Euroopan komission Suomen-edustusto Ajankohtaista EU:ssa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustusto 7.8.2012 1

Talouspoliittinen koordinaatio

Lissabonin sopimus Luo perustan Euroopan unionin ja euroalueen jäsenmaiden talouspoliittiselle yhteistyölle Talouspoliittisen yhteistyön pääosapuolet Ecofin-neuvosto ja Euroopan komissio Päätäntävalta Ecofin-neuvostolla, joka päättää määräenemmistöllä komission esityksen hyväksymisestä Määräenemmistö: Vähintään 55 % kokoukseen osallistuvista, jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, joiden yhteenlaskettu väestö vähintään 65% kokoukseen osallistuvien valtioiden väestöstä -Ecofin: koostuu jäsenvaltioiden talous- ja valtiovarainministereistä -muita talouspoliittisen yhteistyön toimijoita Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti -määräenemmistössä ei ole arvion kohteena olevan maan edustajaa

Lissabonin sopimus Artikla 121 Määrittelee jäsenvaltioiden talouspoliittisen yhteistyön yleisperiaatteet Talouspolitiikkka on yhteistä etua koskeva asia, joka vaatii yhteensovittamista Laajat suuntaviivat: Ecofin-neuvosto valvoo komission raporttien pohjalta yksittäisen jäsenvaltion talouspolitiikkaa suhteessa sovittuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin Komissio voi antaa jäsenmaalle varoituksen Artikla 126 Kehotus jäsenmaille välttää liiallisia julkistalouden alijäämiä Arviointiperusteena julkinen alijäämä ja julkinen velka Päätöksen liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä tekee Ecofin-neuvosto komission ehdotuksen pohjalta Jos jäsenmaalla on alijäämää, sille annetaan suositukset korjata tilanne määräajassa Artikla 136 Euroa valuuttanaan käyttäville maille mahdollisuus sopia, että artikloja 121 ja 126 sovellataan muita EU-maita tiukemmin -Artikla 126:- Jos jäsenvaltio ei täytä vaatimuksia tai sillä on liiallisen alijäämän vaara, komissio laatii asiasta kertomuksen -Jos maa ei noudata suosituksia, niitä voidaan tehostaa asteittain kiristyvien toimenpiteiden avulla (jopa koroton talletus ja sakko) -Artiklan muuttaminen vaatii yksimielisyyttä Artikla 136: -Uusi, ei ollut ennen Lissabonin sopimusta -Lissabonin sopimus antaa yleispiirteet; tarkemmat ohjeet direktiiveinä ja asetuksina

Parannettu taloushallinto osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Keskittyminen velkakehitykseen vakaus-ja kasvusopimuksen vertailuarvot Tehokkaampi ennaltaehkäisevä kasvu- ja vakaussopimus Kustannusten vertailuarvot Kriisin ratkaiseminen ERVM / ERVV / EVM Sound fiscal policy Terve finanssipolitiikka Eurooppa 2020: -Kestävä kasvu -Työllisyyden edistäminen  -rakenneuudistukset -yhtenäismarkkinat Sääntöjen täytäntöönpano Uusi asetus pakotteista Uusi direktiivi kansallisista budjettikehyksistä Makrotalouden epätasapainon ehkäisy Uusi menetelmä ja mahdolliset sanktiot Tasapainoinen   kasvu Rahoitusjärjestelmän sääntely ja valvonta Makrotalouden vakauden valvonta

EU:n taloushallinnollinen uudistus Six-Pack -lainsäädäntöpaketti - Astui voimaan 12/2011 - Selkeyttää vakaus- ja kasvusopimusta ja nopeuttaa sen täytääntöönpanoa Seuraava askel: Two-Pack - Astui voimaan 11/2011 - Kansallisten budjettien valvonta Viimeisin askel: ns. Fiscal Compact - Hallitusten välinen sopimus - Vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta

Six-Pack -lainsäädäntöpaketti Täsmentää Lissabonin sopimuksen artiklojen 121 ja 126 tulkintaa 5 asetusta ja 1 direktiivi julkisen talouden alijäämän oltava alle 3 % / BKT julkisen velan määrä korkeintaan 60 % BKT:stä sakko kattorajoja jatkuvasti rikkoville euromaille makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely -voimaan 13.12.2011 -5 asetusta ja 1 direktiivi -kehikko tarkoitettu koko kansantalouden tasapainoisen kehityksen tueksi

