Vapaaehtoisten ääni esiin Ray-rahoitteisessa toiminnassa Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011

Mihin seurannalla pyritään? Seurantaa tehdään, jotta sen tuottama tieto auttaa järjestöjä entistä paremmin kehittämään omaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksien mukaiseksi. Seurantatietoa hyödynnetään jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. Seurantatiedolla lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla. Seurantatiedolla tuotetaan tietoa (valtiolle/) STM:lle avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. Seurantiedon kautta voidaan paremmin hahmottaa ja levittää hyviä käytäntöjä, paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin sekä välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011

Miten seuranta toteutetaan? Luodaan strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta Yhteistyökumppaneiden (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta Järjestöjen tekemä itsearviointi koko toiminnasta Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta Yhtenäinen projektien loppuraportin rakenne, jossa hyödynnetään em. tietoja Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011

Seuranta perustuu toimintakokonaisuuksiin, joita ovat: 1) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 2) Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 3) Loma- ja leiritoiminta 4) Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 5) Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 6) Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 7) Asumisen edistäminen ja kehittäminen 8) Palvelujärjestelmän ja toimintakokonaisuuksien kehittäminen 9) Kriisiauttaminen Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011

Vapaaehtoiset merkittäviä järjestötoimijoita… Ovat strategisesti keskeisessä asemassa RAY-rahoitteisessa toiminnassa Halutaan vapaaehtoisten ääni esiin: toiminnan tavoitteiden oikea asettaminen, toiminnan koetut hyödyt ja vaikutukset, oma vaikutus toimintaan  saadaan esiin vapaaehtoisten määrä toimintakohtaisesti Vapaaehtoistoimintaa ei välttämättä aina ole syytä arvioida, sen sijaan sen mahdollistamia julkisella rahalla rahoitettuja rakenteita on syytä arvioida Silloin kun vapaaehtoiset tekevät professionaalisesti vaativaa työtä, korostuu rahoitettujen rakenteiden rooli entisestään Tarkoituksena saada esiin vapaaehtoistoiminnan lupaavat käytännöt ja kokonaisvaltainen merkitys hyvinvointivaltion kehityksessä Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011