Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli – Kartturi Mikä se on ja miten sitä hyödynnetään 23.3.2011 Mika Karjalainen, Silver Planet Oy © 2011 Silver Planet Oy © 2006 Silver Planet Oy

Aiheita KA-pilotti – ”Kartturin emo” Mitä se kokonaisarkkitehtuuri on? Mikä on Kartturi-malli Miten Kartturi-mallia voi hyödyntää? = muista ainakin nämä © 2011 Silver Planet Oy

Raketti-hankkeen KA-pilotti, Kartturin emo © 2011 Silver Planet Oy

KA-Pilotin tavoitteita olivat Luodaan korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli - Kartturi Konkreettinen tapa suunnitella ja kuvata toimintaa ja tietotekniikkaa toiminnan kehittämisen lähtökohdista Testataan tätä mallia käytännössä Kuusi pilottiprojektia: Aikuiskoulutus Koulutus Verkosto Fuusio Konserni Laatu  Kuvataan eri näkökulmista toimintaa ja tietoteknistä tavoite- ja nyky-ympäristöä Täydennetään KA-malli pilottien tulosten perusteella Laaditaan KA-hallintamalli, jonka avulla kokonaisarkkitehtuuri saadaan istutettua pysyväksi toimintatavaksi korkeakouluihin Vietiin läpi 2/2010-2/2011 © 2011 Silver Planet Oy

Kartturi-mallin evoluutio Ei korkeakoulusektorin KA-mallia, eri menetelmiä hyödynnetty satunnaisesti 2011: Kartturi 2.0, pilotin pohjalta täsmennetty korkeakoulu-sektorin KA-malli Yhteensopiva JHS-suosituksen kanssa Laajempi soveltamisohjeistus 2009: Korkeakoulujen KA-työkalupakki (Kartturi 1.0) 2010 kevät: KA-pilotti - Kartturi 1.5. Julkisen hallinnon KA-malleista korkeakoulusektorille räätälöity testattava luonnosversio © 2011 Silver Planet Oy

Kokonaisarkkitehtuuri – mikä se on © 2011 Silver Planet Oy

Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Toiminta Tieto Tietojärjestelmä Teknologia Kartturi tai JHS-179 © 2011 Silver Planet Oy

Mitä kokonaisarkkitehtuuri EI ole Kokonaisarkkitehtuuri EI ole vain tietohallinnon menetelmä. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus. © 2011 Silver Planet Oy

Mistä kokonaisarkkitehtuuri koostuu Kokonaisarkkitehtuurimalli (KA) on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ICT-ympäristön tavoitetila – ja huolehditaan, että tämä tavoite saavutetaan. KA-malli koostuu käytännössä kolmesta osasta: Suunnittelumenetelmä, Kattava joukko tavoite- ja lähtötilanteen kuvaamispohjia ja niiden käyttöohje, jotka varmistavat, että kaikki olennaiset näkökulmat ja seikat huomioidaan kehittämisessä Yhtenäinen joukko hallintaprosesseja, joilla suunnitellaan jatkuvan toiminnan ja ICT-ympäristön keskeinen kehittäminen ja varmistetaan tavoitteiden toteutuminen Arviointimalli, jolla voidaan arvioida, miten hallittua ja tuloksellista kehittäminen on, mikä on organisaation arkkitehtuurikyvykkyys © 2011 Silver Planet Oy

KA-menetelmän periaatteet KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin Näkökulmat Toiminnan näkökulma Tiedon näkökulma Tietojärjestelmän näkökulma Teknologian näkökulma Käsitteelliset tasot Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla) Käsitteellinen taso (MITÄ) Looginen taso (MITEN) Fyysinen taso (MILLÄ) © 2011 Silver Planet Oy

Mitä kokonaisarkkitehtuurilla voidaan saavuttaa Mitä kokonaisarkkitehtuurilla oikeastaan voidaan saavuttaa Huolehditaan siitä, ettei tehdä samoja asioita moneen kertaan Huolehditaan siitä, että eri toiminnan ja teknologian eri osat toimivat kokonaisuutena yhteen Huolehditaan siitä, että kehitettävä teknologia aidosti soveltuu organisaation toiminnan tarpeisiin Kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää edelliset asiat varmistavana suunnittelumenetelmänä kaikilla päätöksenteon tasoilla – aina kansallisista linjauksista opetustoimi-, korkeakoulusektori-, korkeakoulu ja yksikkötasoiseen soveltamiseen. Kokonaisarkkitehtuuri on pysyvä ajattelutapa, sen suurimmat edut syntyvät pitkäjänteisestä hyödyntämisestä © 2011 Silver Planet Oy

