Tietotekniikan perusteet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tutustu tablettiin (taulutietokone)
Advertisements

Tietokonetekniikka 2 Tietokoneen historia
Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Tietojenkäsittelyn osatekijät
SINUNKAUPAT SÄHKÖAIVON KANSSA Suomen tietoteknistämisen lyhyt historia FL, tutkija Jaakko Suominen Kulttuurihistoria Turun yliopisto S-posti:
Johdatus Linuxiin Mauri Heinonen
Tietojärjestelmät 2.
JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007
IBM WebSphere Application Server Mediatekniikan Seminaari Mikko Matilainen.
1 Java-kieleen pohjautuvien ohjelmien käyttökohteita Ohjelmat Appletit JavaBeans JavaScript Java Server Pages (JSP) Java Servletit J2ME, mobiililaitteet.
HTML-kielen perusteet Osa 1 Vilho Kemppainen
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi löytyy myös kannettavia.
Luku 5 – Tietojen hakeminen sovelluksiin
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Tietotekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Tommi Rajala1 Käyttöliittymäsuunnittelua kehitysmaiden ihmisille.
Kymentaan koulun TVT-STRATEGIA Tämä vuonna 2006 luotu strategia on käytössä toistaiseksi..
YV9TV1-07 Mikron käyttöönotto ja ylläpito Juha Korhonen
Julkaisukielet ja - tekniikat tMyn1 Julkaisukielet ja -tekniikat •Verkko-ohjelmointi voidaan jakaa kahteen osaan: asiakaspuolen ja palvelinpuolen ohjelmointiin.
Ohjelmistokehittäminen. Luku 1 – Mitä on ohjelmistokehittäminen?
Tietojenkäsittelyn osatekijät
Vapaa Ohjelmisto.  Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto jota voi käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa eteenpäin vapaasti.  FLOSS (Free / Libre Open Source Software)
Etusivun otsikko Alarivit tulevat näin lorem ipsum dolor Lorem ipsum dolor sed diam TK00507 Mikrotietokoneet I 3 opintopistettä Petri Nuutinen.
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Toimisto-ohjelmat Linuxissa
Toimisto-ohjelmat Linuxissa
IT-TUKITOIMINNAN SYNTY JA TOIMINNAN TAVOITTEET
KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2601 / Heikki Kälviäinen0 - 1 Tervetuloa! CT50A2601Käyttöjärjestelmät (4 op)
Käyttöjärjestelmät Johdanto. Kurssimateriaalista 15 lukua, jotka vastaavat enemmän tai vähemmän 15 kahden tunnin pakettia Perustuu Gary Nuttin Operating.
Windows NT Mika Purmonen
Tiedonhaku Internetistä
LINUX Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen ja Janne Strömberg 25/10/2013 LINUX.
E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e
Suunnitelma paperittomasta kokouskäytännöstä koko luottamushenkilöhallinnolle Kaupunginhallitus
Tiedon esittäminen.
TIETO JA TIETOKONEOHJELMA TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA MENETELMILLÄ.
Vaasan yliopisto Tietojenkäsittely TiTe.1020 Ohjelmat.
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi on kannettavia tietokoneita.
Käyttöjärjestelmien käynnistyminen
GNU-ohjelmointityökalut Jussi Raunio TI09OHJ
MUUTAMA LAUSE HISTORIAAN SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
Tietokonemadot Aleksi Tarhonen Henri Yletyinen.
Kuinka tehdä blogi o365:ssä
Windowsin Historia. Yleistä historiaa Windows kehitettiin alun perin MS-DOSin käyttöliittymäksi. Ohjelmalla pyrittiin helpottamaan IBM:n tietokoneiden.
Hankintasuunnitelma.
Tietotekniikan peruskäsitteet
1 Ohjelmointikielten varhaishistoria Esa-Matti Miettinen
Vaasan yliopisto Tietojenkäsittely TiTe.1020 Tietokoneiden luokitus E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e Prentice Hall © 2010.
Officen hyötykäyttö yrittäjän näkökulmasta, Vapaan lähdekoodin ohjelmat / niiden tarjoamat mahdollisuudet yrittäjälle Kouluttaja: Timo Laapotti / F4U –
Tietokoneen virallinen määritelmä
Tietokone asiantuntijan työvälineenä ICT01D Tietokoneen toiminta Juhani Merilinna.
Linux palomuurina Kimmo Karhu, EL0A
Merkistöstandardeista
Käyttöönottokaavio– Deployment diagram Vesa Jokikokko Tarmo Kemi TIK9SNA.
Sulautettujen järjestelmien varhainen kehitys
Tietojärjestelmien historia
Windows 2000 Jukka Stranden Marko Suhonen Käyttöjärjestelmät Seminaari 2006.
MS-DOS Tekijät: Antti Pohjonen Juho Vartiainen Ville Varma.
Computers: Information Technology in Perspective By Long and Long Copyright 2002 Prentice Hall, Inc. Tietotekninen vallankumous Johdanto.
Tietokonetekniikan historiaa luku 2001 Ensimmäiset tietokoneet PC:t Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet Sovellukset Henkilökohtaiset.
Tietoturva. Tieto turvalla pyritään suojaamaan tietoja, palveluita, järjestelmiä ja tietoliikennettä. Tällaisten uhkina pidetään erinlaisia huijausyrityksiä,
RASPBERRY PI Yhden piirilevyn tietokone.. SISÄLLYS  Yleistä tietoa  Teknistä höpinää  Käyttöjärjestelmät  Pelaaminen Raspberryllä  Yhteenveto  Kysymykset.
Ylivieskan lukion sähköiset oppimisympäristöt. Miksi lukiossa siirrytään sähköisiin oppimisympäristöihin?
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Tietoturva.
Riku Heino ja Milo Hakalahti
Lukiolaisen itc.
Kirjaston avoimet tietotekniikkaopastukset
Esityksen transkriptio:

Tietotekniikan perusteet OSA 1

Tietotekniikan vaikutukset Tietojenkäsittely = kaikki se toiminta, jossa tuotetaan, käsitellään tai käytetään tietoa. ATK = automaattinen tietojenkäsittely. 1950-luvulta alkaen tietoa alettiin käsitellä elektronisesti => automaatio. MTK = manuaalinen tietojenkäsittely. Jos käsiteltävien tietojen määrä on vähäinen se on kannattavaa.

Tietoyhteiskunta 1990-luvun aikana tapahtuneen tieto- ja viestintätekniikan läpimurron seurauksena Suomen yhteiskuntajärjestelmän sanotaan muotoutuneen tietoyhteiskunnaksi. Keskeinen yhteiskuntaa ja kansantaloutta ylläpitävä voima ei enää ole teollinen, vaan tieto ja sen hallinta.

Tietotekniikan hyödyntäminen työpaikoilla Tietotekniikan alue Käyttöalue Tekstinkäsittely Kirjeet, raportit, lomakkeet Taulukkolaskenta Tiedon analysointi ja graafiset kuvaajat Grafiikka Esitteet, mainokset Tietoliikenne ja verkot Koneiden ylläpito, tiedon välitys ja haku Hallinnolliset järjestelmät Kirjanpito, palkat, asiakasrekisterit Muut järjestelmät Virustentorjunta, projektien hallinta, ammattiohjelmien käyttö

Tietotekniikka ja ympäristö Vähentää ympäristön saastumista (videokonferenssit => ei matkoja) Säästää energiaa (robotit, tuotantokoneet) Paperiton toimisto Tulostuspaperin, värikasettien uusiokäyttö Henkilöstötarpeiden väheneminen

Mikä tietokone on ? Elektroninen laite, jonka alkuperäinen tarkoitus oli suorittaa laajoja lasku- ja vertailutehtäviä. Pääosat: laitteisto (hardware) ja ohjelmisto (software)

Tiedon esittäminen tietokoneessa Bitti = 2-luku eli binäärijärjestelmän luku joka voi saada arvokseen joko 1 tai 0 Tavu (B= Byte, t = tavu) = 8 bittiä (ASCII-koodisto, American Standard Code Index Information). Vastaa yhtä merkkiä esim. A = 01000001 Kerrannaisyksiköt (fysiikka) k = kilo (1000, kt), M = mega (1000000, Mt) G = giga (1000000000, Gt), T = tera (1012, Tt)