Vakaus- ja kasvusopimuksen tehostaminen Vakaus- ja kasvusopimus jaettu kahteen osaan: ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osaan 1. versio voimaan 1997 Vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % BKT:stä Julkisen velan oltava alle 60 % BKT:stä 2. versio voimaan 2005 Enemmän harkinnavaraa 3. versio voimaan 2011 Sitovuutta tiukennettiin uudelleen 3 % rikkoutumiseen harkinnanvara poikkeustilantessa 60 % raja konkreettinen osa vajekriteerin arvointia (jos ylittyy myös alijäämäkriteeri tiukentuu) Prosessien läpimenoaikoja kiristetty konkreettisin aikarajoin Äänestysmenettelyitä tiukennettu (kääänteinen määräennemistöäänestys käytössä lähinnä rangaistuksista päätettäessa) -Ennalta ehkäisevä osa: pyrkii huolehtimaan, että maan julkisen talouden tavoitteet ovat kestävän kehityksen mukaisia (maa omaksuu julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeksi lähellä tasapainoa olevan rahoitusaseman) - oikeusperuste perussopimuksen artikla 121 -Korjaava osa: liiallisen alijäämään tunnistus jaj jäsenvaltion ohjaus toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet -oikeusperuste perussopimuksen artikla 126 -taustana 2. versioon Saksan, Ranskan, Portugalin ja Kreikan lipsuminen kriteereistä -> 1. versiota alettiin pitää liian joustamattomana -määräennemmistöpäätös= komission esitys jää voimaan, ellei määräenemmistö neuvostosta äänestä sitä vastaan (ongelman olemassaolon toteamiseen liittyvässä päätöksenteossa pääosin normaali määräenemmistömenettely)

Talouspoliikan yhteensovittaminen Kukin jäsenvaltio ilmoittaa julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa rakenteellisena ja sopeutusuran tavoitteen saavuttamiseksi Julkisten menojen BKT-suhde ei pääsääntöisesti saa suurentua Jos jäsenmaa on poikennut sopeutusurasta merkittävästi, komissio antaa ennakkovaroituksen Jos maa ei määräajan kuluessa toteuta suosituksia voidaan rangaistukseksi määrätä maa tekemään komissiolle korollinen talletus, joka on suuruudeltaan 0,2% maan BKT:stä -rakenteellinen= poistettu suhdanne ja tilapäistekijöiden vaikutukset -tavoitteen tarkoituksena huolehtia, että maan julkinen talous on kestävällä uralla ja maalle jää riittävästi marginaalia , jotta normaalissa suhdannetaatumassa elvyttävä politiikka on mahdollista 3 % alijäämätavoitetta rikkomatta -tavoitetta laadittaessa otetaan huomioon mm. - maan julkisen talouden herkkyys kansantalouden häiriöille - ikärakenteen tuomat paineet julkisen talouden kestävyydelle - olemassa oleva julkisen talouden velkasuhde -jos maa ei määräajan puitteissa toteuta suosituksia, komissio suosittelee neuvostolle, että tämä hyväksyy määräenemmistöllä päätöksen, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu -Esitys jää voimaan, jollei neuvosto yksinkertaisella enemmistöllä sitä hylkää -Rangaistus tulee voimaan, ellei neuvosto määräenemmistöllä kaada esitystä

Talouden ohjausjärjestelmä Finanssivalvonta: Finanssipolitiikan valvonta Makrotalouden epätasapainon valvonta Komission arviointi jäsenvaltioden rakenteellisen rahoitusaseman perusteella -Makrotalouden epätasapainon valvonta -Varoitusjärjestelmän raportti -Perusteellinen maakohtainen tutkimus Julkisen talouden epätasapainon riski Liiallisia alijäämiä koskeva menettely Makrotalouden epätasapainon olemassaolo Liiallinen makrotalouden epätasapaino Ennaltaehkäisy: 1. Suosituksia jäsenvaltioille 2. BKT:sta 0,2% talletetaan korkoineen* Korjaavat toimenpiteet: 1.Liiallisia alijäämiä koskevat suositukset ja tarkkailun lisääminen 2.BKT:sta 0,2% talletetaan ilman korkoa* 3.Sakko, jonka summa on 0,2% BKT:sta* 4.Sakottaminen, jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta* Suosituksia jäsenvaltioille 1. Liiallista epätasapainoa koskeva menettely Neuvoston suositus ja jäsenvaltion korjaava suunnitelma 2. BKT:sta 0,1% talletettava korkoineen, jos korjaavia toimia ei suoriteta* 3. Sakko BKT:sta, jos vuosittainen epätasapaino jatkuu tai korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta* *koskee vain euroalueen maita

2-pack Kahdella asetuksella vahvistettaan kuuden lain pakettia Sisältö liittyy pääasiassa euromaiden julkisen talouden tilan ennakointiin ja seurantaan Asetusten velvoitteet kiristyvät maan ongelmien syventyessä Esitykset voidaan jakaa: 1) kaikkia euromaita koskeviin, 2) euromaihin, jotka ovat joutuneet tai joita uhkaa joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn, sekä 3) niihin euromaihin, jotka ovat vakavissa rahoitusvaikeuksissa tai sen uhan alla. -2-pack voimaan 23. marraskuuta 2011 -Jos komissio ei ole tyytyväinen talousarviosuunnitelman mukaiseen vajetavoitteiden korjaantumiseen, se voi vaatia maata toimittamaan korjatun esityksen -Liiallisen alijäämän menettelyssä olevalta maalta vaadittavan tiedon määrä ja tietojen toimitustiheys kasvavat. Maalle voidaan jopa tehdä tilintarkastusja maan tilastoitietojen oikeellisuuden arviointi -Jos maa joutuu turvautumaan ulkopuoliseen rahoitusapuun (IMF jne.), sille on laadittava sopeutusohjelma, jolla varmistetaan maan kyky maksaa annettu rahoitusapu takaisin

