TIEDONHAKU INTERNETISTÄ JA GOOGLEN EDISTYNYT KÄYTTÖ KIRAVO-projekti 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra

Sisällöt  Internet-tiedonhaun ja -tiedon luonteesta  Internet-tiedonlähteiden arviointi  Kuinka hakukoneet toimivat?  Miten hakutulokset muodostuvat?  Googlen edistynyt käyttö  Vaihtoehtoisia hakukoneita  Mikä ihmeen syvä verkko?

Internet-tiedonhaun ja -tiedon luonteesta

Internet-tiedon olemus  Sisältää hyvin monenlaista tietoa mm. kaupallista, tieteellistä ja yhteiskunnallista tietoa  Tietoa mielipiteistä ja trendeistä  Ajankohtaisempaa tietoa saa paremmin kuin painetusta  Julkista, suojattua ja yksityistä tietoa  Paljon materiaalia englanninkielisiltä alueilta vähemmän Suomesta  Verkkotiedon luotettavuus ja sensuuri

Internet-tiedonhaun keveys  Googlaamisen helppous  Arkipäiväinen tiedonhaun mekaanisuus  Vähimmän vaivan periaate  Omia hakutaitoja ei pysähdytä miettimään  Hakukoneiden mekanismeja ei tunneta

Internet-tiedonlähteiden arviointi

 Tekijän asiantuntemus  Onko sivun tekijä mainittu?  Onko tekijän yhteystiedot mainittu?  Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoja sivustolla?  Mikä on tekijän taustaorganisaatio tai julkaisijataho: tiedontuottajien luotettavuusjärjestys: 1. Viranomaiset ja yliopistojulkaisut 2.Uutistoimistot 3. Järjestöt 4. Yksityisten sivut 5. Keskustelupalstat 6. Huijaussivustot  Millainen maine tekijän taustaorganisaatiolla on?

Internet-tiedonlähteiden arviointi  Tiedonlähteen tarkoitus ja kattavuus  Mikä tarkoitus tiedon tuottamisella on ollut?  Kenelle sivu on suunnattu?  Onko mielipiteet, mainonta ja faktat eroteltu toisistaan?  Onko tiedonlähde kattava esitys aiheesta?

Internet-tiedonlähteiden arviointi  Tiedon oikeellisuus  Onko sivulla oleva tieto paikkansa pitävää, luotettavaa ja virheetöntä?  Perustellaanko sivulla olevat väitteet?  Onko sivustolla lähdeluetteloa?  Onko lähteet mainittu?  Onko sivusto virheetön kielellisesti?  Löytyykö vastaavaa tietoa muista lähteistä?

Internet-tiedonlähteiden arviointi  Ajantasaisuus  Milloin tiedonlähde on julkaistu internetissä?  Päivitetäänkö sivustoa säännöllisesti?  Toimivatko linkit?

Kuinka hakukoneet toimivat?

Verkkoa haravoivat Googlen botit ”ottavat haavinsa” kirjoituksesi. Hakiessasi tietoa Googlella, et hae tietoa koko verkosta vaan Googlen välimuistissa olevasta sisällöstä. Googlen botit seuraavat linkkejä. Jos sivullesi ei ole linkkejä, sivuasi ei haravoida säännöllisesti. Tiedonhaku Googlella. Google ehdottaa avainsanoja kirjoittaessasi hakutermejä. Hakutulos luodaan. Kirjoitat blogikirjoituksen tai lisäät sisältöä verkkosivuillesi. Sivu indeksoidaan.

Hakutulokseen sovelletaan Googlen omia suodatuksia. Google lisää hakutulosten joukkoon viitteitä uutisista, tuotteista, videoista, kirjoista ym., joka voi olla relevanttia tiedonhakijalle. Google tuo hakutulokseen verkkosivuja, joissa on aiemmin vierailtu. Google voi painottaa trendikkäitä hakutuloksia. Voit estää tämän poistamalla verkkohistorian käytöstä. Googlen sosiaalinen haku lisää oman verkostosi suosittelemaa sisältöä hakutulokseen.

Miten hakutulokset muodostuvat?

Verkkosivujen ranking-järjestys hakutuloksessa  Tavallisessa internet-tiedonhaussa hakukoneet seulovat internet-sivuja ja ajan myötä sivustoille kehittyy ranking-järjestys.  Ranking eli sivuston nouseminen hakutuloksen kärkeen johtuu yhdeltä osaltaan sivuston linkityksen paljoudesta. Tästä syystä Wikipedia nousee hauissa yleensä kärkeen.  Hakutulosten ranking on melko staattinen ja se saattaa muuttua aika ajoittain.  Perinteiset hakukoneet eivät toimintaperiaatteensa takia pysty luotaamaan sitä, mitä on juuri nyt julkaistu internetissä.  Reaaliaikaisen aineiston hakukoneet on tehty sitä varten, että ne luotaavat sitä sisältöä, mihin perinteiset hakukoneet eivät yllä.

Hakukoneoptimointi  Hakukoneoptimoinnilla(search engine optimization, SEO) nostetaan tietyn verkkosivun sijoittumista hakutuloslistassa.  Hakukoneoptimointi tehdään yleensä tutkimalla, millä hakusanoilla tietty sivusto halutaan löydettävän sekä parantamalla sivuston otsikointia ja lisäämällä väliotsikoita ja meta-kuvauksia.  Myös sivustolle linkkaamista pyritään kehittämään, koska runsas linkitys nostaa sivustoa Googlen ”silmissä”.

Hakukoneoptimointi  Verkkosivuston teksti kannattaa kirjoittaa yleisimmin käytettyä termiä viljellen, mutta käyttäen myös vastaavia sanoja.  Termejä voi analysoida mm. Google trendsin avulla

Googlen edistynyt käyttö

Googlea edistyneesti  Tarkennettu haku  Googlen aikarajaukset  Google Instant  Googlen kirjahaku

Vaihtoehtoisia hakukoneita

Vaihtoehtoja Googlelle  Metahakukoneet: hakee samaan aikaa monien eri hakukoneiden avulla  Semanttiset hakukoneet  Klusteroivat hakukoneet: luo erilaisia kategorioita, joista voit kaventaa tai laventaa hakutulosta  Reaaliaikaisen verkon hakukoneet  Visuaaliset hakukoneet esittävät hakutulokset visuaalisessa muodossa

Vaihtoehtoja Googlelle  Sosiaalisten yhteisöjen sisäinen haku  Kuva- ja videohaku  Mobiilihaku mm. lisätyn todellisuuden haku

Mikä ihmeen syvä verkko?

Syvä verkko  Mikään hakukone ei pysty löytämään kaikkea, mitä verkossa on.  Googlen kaltaisten hakukoneiden perushaku ei pääse luotaamaan aineistoa, joka sijaitsee esim. salasanan takana olevan tietokannan uumenissa tai organisaation sisäverkossa tai tilastotietokannassa tai kirjastojärjestelmässä.  Tällaista aineistoa varten on olemassa ns. syvän verkon hakukoneet esim. Complete Planet, Yippy, Scirus ja Intute