Muistin määrän yksiköitä Tavu B,t 8 bitin jono 1 merkki Kilotavu kB,kt 210 tavua 1024 tavua Megatavu MB,Mt 220 tavua 1048576 tavua Gigatavu GB,Gt 230 tavua 1073741824 tavua Teratavu TB,Tt 240 tavua 1099511627776 tavua

Tiedon hierarkia Yksikkö Merkitys Bitti (bit) Tavu (byte) Tietoalkio 1 tai 0 Tavu (byte) 1 merkki Tietoalkio Esim. etunimi henkilörekisterissä Tietue (record) Esimerkiksi yhden henkilön tiedot henkilörekisterissä Tiedosto (file) Esimerkiksi henkilörekisteri Tietokanta (database) Useasta tiedostosta koostuva järjestelmä

Tietokoneiden historia Teorian automaattisille laskulaitteille loi Charles Babbage 1800-luvun alussa. Saksassa ja Yhdysvalloissa kehitettiin reletekniikkaan perustuvia elektronisia laitteita 1940-luvulla. Ensimmäinen elektronisiin putkiin perustuva ”tietokone”, ENIAC valmistui 1946.

Jonh von Neumann kehitti 1950-luvulla tietokoneen perusperiaatteet: 1) Käskyt kootaan peräkkäin ohjelmaksi, joka ladataan keskusmuistiin ja suoritetaan käsky käskyltä. 2) Lukujärjestelmänä on 2-järjestelmä, jolloin tieto esitetään bitteinä. Läpimurto 1970-luvulla, jolloin tietokoneen koko tietoa käsittelevä ydin saatiin yhdelle mikropiirille => mikroprosessori Ensimmäiset mikrotietokoneet markkinoille 1970-luvun puolivälissä

IBM (International Business Machines) julkaisi henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun IBM PC-mallin (PC = Personal Computer) v. 1981 Käyttöjärjestelmänä oli Microsoftin PC-DOS.

Erilaisia tietokoneita Luokitus: Mikrotietokoneet, minitietokoneet, suurtietokoneet ja supertietokoneet. Nykyään myös seuraavasti: mikrotietokoneet, kämmentietokoneet, työasematietokoneet ja palvelin- tietokoneet.

Mikrotietokoneet Intel tai AMD-prosessorilla varustettu PC-laitteisto tai Apple Machintosh eli Mac. Yleisempiä PC-tietokoneet, jotka noudattavat ns. avointa arkkitehtuuria (useiden valmistajien ohjelmat toimivat kaikenmerkkisissä mikroissa) Macin käyttäjä joutuu turvautumaan laitevalmistajan omiin lisä- ja laajennusosiin. Mac on parempi kuvan- ja äänenkäsittelyssä, PC ottanut etumatkaa kiinni vasta viime vuosina. Macin graafinen käyttöliittymä ollut Windows-käyttöjärjestelmän esikuvana. Sekä PC että Mac voi olla kannettava tai pöytäkone.

Kämmentietokoneet ja älypuhelimet PDA- eli kämmentietokoneet on kädessä pidettävä tietokone jota ohjataan joko pienellä näppäimistöllä tai elektronisella kynällä. Esim. Fujitsu Siemens Pocket LOOX 400 Series Älypuhelimissa on nykyään kämmentietokoneille tyypillisiä ominaisuuksia kuten sähköposti, webselain, sekä tekstin ja taulukonkäsittelyohjelmia. Esim. Nokia 3660

Palvelintietokoneet Palvelintietokoneita käytetään kun tarvitaan suurta suoritustehoa ja kun käsitellään suuria tietomääriä. Esimerkiksi tietokantapalvelinten on usein kyettävä hakemaan tietoa laajoista tietokannoista jopa sadoille samanaikaiselle käyttäjälle. Tieteellisessä laskennassa jossa on hyvin paljon muuttujia, suoritetaan laskenta sovelluspalvelimella.

Työasematietokoneet Työasematietokoneet on yleensä kytketty toisiinsa verkoksi (esim. Sotungin lukio atk-luokka) ja usein myös palvelintietokoneeseen. Työasemia voi käyttää, vaikka yhteyttä mihinkään muuhun tietokoneeseen ei ole olemassa, joten ne eivät juuri eroa mikrosta. Niitä käytetään yleensä jos käsiteltävän tiedon määrä ei ole kovin suuri.