiset ja järjestöt sopivat yhdessä menettelystä, jolla henkilö ohjataan palvelun piiriin. Käynnistetään toiminta olemassa olevien toimintamallien pohjalta, vuodesta 2012 eteenpäin.” (Sisäasiainministeriö 2012, 43.) Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään valtakunnallisesti koordinoituja yhteistyömalleja, joiden avulla poliisi välittää epäillyille tietoa ohjelmista ja ohjaa esimerkiksi ”Espoon mallin” mukaisesti parisuhdeväkivallan tekijöitä väkivallan katkaisuohjelmiin” (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 60).

Espoon mallilla (PRYM) 12 vuoden historia Arvioitu kokeiluvaiheen jälkeen 2003 (sisäinen) ja 2006 (Optula) PRYM ja Väkivallan katkaisu –ohjelma ovat Hyviä käytäntöjä (Tie turvallisempaan huomiseen – sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt 2013) Marakista erillinen hanke -> ohjataan kaikki epäillyt –ei vain korkean riskin tapauksia Marak –paikkakunnat valittiin valmiiden verkostoiden vuoksi

Keskeiset periaatteet Väkivallan tekijän vastuuttaminen käyttämästään väkivallasta Väkivallan käytön katkaiseminen ja sen uusiutumisen ennalta estäminen Väkivaltaa käyttäneiden henkilöiden sitouttaminen väkivaltaa katkaisevaan palveluun Perheväkivallan sovittelun rajaaminen Viestin antaminen siitä, että parisuhteessa tapahtuva väkivalta on tuomittavaa ja että siitä seuraa rangaistus Syytteen nostaminen väkivaltaa katkaisevan palveluun osallistumisesta huolimatta

Erilliset prosessit Poliisi Rikosprosessi Lastensuojelu Väkivaltaa katkaiseva palvelu 5 kertaa ja arviointi Väkivallan katkaisu- ohjelma tai muu jatkotyöskentely Marak tai muu uhrin tuki

Espoon malli Poliisin esitutkinta Epäillyn tuki Lyömätön Linja Espoossa ry: Väkivallan katkaisu –ohjelma parisuhdetapaamiset Asianomistajan tuki Kaupungin Omatila-palvelu, Turva-asuminen Avopalvelut, esim. perheneuvolat Rikosuhripäivystys Lapsen ja nuoren tuki Lastensuojelu perhetapaamiset Rikosprosessi Syyttämättä jättäminen Oikeusasteet

Poliisin tehtävä esitutkinnassa Epäillyn kuuleminen, rikoksen selvittäminen Yhteistyömallista kertominen Motivointi avun piiriin Yhteystietojen toimittaminen sähköpostilla Nimi ja yhteystiedot Asiointikieli, jos muu kuin suomi Rikosilmoitusnumero ja mahdollinen lähestymiskielto Kirjaaminen kuulustelupöytäkirjaan Kerrottu väkivaltaa katkaisevasta palvelusta

Väkivaltaa katkaisevien palveluiden normit tässä yhteistyömallissa Työskentelyn aloittaminen ja yhteistyön luominen muihin auttajatahoihin, palveluohjaus puolisolle/ läheiselle Asiakastieto- ja lupalomake Asiakkaan tarinan kuuleminen Käytetyn väkivallan kartoitus ja vaaran arviointi Väkivallan seuraukset Väkivallattomuustaitojen kehittäminen Väkivaltaa kartoittava lomake Työskentelyn jatkosta sopiminen , arviointikäynti