Miksi juuri kokonaisarkkitehtuuri Tarvitset kokonaisarkkitehtuurin osana toiminnan kehittämistä, jos tavoittelet seuraavaa: Haluat välttää päällekkäisiä ratkaisuja ja olet kiinnostunut ICT-ratkaisujen kustannuksista - Haluat välttää ICT-virheinvestointeja Tietojen yhteiskäyttö ja tietosuoja ovat mielestäsi tärkeitä asioita Haluat, että toteutettavat tekniset palvelut ovat yhteentoimiva ja palvelevat aitoja toiminnan tarpeita Haluat saada toiminnasta läpinäkyvää ja automatisoida sen rutiinitoimenpiteitä Haluat dokumentoida toimintaympäristösi kattavasti ja systemaattisesti Haluat ymmärtää erilaisten kehittämistoimenpiteiden vaikutusten laajuuden yksityiskohtaisesti ja täten parantaa päätöksenteon pohjalla olevaa tietoa Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisellä on kattava ja selkeästi dokumentoitu tavoitetila, jota kohti yksittäisillä kehittämisprojekteilla edetään Haluat, että yhteinen tavoitetila saavutetaan © 2011 Silver Planet Oy

Oli KA mitä oli – se on pakollista Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi määritettävien sähköisen asioinnin palvelujen hyödyntäminen tulee uuden tietohallintolain mukaan viranomaisille pakolliseksi Laki on hyväksytty 1.3.2011 VM määrittää voimaan tulon ajankohdan, arvioilta toukokuun tai kesäkuun alusta 2011 Soveltaminen Julkisen hallinnon viranomaisten kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen ja kehittämispolku: 6 kk – 3v Hyödynnettävä arkkitehtuurimenetelmää ja kansallisia palveluita hankittaessa uusia tietojärjestelmiä ja vanhoja olennaisesti päivitettäessä tai muuten kehittäessä Asetuksissa asetetaan aika, jonka kuluessa saatettava vastaamaan yhteentoimivuuden vaatimuksia Sähköisen palvelun käyttöönotto 2 v kuluessa siitä kun palvelu on käytettävissä ja sitä koskeva asetus on annettu tai viimeistään kun itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus päättyy © 2011 Silver Planet Oy

Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia –kohdealueen KA Työ ja elinkeinot –kohdealueen KA Liikenne ja viestintä –kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne –kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi –kohdealueen KA Opetus, tiede ja kulttuuri –kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus –kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet –kohdealueen KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Valtiontalous –kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut –kohdealueen KA © 2011 Silver Planet Oy

Kansallinen ehdotus nro 1: asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri © 2011 Silver Planet Oy

Kansallinen ehdotus nro 2: Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri © 2011 Silver Planet Oy

Kansallinen ehdotus nro 3: Kansallisen tilastoinnin viitearkkitehtuuri © 2011 Silver Planet Oy

Kartturi-malli © 2011 Silver Planet Oy

Kartturi-mallin rakenne Kartturi-malli.doc (yleiskuva) Liite 1, Kartturi-kehys (kuvaus- ja soveltamisohje) Liite 1.1, kuvauspohjat (xls) Liite 1.2, KA-kuvauksen yhteenvetopohja (doc) Liite 2, Kartturi KA-hallintamalli (KA-toiminnan prosessit ja rakenteet) Liite 3, KA-kypsyystasomalli (KA-kyvykkyyden arviointimalli) Liite 3.1, KA-kyvykkyyden arviointipohja (xls) © 2011 Silver Planet Oy

KA-kypsyys-tasomalli Kartturi-mallin osat KA-menetelmä, kehys KA-menetelmä luo edellytykset suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurin keinoin kattava toiminnallis-tekninen tavoitetila tai lähtötilanne yhdenmukaisella tavalla KA-hallintamalli KA-hallintamalli luo edellytykset ohjata KA-suunnittelua ja varmistaa, että tavoitetilakuvausten mukaiseen päämäärään päästään KA-kypsyys-tasomalli KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle © 2011 Silver Planet Oy

KA-menetelmän periaatteet KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin Näkökulmat Toiminnan näkökulma Tiedon näkökulma Tietojärjestelmän näkökulma Teknologian näkökulma Käsitteelliset tasot Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla) Käsitteellinen taso (MITÄ) Looginen taso (MITEN) Fyysinen taso (MILLÄ) © 2011 Silver Planet Oy

Kartturi-kuvauskehys Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot © 2011 Silver Planet Oy

