Radion ja TV:n historiaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
”HUOMIO, HUOMIO, TÄÄLLÄ LAHTI” – Lahden pitkäaaltoaseman historiaa
Advertisements

Santeri Lehtonen, Vesa Mäki, Arto Ranta
Television valtakausi
2. luento to klo 12–16 a) katsaus elokuvan ja radion historiaan
Kulttuuria massoille.
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Tiedonsiirronperusteet
Radion ja TV:n historiaa
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Radio.
Urheilulääketiede Harri Hakkarainen LL, LitM, valmentaja.
CHEERLEADING Tiina Määttä.
Taloudellinen integraatio ja EU-oikeuden kehitys Niilo Jääskinen.
TV-historiaa.
Radion ja TV:n historiaa
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Markku Tukiainen1 Tivi:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ohjelmisto(prosessin)virheet Tiedon käsittelyyn liittyvät ongelmat (tietokannat) Tietoliikenteeseen.
LÄHELLÄ MUTTA SILTI NIIN KAUKANA - Kansalainen ja EU Teija Tiilikainen Eurooppa-tutkimuksen verkosto.
Setlementtityötä lasten ja nuorten parissa Tyttö- ja poikatyön seminaari Tampere.
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
NEVILLE CHAMBERLAIN Saku Huhmo 2B. Nuori Neville Chamberlain.
Klikkaa nuolta vasemmasta
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Mediakulttuuri Maija Havola Esityksen sisältö Yleistä mediakulttuurista Mediakulttuuri Suomessa Mediakulttuurin kansainvälinen toimiala Mediakasvatus.
Japani s. 58-.
Dynaamista kristinuskoa Afrikassa Auli Vähäkangas
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi eTwinning Yrjö Hyötyniemi Opetushallitus
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Kansainliitto.
Toinen maailmasota Vaiheet:
Äänielokuvan taide: realismi. Äänielokuvan estetiikka Äänielokuvan tulo muutti (taiteellisen) elokuvakerronnan periaatteita ”Purkitettu teatteri” Marcel.
Tango Suomessa aikajana
Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.
Radion ja TV:n historiaa
Saksalainen sanomalehtitiede Zeitungswissenschaft, Publizistikwissenschaft.
Television Historia ja lajityypit
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Nationalismi: Kansallisuusaate
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
Toinen maailmansota. Miksi? ● Versailles'n epäonnistunut rauha – Uudet rajat olivat mielivaltaisia häviäjien kannalta ● Esim. sudeettialueet – Hävinnyt.
Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
Monipuolista tietoa nuoren elämään liittyvistä asioista yhdestä paikasta asuminen, opiskelu, työ, terveys, miten maailmalle, vapaa-aika ja niin edelleen.
Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku
KANSAINVÄLISET SUHTEET
LÄHI-IDÄN SITKEÄ KRIISI
MEDIAKULTTUURIN NOUSU
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
KPL 19 Afrikan rikkaudet jaetaan
Yhteenvetoa mediatekstien vaikuttamisen keinoista
s. 21 pilakuva Irakin sodasta Tulkitse kuvan sanoma.
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Modernin kulttuurin synty
KYLMÄN SODAN KUUMAT KRIISIT
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
RADIO ja televisio suomessa
Yhdysvaltojen itsenäistyminen
EUROOPPALAINEN IHMINEN
Toinen maailmansota
Televisiot.
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Ajautuminen diktatuuriin
Enna Humppi ja Karoliina Humppi
Teollistuminen.
Kylmä sota s. 92-.
TEHTÄVÄ s. 95.
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Radion ja TV:n historiaa BROADCASTING Radion ja TV:n historiaa

Radion ja TV:n historian etappeja ovat… Telekommunikaation kehitys 1800-luvulla (lennätin, puhelin, langaton lennätin) 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun visuaalinen kulttuuri (elokuva) Radion (ja tv:n) mahdollistaneen keksinnöt 1800-1900-lukujen vaihteessa Radion broadcasting –järjestelmän synty 1920-luvulle tultaessa TV:n kokeiluvaihe 1920-30-luvuilla TV:n läpimurto II maailmansodan jälkeen (USA 1940-50-luvulla, Eurooppa 1950-60-luvuilla) Ylikansallisen mediakulttuurin synty n. vuodesta 1980 eteenpäin

Lennättimestä radioon Telekommunikaation kehitys 1830-luvulta 1900-luvun alkuun

Telekommunikaation (”kaukoviestinnän”) välineitä ennen radiotoimintaa 1837: Samuel Morsen langallinen lennätin (telegrafi) Morsen aakkoset