Miksi tarvitaan hallitustenvälinen sopimus? Negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy- ja korjausprosessien tehostamisessa merkittävä puute: päättäminen itse ongelman olemassaolosta Koska unionin perussopimusta täydentävä toissijainen lainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa perussopimuksen kanssa, ongelmaa ei ole mahdollista korjata unioni tasoisen lainsäädännön avulla Tästä syystä asiaa ollaan korjaamassa hallitusten välisen sopimuksen avulla -Liiallinen alijäämä on artiklan 126 mukaan olemassa, jos Ecofin-neuvosto komission esityksestä niin määräenemmistöllä päättää -Artiklan 121 mukaan julkisen alijäämän ennalta ehkäisevän osan tai liiallisen epätasapainon olemassaolo todetaan vastaavalla tavalla

Hallitusten välinen sopimus Hallitusten välisellä sopimuksella vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta Keskeistä sopimuksessa: - käänteinen määräenemmistöäänestys liiallisen alijäämän menettelyssä - 1/2 % rakenteellinen vajetavoite - kansalliseen lainsäädäntöön lisättävät säännöt, joilla tavoite saavutetaan Sopimuksen mukaan käänteinen määräenemmistöäänestys tulisi tosiasialliseksi äänestyskäytännöksi koko liiallisen alijäämän menettelyssä. Sopimus allekirjoitettiin maaliskuun alun EU-huippukokouksessa On huomionarvoista, että ½ prosentin rakenteellisen alijäämän tavoite ei itsessään ole yhdellekään maalle kiristys nykytavoitteisiin verrattuna Sopimusosapuolet asettavat tavoitteekseen saada sopimus osaksi EU-lainsäädäntöä 5 vuoden kuluessa, sillä sopimuksen sitovuus riitatapauksissa on unionirakenteisiin tukevia sopimuksia epävarmempi

Kriisistä kasvuun? Eurooppa 2020 -strategia

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Taustaa * EU:n ensimmäinen tavoite on irtautua talouskriisistä onnistuneesti. * Kestävän tulevaisuuden periaatteen vuoksi on kuitenkin katsottava pidemmälle. Eurooppa on saatava takaisin raiteilleen ja raiteilla on pysyttävä. Tähän pyritään Eurooppa 2020 –strategialla. * Eurooppa pystyy luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. EU:lla on viisi tavoitetta ja ne pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. * Onnistuminen edellyttää, että EU:n jäsenmaat ottavat strategian omakseen ja että toimia koordinoidaan kansalaisyhteiskunnan kanssa.

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Prioriteetit Strategian ytimen muodostavat 3 prioriteettia: 1) Älykäs kasvu – osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2) Kestävä kasvu – resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3) Osallistava kasvu – taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Tavoitteet Euroopanlaajuiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä: 1) 20–64 -vuotiaiden työllisyysaste nostettava 75 prosenttiin 2) Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava 3 prosenttia bruttokansantuotteesta 3) Kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energianlähteiden osuus nostettava 20 prosenttiin energian loppukäytöstä ja energiatehokkuutta parannettava 20 prosenttia 4) Koulupudokkaiden määrä laskettava 15 prosentista 10 prosenttiin sekä nostettava korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34 -vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttiin 5) Kansallisten köyhyysrajojen (60 % mediaanitulosta, Suomessa noin 1100 euroa) alapuolella elävien eurooppalaisten määrää on vähennettävä 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Lippulaivahankkeet Älykäs kasvu: Digitaalistrategia Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä (Youth on the Move) Kestävä kasvu: Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Osallistava kasvu: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumi

EU:n budjetti ja monivuotinen rahoituskehys 2014-2020

EU:n budjetti 2012

Monivuotinen rahoituskehys * Rahoituskehyksessä annetaan enimmäismäärät unionin talousarvion kaikille keskeisille menoluokille * Muodostaa puitteet, joita EP:n ja neuvoston (=budjettivallan käyttäjien) on noudatettava sopiessaan vuosittain seuraavan vuoden talousarviosta * Rahoituskehyksessä määritellään poliittiset painopisteet

Komission ehdotus

Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi - osallistu! Oletko kohdannut vaikeuksia muuttaessasi toiseen EU-maahan? Onko sinulla ollut ongelmia, kun olet yrittänyt tehdä verkko-ostoksia toisesta EU-maasta? Millaisessa Euroopan unionissa sinä haluaisit elää vuonna 2020? Julkinen kuuleminen 9.5.–9.9.2012 ec.europa.eu/yourvoice