Toiminnan näkökulma Toiminta-arkkitehtuurinäkökulman kautta kuvataan käsiteltävän ratkaisun toiminnallinen ympäristö ja sen keskeisimmät ratkaisuun vaikuttavat tekijät. Tyypillisiä toiminta-arkkitehtuurinäkökulman osakuvauksia ovat mm. toiminnan strategia, sidosryhmät ja roolit, palvelut, prosessikartat ja prosessikuvaukset. Toiminta-arkkitehtuurinäkökulma varmistaa, että ratkaisun jäsentämisessä ja suunnittelussa otetaan huomioon, mitä ratkaisulla tehdään, kuka sitä käyttää ja mihin ratkaisua itse asiassa käytetään.  Tämä on tietoteknisen kehittämisen vaikuttavuuden kaikkein tärkein näkökulma ja siksi myös erittäin tärkeä kokonaisarkkitehtuurissa. © 2011 Silver Planet Oy

Tiedon näkökulma Tieto on pysyvämpää kuin organisaatiorakenteet, prosessit tai yksittäiset tietojärjestelmät. Koko nykyaikainen yhteiskunta perustuu tiedon jäsentyneeseen hallintaan. Tietoarkkitehtuurinäkökulma huolehtii tiedon jäsentyneestä ja yhdenmukaisesta käsittelystä eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa. Tietoarkkitehtuurinäkökulmaan sisältyvät usein käsitemallin, tietomallin ja loogisten sekä fyysisten tietovarantojen kuvaukset. Näiden lisäksi tietoarkkitehtuuriin sisältyvät organisaatiossa tai ratkaisussa käytettävät sanastot. © 2011 Silver Planet Oy

Tietojärjestelmien näkökulma Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on yleensä tutuin kokonaisarkkitehtuuriin kuuluva näkökulma. Perinteisesti tietojärjestelmiä on suunniteltu lähinnä kuvaamaan loogista tietojärjestelmien sisäistä tai järjestelmien välistä jäsennystä, jota on joskus täydennetty sijoittamalla kuvaan myös tietokantoja ja/tai palvelimia. Aika usein juuri tätä yhteenvetokuvaa on kutsuttu järjestelmän ”arkkitehtuuriksi”. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tehtävänä on jäsentää tietojärjestelmäpalvelut ja –komponentit loogisiin ja fyysisiin, hallittaviin kokonaisuuksiin. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri sovitetaan toiminnan ja tietoarkkitehtuurin tarpeisiin ja periaatteisiin © 2011 Silver Planet Oy

Teknologian näkökulma Teknologia-arkkitehtuuri muistuttaa siitä, etteivät tietojärjestelmät ja tekniset palvelut toimi itsestään vaan ne tarvitsevat alleen luotettavan teknologiaympäristön – palvelimet, tietoliikenteen, laitetilat sekä näiden huolellisen käytön ja ylläpidon. Teknologia-arkkitehtuurin osakuvauksiin kuuluvat mm. teknologiapalvelut, valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri, teknologiasalkku sekä tietoliikenneverkkoja kuvaava verkkokaavio. © 2011 Silver Planet Oy

Käsitteelliset tasot Käsitteelliset tasot (käsitteellinen, looginen ja fyysinen) toimivat hierarkisina arkkitehtuurikuvaamisen tasoina Käsitteellisen tason kuvaukset toimivat lähinnä toiminnan jäsentäjinä ja ”polttoaineena” varsinaiselle suunnittelulle Tietojärjestelmäriippumaton kuvaustaso Virheet käsitteellisellä tasolla ovat haastavia korjattavia Loogisen tason kuvaukset ovat tyypillisiä suunnitelmia – miten teknologiaratkaisu rakentuu Tyypillisesti vielä riippumaton varsinaisesta fyysisestä toteutuksesta Fyysisen tason kuvaukset ottavat kantaa, millä tosielämän laitteilla ja ratkaisuilla itse järjestelmä tai teknologiapalvelu varsinaisesti toteutetaan Kiinnittää järjestelmät, tietokannat, laitteet ja tarkat rajapinnat © 2011 Silver Planet Oy

Toimijoiden painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Johto, toiminta Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot © 2011 Silver Planet Oy

Toimijoiden painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Tietohallinto Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot © 2011 Silver Planet Oy

Toimijoiden painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset IT-palveluntuottaja Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot © 2011 Silver Planet Oy

