KUNTAJAKOSELVITYS MALPE ja elinvoima Tekniset palvelut

Selvityksen lähtökohdat •Kuntajakoselvitykseen osallistuvien 10 kunnan teknisen sektorin tehtäviä, resursseja ja toiminta- tapoja on käyty läpi •Pohjana on ollut Porin TPK:n organisaatiomalli, johon mm. muiden kuntien henkilöstö on sijoitet- tu. TPK:n organisaation ulkopuolelta on otettu mukaan vesihuolto ja kaukolämpö omina työryh- minään. •Koska monet tässä olevat kunnat ovat mukana myös muissa selvityksissä, tätä selvitystä tullaan tarkentamaan, kun jatkoselvitykseen osallistuvat ovat selvillä.

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Työrymään osallistuivat seuraavat kuntien edustajat: Jukka Kotiniemi, pjPori Jouni KoskinenPomarkku Juhani RambergHarjavalta Sami NummiLuvia Anne JärvenrantaSiikainen Harri KukkulaNakkila Juha HjulgrenUlvila Markus VirtanenKokemäki Tapio PeltoniemiLavia Jorma JärvensivuLavia Risto LehtonenMerikarvia Timo Muukkonen, henkilöstön edust.Pori Ilkka MikkolaPorin Vesi Markku MäkitaloPori Tiina Kourujärvi, sihteeriPori

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Tekninen lautakunta: Kaikissa kunnissa on tekninen lautakunta, joissa on jäseniä 7-11 Lautakuntien vastuualueet poikkeavat jonkin verran toi- sistaan mm. Nakkilassa teknisen lautakunnan alaisuu- dessa on rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluteh- tävät. Vastaavasti Porissa jätehuolto, kiinteistönhoito, vesihuolto ja ruokapalvelut eivät kuulu telan alaisuuteen Merikarvialla kuuluu lisäksi palo- ja pelastustoimi, väes- tönsuojelu ja satama telan alaisuuteen

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori 2013 TPK:n osuus henkilöstöstä on 82,5% % %

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Rakennukset Porin osuus 65,5%Porin osuus 65,6%

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Investoinnit Porin osuus investoinneista n.64%

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Yhteistyökunnat loppusijoitetutjätteet (tonnia) Y1Y3Y4R1T1E1E2E3 Loppusijoitet ut Yk-jäte puristettu Yk-jäte lavakulj. Lajittelupist een sekajäte Rakennus jäteTeollisuus jäteErityisjäte Hyödynnettä vää yli 20% Erityisjäte, erityisjäte alue t %muutos 2011:sta as.luku kg/asukas Luvia , Siikainen , Pomarkku , Ulvila , Nakkila , Kokemäki , Harjavalta , Merikarvia , Yhteistyökunnat ,9-910 Pori , Yhteensä %

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Tiet Porin osuus liikenneväylistä 30%

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Vesihuolto linjojen pituudet Porin osuus vesijohdoista 28% ja viemäreistä 54%

Kaukolämpö Kaikissa kunnissa Luviaa lukuun ottamatta on jonkintasoista kauko/aluelämpötoimintaa. Suuri lämmöntuottaja on Pori Energia Oy, jolla on 8 lämpökeskusta ja kolme voimalaitosta, joissa tuotetaan myös sähköä. Pori Energia Oy tuottaa lämmön myös Ulvilan alueelle, jossa jakelusta vastaa Ulvilan Lämpö Oy. Pori Energia Oy on vuokrannut Harjavallan Kaukolämpö Oy:ltä kaukolämpötoiminnan 15 vuodeksi. Pori Energialla kaukolämpöverkostoa on 237 km, Harjavallalla 36km, Ulvilalla 18km, ja Merikarvialla 7km. Pienemmillä kunnilla verkostoa on n 1km. Esimerkiksi Pomarkulla on neljä pientä hakkeella toimivaa laitosta, joista toimitetaan lämpöä käytännössä kunnan kaikkiin kiinteistöihin. Kuntajakoselvitys Tekninen sektori

Maaseututoimi Vuonna 2011 aloitti toimintansa Porin maaseutu- hallinnon yhteistoiminta-alue. Selvitysalueen kunnista yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Lavia, Luvia, Merikarvia, Pori, Siikainen ja Ulvila. Pomarkku kuuluu Kankaanpään yhteistoiminta-alueeseen ja Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Euraan. Selvitysalueen kunnissa on maataloustuen hakijoita yhteensä 1322 kpl, joista Porin selvitysalueen kunnissa on 797 kpl. Vuosittain jaettava tukisumma on yhteensä n 45 M€,josta Porin alueella 22 M€. Porin yhteistoiminta-alueen hallinto on keskitetty Poriin ja Karvialle, jossa on myös pysyvä palvelu- piste.

Kuntajakoselvitys Tekninen sektori Karhukunta yhteistyön myötä on syntynyt paljolti kahden tai useamman kunnan välistä yhteistyötä. Tämä verkosto ei ole Pori keskeinen vaan yhteistyötä tekevät myös muut kunnat keskenään. Merkittävimpänä yhteistyöalueina ovat jätevesien puhdistaminen Luotsinmäellä ja kaukolämpöyhteis- työ. Hankinnoissa ja rakennuttamisissa on myös kuntien välistä yhteistyötä. Yhteistyö

Keskeiset huomiot kehittämistarpeista •Maaseutuhallinnon keskittäminen on onnistunut ratkaisu –Hyvä esimerkki siitä, miten erikoisosaamista voidaan toteuttaa seudullisesti –pienillä yksiköillä ei pystytä aikaansaamaan riittävää erikoisosaamista ja toimintavarmuutta

Keskeiset huomiot kehittämistarpeista •Tekninen hallintokunta on suurelta osalta tukipalveluja tuottava yksikkö •Toteuttaa muiden hallintokuntien investointeja ja mahdollistaa toiminnan ylläpitämällä mm. toimitilat •Nykyisen toiminnan kehittämisen vaihtoehtoina on esimerkiksi –verkostoitunut yhteistyö –Isännöintimalli –salkunhoitajamalli

Loppupäätelmä Kaikilla mittareilla mitattuna Pori on määrällisesti hallitsevassa ase- massa. Palveluiden tuottamistavoista voidaan todeta, että Poria lukuunottamatta muut kunnat ovat enemmän verkostoituneet ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Tämä toimintatapa on antanut joustavuutta ja kustannustehokkuutta toimintaan. Toisaalta on löydettävä sopiva tasapaino itsetuotettujen ja ulkoahankittujen palve- luiden välillä, jotta oma osaaminen säilyy tasolla, jolla pystytään kil- pailuttamaan, hankkimaan palveluja sekä olemaan kustannustietoisia palveluiden hinnoista. Keskeisenä huomiona voidaan todeta, että kuntien edustajat suhtautuivat rakentavasti tämän selvityksen laadintaan ja ovat valmiit kuntajakoselvitystyön jatkamiseen niillä toimeksiannoilla, joita seuraavassa vaiheessa eteen tulee.