Telekommunikaation (”kaukoviestinnän”) välineitä ennen radiotoimintaa 1876: Alexander Graham Bell esitteli Lontoossa puhelimen (telefoni) Kehittelyjä jo aiemmin (mm. Elisha Gray)

1890-luku: ”puhelinsanomalehti” 1893 Budapestissa Unkarissa aloitti toimintansa puhelintekniikkaa käyttävä ”kaapeliradio” Telefonhírmondó (”puhelinsanomat”). Kehittäjä mm. Edisonille työskennellyt Tivadar Puskás välitti mm. uutisia, lastenohjelmia, jumalan-palveluksia, kuunnelmia ja oopperaa jopa 14 tuntia päivässä Ohjelmien välissä mainoksia Toimi II maailmansodan päättymiseen saakka; enimmillään tilaajia n. 15 000 20-luvulla rinnalle radiotoiminta

Telefonhírmondó - musiikkiesitys

Telefonhírmondó - toimittajia

Telekommunikaation (”kaukoviestinnän”) välineitä ennen radiotoimintaa 1896: Langaton lennätin (”esiradio”) Keksijä Guglielmo Marconi Merenkulun viestintä Morsekoodi 1897 yhteys 14 kilometrin etäisyydelle Englannissa 1899: viesti Englannista Ranskaan 1901: viesti Englannista USA:aan

Marconi ja langaton lennätin (1901)

Telekommunikaation (”kaukoviestinnän”) välineitä ennen radiotoimintaa 1906: Lee De Forest patentoi audion-putken Tyhjiöputki, tehokas ja taloudellinen tapa vastaanottaa ja vahvistaa ääniaaltoja Mahdollisuus välittää ihmisääntä langattomasti Teki modernin radiotoiminnan mahdolliseksi Keskeinen myös äänielokuvan kannalta

Uusi käyttö radiotekniikalle Broadcasting Uusi käyttö radiotekniikalle

Broadcastingin ajatus Radion ja myöhemmin television toiminnan perustana on broadcastingin ajatus: samaa lähetystä lähetetään samalla kertaa suurelle (ja periaattessa rajattomalle) vastaanottajien joukolle ”broadcasting” suomennettiin 1923 ”yleisradioksi” Perustana se, että radioaaltoja voi kuunnella kuka tahansa 1906: kanadalainen Reginald Fessenden lähetti ihmisäänellä puhutun joulutoivotuksen samalla kertaa useille laivoille Massachusetsin rannikolla

Uhka vai mahdollisuus? Aluksi broadcasting nähtiin ongelmana: radioviestit haluttiin salata ulkopuolisilta kuuntelijoilta Vasta 1910-luvun aikana kuuntelijamäärän rajoittamattomuus alettiin nähdä mahdollisuutena: suurelle joukolle ihmisiä voitaisiin lähettää viestejä samalla kertaa

David Sarnoff Valkovenäjän juutalainen Radiotoiminnan pioneeri USA:ssa Toimi USA:n Marconi-yhtiön palveluksessa 1916 hahmotteli nykyisenkaltaisen broadcasting-järjestelmän peruspiirteet I maailmansota kuitenkin lykkäsi laajempaa käyttöönottoa 1919 alkaen alkoi uudelleen kehittää radiotoimintaa

1920-luku: broadcasting –radio syntyy (USA) 1920: presidentinvaalien tulokset lähetettiin ”reaaliaikaisina”  kiinnostus RCA (Radio Corporation of America, 1919) ja NBC Sulautti Marconi –yhtiön itseensä David Sarnoff johtajaksi 1920-luvun alussa useita asemia 1927 mennessä RCA:n omistama NBC (National Broadacasting Company) luonut maan kattavan networkin (radioasemien verkoston) CBS (Columbia Broadcasting System) 1927 ABC (American Broadacasting Company) 1945 Radioyhtiöistä perusta myöhemmille TV-yhtiöille; myös elokuvastudioilla keskeinen rooli TV-tuotannossa 50-luvulta alkaen

1920-luku: broadcasting –radio syntyy (Eurooppa) Britannia: Kokeiluja 1920-luvun alussa; toiminta vakiintuu 1923 1927: BBC (British Broadcasting Corporation) perustetaan (edeltäjä British Broadcasting Company 1922-1926) Ranska 1922 Saksa 1923 Neuvostoliitto 1924 Japani 1925 Suomi 1926