Tavoitetilan kuvaaminen Kuvaamisen pääsuunta 1 2 3 4 © 2011 Silver Planet Oy

Lähtötilanteen kuvaaminen Kuvaamisen pääsuunta 3 2 1 © 2011 Silver Planet Oy

Kuvaamisjärjestys on hyvin tärkeää Usein ensimmäisenä kysymyksenä on: ”minkämerkkinen tietojärjestelmä meidän pitäisi hankkia?” Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä muistuttaa, että ennen varsinaista vastausta pitäisi tarkemmin selvittää: Mitä periaatteita tai reunaehtoja tälle kehittämiselle asetetaan tai on jo olemassa Keitä tämä tietojärjestelmä palvelee, mitä erityisvaatimuksia eri käyttäjä- ja sidosryhmillä tälle on Mitä toimintaa, prosesseja ja palveluja tällä tietojärjestelmällä tuetaan Mitä tietoja siihen liittyy, miten ne jäsennetään tai mistä ne on saatavissa Mihin loogisiin osiin tietojärjestelmä jäsentyy, onko niistä osa laajemmin yhteiskäyttöisiä Mitä teknologiaa ratkaisussa hyödynnetään, minkälaiseen teknologiaympäristöön kyseinen ratkaisu sovitetaan Kuvaa tavoitetila AINA: Abstraktista kohti konkretiaa Toiminnasta kohti teknologiaa © 2011 Silver Planet Oy

Kaikkein keskeisin KA-kysymys? Yhteentoimivuuden ja päällekkäisten ratkaisujen välttämisen kannalta kaikkein keskeisin arkkitehtuurityössä kaikessa suunnittelussa tarkasteltava kysymys on: Millä tasolla tarkasteltava kohde (prosessi, tieto, tietojärjestelmäpalvelu) on yhteinen? Kansallisesti Kuntasektorilla, aluehallinnossa, valtionhallinnossa Opetustoimessa Korkeakoulusektorissa Korkeakoulun sisällä Tietyssä toimialueessa tai yksikössä © 2011 Silver Planet Oy

Yhteentoimivuuden kuvaus ja eri tasot Yhteentoimivuus Toiminnan tavoitteet Miksi pitää toimia yhteen? Arkkitehtuuriperiaatteet Prosessien yhteentoimivuus Minkä pitää toimia yhteen? Tavoitetilan viite- ja kohdearkkitehtuurit Semanttinen yhteentoimivuus Mitä pitää toimia yhteen? Tavoitetilan viite- ja kohdearkktiehtuurit Tekninen yhteentoimivuus Miten pitää toimia yhteen? Tavoitetilan kohdearkkitehtuurit Kuvaus Käyttötarkoitus Tietosisältö Toiminnallisuus Sanomarakenne Toteutusteknologia © 2011 Silver Planet Oy

Esimerkki KA-tuotoksista: prosessikuvaus Prosessit toimivat toiminnan kuvaajina ja mahdollistavat tarvittaessa toiminnan virtaviivaistamisen ja muutoksen Ne toimivat lähdetietona järjestelmien toiminnallisuuksille, käyttövaltuushallinnalle sekä käsite- ja tietomalleille © 2011 Silver Planet Oy

Esimerkki KA-tuotoksista: Tietomalli Vain jäsennetystä tiedosta voidaan saada riittävästi tietoa toiminnanohjaukseen ja yhteentoimivuuteen © 2011 Silver Planet Oy

Esimerkki KA-tuotoksista: Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys © 2011 Silver Planet Oy

KA-hallintamalli Toiminnan johtaminen ja strateginen kehittäminen Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Muutoksenhallinta KA-linjausten hyödyntäminen & noudattaminen, projektisalkunhallinta © 2011 Silver Planet Oy

Arkkitehtuurinhallinnan roolitus Kokonaisarkkitehtuuriprosessin omistaja Omistaja nimittää arkkitehtuurivastaavan ja huolehtii siitä, että arkkitehtuurityö on riittävästi ja asianmukaisesti resursoitu. Omistaja vastaa siitä, että määritetty KA-hallintamalli sitoo koko kehittämistoimintaa Arkkitehtuurivastaava Arkkitehtuurivastaava vastaa arkkitehtuurinhallinnan käytännöistä sekä arkkitehtuurimenetelmän soveltamisesta kehittämistyöhön kyseisessä toimijassa. Johtaa arkkitehtuuriryhmän toimintaa. © 2011 Silver Planet Oy

