Professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto/museologia Vaihtuvatko näyttelyt - Ajatuksia vaihtuvien näyttelyiden historiasta ja niiden arvioinnista.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TUPLATIIMI - YHTEISÖLLISYYS
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tilatiedot ja niiden muutokset
MUSEOVIRASTO Kokoelmien kartoitus Museoviraston kirjastossa Miten tehdä kokoelmat näkyviksi? Kokoelmakarttaseminaari
Digitarium / Riitta Tegelberg

Suomen museoliitto - Finlands museiförbund - Finnish Museums Association 2006 Tiedottajapäivät Lahdessa Radio- ja tv-museo Museoliitto museoiden.
SLS vaalii ja kehittää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä.
Sulle, mulle, sulle, mulle Ympäristöliikkeen historia yhdessä talteen - yhteistyössä museot, arkistot ja kansalaisjärjestöt Harri Hölttä Projektitutkija.
Miksi tärkeä? Yliopiston tehtävät lähtökohtana Tiedostaminen, analyysi – mitä YVV:llä tarkoitetaan? Yhteiset vai eriytyneet kriteerit: -ks. Ritsilä ym.
Sujuvaa toimintaa vapaaehtoisten ja ammattilaisten kesken
1. varapresidenttien koulutus
TÖIDEN PRIORISOINTI JA AJAN HALLINTA
Mielikuvat ja odotukset senioritaloista
Uusi JYKDOK Hannu Markkanen, informaatikko Jyväskylän yliopiston kirjasto AMK-kirjastojen Finna-päivä
Aikataulu Esisuunnitteluvaihe Kevät 2005 •-projektin menestymisen mahdollisuuksien arvioiminen •-esisuunnitelman tekeminen Asettamisvaihe Toukokuu.
Luonnontieteellinen keskusmuseo
USKONTO/aineenopettajat AD 4 Ryhmäkokoontuminen Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka Foucault/ Lacan Lacan-seminaari 13. – Pertti Hämäläinen Nuorisopsykiatrian kl op/Tay.
TASAPAINON RAKENTAMINEN
Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun tuottamien vaatimusten erot alkuperäisiin vaatimusmäärittelyn vaatimuksiin verrattuna Ville Nordberg,
T YTÖT, POJAT JA VÄKIVALTA – KULTTUURINEN KÄYTÄNTÖ, SOSIAALINEN ONGELMA VAI KASVATUKSEN KYSYMYS ? Päivi Honkatukia, VTT, nuorisotutkimuksen professori,
Tehtävä Suomelle Tehtävä kirjastoille …ja Yleisten kirjastojen neuvoston strategia
Kestävän energiahuollon alueellinen vaikuttavuus Verkosto- ja hanketapaaminen TAMPERE Ruralia-instituutti.
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
Mitä jäi käteen projektista?
Mikä on arvioinnin rooli ohjelmatyössä Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Eero Pehkonen.
Marko Autio Kasvatustyön pastori Espoon seurakuntayhtymä RUUHKASUOMEN RIPPIKOULUTILASTO T.
EUR-ACE akkreditointi ja KKA LAUREA Karl Holm.
Filosofian opetuksen piirteitä. Mikä on olennaista filosofiassa? Miksi kaikkien Suomen lukiolaisten pitäisi oppia filosofiaa? Mitä kaikkien Suomen lukiolaisten.
Apurahapäätösten vertailuperusteet
1 SSTL Puhtausala ry – TOIMIALAN KEHITTÄJÄ. SSTL Puhtausala ry Vuonna 1970 perustettu puhtausalan neuvonta- ja koulutusjärjestö. Yleishyödyllinen ja puolueeton.
Palvelumuotoiluprojekti Palvelumuotoiluprojektin tehtävänanto Palvelumuotoiluprojekti toteutetaan yhteistyössä Design Museon kanssa. ”Designmuseo.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Teoria yhteiskuntatieteessä  teoria voi tarkoittaa –yleistä viitekehystä, kohdeilmiötä koskevaa aiempaa tieteellistä keskustelua.
Kansallinen digitaalinen kirjasto & Museot Tiedonhallintakeskus
Euroopan muuttoliikeverkoston kansallinen seminaari
University of Helsinki3/29/2015 Erilaisuus kasvatuksessa Comenius-projektin tutkimuksien esittelyseminaari Professori Kirsi Tirri Käytännöllisen.
2. a. Pareittain esittele kirjoittamasi esittelyteksti ja valitsemasi lehtijutut. 2. b. Tarkastelkaa yhdessä valitsemianne lehtijuttuja ja merkitkää juttuihin.
Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, F416; ti 20: 12-14, Kurtén ti 27.9: 12-14, Nissi viikko 38 ma-ti.
AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Artikkeli Automaatioväylään Väliraportti Eero Norri Juhana Kaikkonen.
Filosofian opetuksen piirteitä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Pekka Aula Topiantti Äikäs
Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:
EUTRAIN Comenius 2.1 Projekti Fysiikan ja kemian opettajakoulutuksen yhtenäistäminen Euroopassa.
Ekomatkailu, alueellinen kehitys ja ympäristön suojelu - Esimerkkialueena Costa Rica HUOM: Tämä on harjoitus PP kurssille ”Tutkielman teko ja tieteellinen.
Yksikielisyys vastaan monikielisyys Euroopan sydämessä Helena Lehečková Slavistiikan ja baltologian laitos Helsingin yliopisto IKEBB
Mistä saa hyvää aineistoa? Gradunteon eväät -infotilaisuus
Projektityökurssi KLTITE06SU/OH Projektitöiden seminaariohjeet.
Seuraava Askel – Case LePy Kimmo Järvinen, Tiina Kuusisaari, Kalle Lundsten, Rami Talme, Joonas Uotila, Pekka Häkkinen Viking XPRS
RAAMATUN TUTKIMUS.
Mikrohistoria Suuntaus syntyi 1970-luvulla Kuului ns. uuden suuntaukseen, jossa kyseenalaistettiin perinteisen historiankirjoituksen valtio- ja suurmieskeskeistä.
Luvun jakaminen tekijöihin Luvun tekijät ovat ne luvut, joilla luku on jaollinen. Esim. luettele luvun 12 tekijät. 1, 2, 3, 4, 6, 12. Alkuluku on luku,
Kulttuurikurssi - historia ja yhteiskuntaoppi / HVu Carl Gustaf Emil Mannerheim Villistä lyseolaisnuorukaisesta… kansakunnan kaapin päälle!
Hiilineutraali Tampere
Mitä museot tekevät? Jättävät viestiä ja jälkiä ajastamme uusille yhteisöjemme jäsenille ja tuleville sukupolville Siirtävät tietoja, arvoja ja yhteisiä.
Mitä museot tekevät? Jättävät viestiä ja jälkiä ajastamme uusille yhteisöjemme jäsenille ja tuleville sukupolville Siirtävät tietoja, arvoja ja yhteisiä.
Kirjallisuus.
Uskontojen tieteellinen tutkimus
Opetusvinkki 1: Ryhmätyö – uskontotieteilijät
Kysymyksiä fi tunnille
Taito: Tilastokuvaajien tulkinta
Eremitaasi - Эрмитаж.
Miellekartta.
Tiina Kähärä Merilahden peruskoulu
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
[Hankkeen nimi] [Tutkijan nimi]
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
3-4 Terveyden ja sairauden historiaa
[Hankkeen nimi] [Tutkijan nimi]
Esityksen transkriptio:

Professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto/museologia Vaihtuvatko näyttelyt - Ajatuksia vaihtuvien näyttelyiden historiasta ja niiden arvioinnista Museonäyttelyt yhteiskunnan peilinä Museohistoriahankkeen seminaari Jyväskylässä

Vaihtuvatko kokoelmat? Eivät, ne vain karttuvat (→ esinebulimia). Voisivatko näyttelyt karttua?

Veteen piirrettyjä viivoja: •perusnäyttely •kokoelmanäyttely •erikoisnäyttely •vaihtuva näyttely •kiertonäyttely •jne.

Museoalojen näyttelykulttuureissa on suuria eroja!

Näyttelyiden funktioiden painopisteiden muutokset: •tieteellinen •kansanvalistuksellinen/kansallinen (Suomi- projekti) •kasvattava/viihdyttävä

Näyttelykielet ja -tyypit

Näyttelykielet G. Carlssonin & P.-U. Ågrenin (Utställningspråk) mukaan: •massanäyttely •etikettinäyttely •teemanäyttely •kertova näyttely •kokonaisnäyttely

Näyttelytyypit P-U Ågrenin (NM ) mukaan: •kontekstuaalinen •eristävä •systemaattinen •analyyttinen •kertova •metatodellinen

Vaikuttavuus, historiallisia tosioita: •museoiden määrä ja sijainti •henkilökunnan määrä ja toimenkuvat •toimitilojen potentiaalit

Milloin vaihtuvat/erikoisnäyttelyt alkoivat, esimerkkinä valtakunnalliset keskusmuseot •taidemuseoalalla Helsingissä 1840-luvulla •kulttuurihistoriallisella museoalalla Helsingissä 1970-luvulla •luonnontieteellisellä museoalalla Helsingissä luvulla •“nimi ja nimike paljastaa”

Voiko näyttely todella vaikuttaa?

Rajoitteita mm.: •moniko kansasta/alueen asukkaista näkee näyttelyn? (suhteelliset kävijämäärät) •näyttelykommunikaation “häiriöalttius” - reseptioliberalismi: "We don't see things as they are but as we are.” (sanoi Anais Niin vai Talmud vai Immanuel Kant jne.) •käsitelläänkö viestimissä - syntyykö keskustelua? •“statusnäyttelyt” •museon “pyhyys” (ja ”itsesensuuri”)

Näyttelyt yhteiskunnan peilinä

”Ehkä enemmän kertoo, paljastaa, se mitä ei ole käsitelty kuin se mitä on käsitelty.”

Näyttely tutkimuskohteena

Mitä näyttelystä jää jäljelle - jos jää? •näyttelyasiakirjat eli -prosessidokumentit (myös kävijäpalaute sekä analyysi näyttelystä ja näyttelypedasta) •mahdolliset näyttelyjulkaisut •virtuaali- eli verkkonäyttelyosiot •viestimien esittelyt/kritiikit •(numeraaliset) tilastot

Mitä menneestä näyttelystä voidaan parhaimmillaan tutkia? •näyttelykieltä ja museopedaa •aihetta ja näyttelysanomaa suhteessa aikaansa ja yhteisöönsä •vaikuttavuutta

Pitääkö näyttelyiden tekijöitä kuormittaa lisää? •pitää ja ei pidä •ulkoistetut varsinaiset näyttelyanalyysit ja - tutkimukset

Eräitä ongelmia: •“itsesensuuri” •yhteistyön vähäisyys •ei valtakunnallista näyttelyorganisaatiota - ei edes hajautetusti (vielä?)