Broadcasting: kaksi mallia Amerikkalainen malli: kaupallinen radiotoiminta Yksityiset yhtiöt Vapaa kilpailu Mainosrahoitteisuus Eurooppalainen (BBC:n) malli: julkinen radio/TV-toiminta (valtion monopoli) Radio/TV-maksujärjestelmä Yhdysvallat: PBS (Public Broadcasting System)

John Reith ja BBC Reith BBC:n ensimmäinen johtaja Ajoi julkista ohjelmatoimintaa Ohjelmapolitiikka: välittää tietoa, sivistää, viihdyttää (educate, inform, entertain)

Suomen Yleisradio Koeluonteisia radiolähetyksiä ja paikallisia ohjelmia Suomessa 1923-25 (Helsinki, Tampere, ym.) 1926 eri radiotoimijat yhdistivät voimansa ja perustettiin valtakunnallista ohjelmaa lähettävä Suomen Yleisradio 29.5. Aluksi yksityinen Valtioenemmistöiseksi vasta 1935 Joulukuusta 1926 alkaen lähetyksiä päivittäin Vuodesta 1935 alkaen Suomen Yleisradiolle monopoliasema

Ohjelmatyyppejä (USA) Uutiset Urheilu Radio (usein) suora, kattavuus Draama, komedia Musiikkiohjelmat Klassiset konsertit Populaariohjelmat

Ohjelmia Jännitys- / rikos- / kauhusarjat Esikuvana / lähteenä lukemistot, elokuvasarjat, sarjakuvat Dick Tracy, Sherlock Holmes, Fu Manchu, The Shadow, jne.

Ohjelmia Saippuaoppera Päiväohjelma, suunnattu kotiäideille Usein sponsoreina pesuaineyhtiöt 1930: Clara, Lu and Em Keskeinen kirjoittaja: Anne Hummert Mm. Little Orphan Annie

Ohjelmia Elokuvien versiointeja radiokuunnelmiksi Näkyvin toimija: LUX Radio Theatre http://archive.org/details/Lux05

Ohjelmia Franklin D. Roosevelt ”Fireside Chats” (1933-1945) Presidentti puhutteli kansalaisia suoraan Radion rooli politiikassa, puheet Saksa: Hitlerin sodanjulistus Puolalle 1939 UK: Kuningas Yrjö V:n puhe kansakunnalle 1933; Yrjö VI:n sodanjulistus Saksalle 1939 (vrt. The King’s Speech –elokuva); Winston Churchillin puheet Kennedy ja Kuuban kriisi 1961

Radiotapahtumia Ilmalaiva Hindenburgin tuho 1937 Toimittaja Herbert Morrison paikalla, emotionaalinen selostus (”Oh, the humanity!”) Myös uutiskuvaa tapahtumasta

Radiotapahtumia Orson Wellesin ja Mercury Theatren ”Maailmojen sota” radiodraama 30.10.1938 (Halloween) ”Normaalin” musiikkiohjelman keskeyttää ”uutisraportti” marsilaisten hyökkäyksestä Jotkut uskoivat todeksi, paniikki

Suomi: Yleisradion monopoli 1926-1985 Aluksi yksi kanava (yleisohjelma), rinnakkaisverkko valmistui 1963 (rinnakkaisohjelma) Myös ruotsinkielinen kanava

Klassisia suomalaisia radiosarjoja (40-50-luku) Radiosarjasta elokuvasarjaksi: Suomisen perhe Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut Kankkulan kaivolla Myöhemmin: Elmo

Urheiluselostukset Martti Jukola Pekka Tiilikainen Paavo Noponen Urheiluselostuksen uranuurtaja Suomessa Pekka Tiilikainen ”sinivalkoinen ääni” Aunuksen radio sodan aikana Mannerheimin hautajaiset 1951 Helsingin olympialaiset 1952 Paavo Noponen Raimo Häyrinen

”Kohutoimittaja” Usko Santavuori Radio tekee murron (1950) Laskuvarjohyppy selostettuna

Merirosvoradiosta sävelradioon 1961-1962 aluevesien ulkopuolella toimivasta ruotsalaisesta Radio Nordista kaupallista musiikkiohjelmaa: ”merirosvoradio” Myös Radio Luxemburg Ylen vastaus: Sävelradio 1963 Teki tunnetuksi iskelmää / rockia

Kaupallisen radion läpimurto 1985 Radiotoiminta sallittiin myös muille kuin YLElle 1985 Paikallisradiot Mainokset Radio Lakeus ensimmäinen, sitten Radio City

Ylen reaktio Ylen kanavatarjonta uudistui 1990 vastauksena paikallisradioiden haasteeseen Yle Radio 1 Yle Radio Suomi Riksradion (1990-1997) Radiomafia (1990-2003)