Arkkitehtuurinhallinnan roolitus Arkkitehtuuriryhmä Ohjaa arkkitehtuurityötä. Arkkitehtuuriryhmän tehtäviä ovat: Vastaa arkkitehtuurin johtamisprosessista Arkkitehtuurilinjausten hyväksyminen ja hallinta Ylempien päätöksentekotasojen arkkitehtuurilinjausten tulkinta Arkkitehtuurin tavoitetilojen (linjausten) hyväksyminen Arkkitehtuurin muutospyyntöjen ja muutosehdotusten käsittely Yhteistyö sektorin arkkitehtuuriryhmän kanssa Seuraa sektorin arkkitehtuurin muutoksia ja kehittämishankkeita, raportoi tai tiedottaa keskeisestä omasta kehittämisestä sektorin arkkitehtuuriryhmää Arkkitehtuuriryhmän edustaja(t) osallistuu(vat) aktiivisesti sektorin arkkitehtuurityöhön KA-kehittämispolun suunnittelu ja hallinta Kehittämishankkeiden ja toimeenpanohankkeiden hallinta arkkitehtuurinäkökulmasta Antaa lausuntoja projekteissa määritettävistä kuvauksista tai –linjauksista Tukee toimijan arkkitehtuurityötä © 2011 Silver Planet Oy

KA kiinnitetään projektisalkunhallintaan Organisaation tavoitetilan viitearkkitehtuuri Rajatun kohdealueen viite- ja kohdearkkitehtuurit Viitearkkitehtuurinmukaiset toteutusprojektit © 2011 Silver Planet Oy

Hallintamalli tuottaa KA-kehittämispolun Kuvaa KA kehittämisen: päävaiheet päävaiheiden tehtävät tehtävät, aikataulut, vastuut ja tuotokset Kehittämiskohde Kuvaus Julkisen hallinnon KA-kypsyys-tasoarvioinnit Aika: Vuosikellon mukaan – kunkin vuoden helmikuussa Julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmä määrittää julkisen hallinnon KA-kypsyystasomallin avulla julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kypsyystason. Tuloksia ja mallia voidaan hyödyntää KA-kehittämispolun sisällön täsmentämiseen Vastuu: julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmä Osallistujat: kohdealueiden arkkitehtuuriryhmät Tuotokset: Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomittaus

Kypsyystasomallin tarkoitus Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomallin tarkoituksena on tarjota viitekehys koko toimijoiden arkkitehtuurikyvykkyyden nykytilan arvioimiseen sekä erityisesti KA-työn kehittämisen suunnitteluun Se luo on selkeän mittariston sille, miten ”hyvällä mallilla” organisaation arkkitehtuurityö on Malli ottaa laaja-alaisesti huomioon kaikki olennaiset arkkitehtuurityön osa-alueet © 2011 Silver Planet Oy

KA-kypsyystasomalli Korkeakoulusektorin KA-kypsyystasomalli – kahdeksan arvioitavaa osa-aluetta Arkkitehtuurikyvykkyyttä arvioidaan viisiportaisella kypsyystasomallilla Malli noudattelee yleistä CMM, Capabillity Maturity Model-periaatteita Taso 5: Strateginen; Arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline Taso 4: Johdettu; Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3: Määritelty; Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2: Osittainen; Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina. Taso 1: Ei hallittu; KA-menetelmää, prosesseja tai organisaatioita ei ole määritelty. KA-toiminta satunnaista © 2011 Silver Planet Oy

Kypsyystasomallin jäsennys © 2011 Silver Planet Oy

Kypsyystasoarviointi Kypsyystasoarvio on profiili eri osa-alueiden kypsyystasoista Arkkitehtuurikyvykkyyttä voidaan mitata varsin helposti arviointilomakkeen avulla  tuloksen avulla voidaan suunnitella seuraavia kehitysaskelia © 2011 Silver Planet Oy

Miten Kartturi-mallia voi hyödyntää © 2011 Silver Planet Oy

Mihin Kartturia voi käyttää? Tietojärjestelmän suunnittelu Kohdealueen tavoitetilan suunnittelu Nykytilan kuvaaminen & dokumentointi Kehittämisen periaatteiden linjaus Mitä toiminnan- ohjaus edellyttää muilta ratkaisuilta? Kartturi-kehys Mitä rooleja ja tietoja toimintaan liittyy? Mihin tämä kehittäminen vaikuttaa? Kohdealueen tavoitetilan suunnittelu Mitä on jo olemassa – meillä tai muualla? Yhteinen vai toimijakohtainen? Miten arkkitehtuuria sovelletaan tässä projektissa? Kartturi- KA-hallintamalli Miten varmistetaan että strategia viedään käytäntöön Mitä osaamista tähän kehittämiseen tarvitaan Projektien arkkitehtuurin- mukaisuuden arviointi Kehittämisen vuosisuunnittelu KA-toiminnan auditointi KA-kypsyystasomalli KA-toiminnan itsearviointi © 2011 Silver Planet Oy