Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi TkT, YTL Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun periaatteet Taustoitus Yhdyskuntarakenteen kehityksestä Taloudesta Palveluista Kylistä Tampereen kaupunkiseudun periaatteet Tavoitteita Toimenpide-ehdotukset Prosessi

Suomessa kaupunkiseutujen kasvu jatkuu voimakkaana. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen halutuinta asuinseutua. Kaupunkiseutujen rooli globaalista paikalliseen vahvistuu. Suomessa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on hajautunut merkittävästi. European Environment Agency: Helsingin seutu huonona esimerkkinä kehityksestä. Suomessa n. 20% kaikesta asuinrakentamisesta on hajarakentamista. Valtaosa tästä on suurilla kaupunkiseuduilla. 3

Asuminen – työ – vapaa-aika: liikkuminen kasvussa. Rakenne leviää yhä etäämmälle. Uutta rakennetta syntyy perinteisten kylien reunojen yli. Reuna-alueiden kasvu on voimakkainta suurilla kaupunkiseuduilla. Keskusten ja kylien välialueet taajamoituvat ilman taajamiksi suunnittelua.

Tampereen kaupunkiseutu 2030 + 91 000 asukasta + 70 000 asuntoa + 60 000 uutta työpaikkaa Tulevan kasvun sijoittuminen? Kestävä kasvu? Arjen sujuvuus, palvelujen saatavuus (esim. ikääntyvä väestö)?

Rakennesuunnitelma 2030 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan

Hajarakentamisen taloudesta Lyhyellä ajalla Pitkällä ajalla Kotitalous +/- -- Kuntatalous - Valtiontalous Rakentamisen päätökset tuntuvat yksittäisinä päätöksinä pieniltä, samoin kustannukset. Palvelujen järjestämisen, talouden ja ympäristön kannalta on kuitenkin katsottava kokonaiskehitystä pitkällä aikajänteellä. Kustannukset kertaantuvat, talojen asukkaat ja sukupolvet vaihtuvat. Se, minne nyt rakennetaan, ei ole yhden perheen tai yhden sukupolven asia.

Kasvavassa kunnassa hajarakentaminen synnyttää ennalta suunnittelemattomia ja kalliita investointi- ja palvelutarpeita. Kustannuksilla on usein useita maksajia, ratkaisujen kokonaishinta hämärtyy. Jos kylässä, tai kunnassa yleisesti, rakentaminen on vähäistä ja se sijoittuu haja-alueelle, asemakaava-alueiden toteutuminen hidastuu ja keskeneräisyys heikentää ympäristön laatua ja viihtyisyyttä.

Samaan aikaan asemakaava-alueilla ja palvelukylissä palvelut ovat valmiina (jopa vajaakäytössä) ja infraa ja tontteja realisoimatta. Etenkin asemakaava-alueiden toteutumattomat tai vajaasti toteutetut yksityiset tontit on saatava reservistä käyttöön, jotta kasvu- ja hintapaineisiin voidaan vastata. ”Jos uudet tulokkaat joutuvat entistä kauemmaksi, se tuppaa nostamaan kaikilla etäisyyksillä [asumisen] hintatasoa lujempaa vauhtia” (Prof. Loikkanen, HS 26.2.2011).

Eheä yhdyskuntarakenne = varoja vapautuu muihin tarpeisiin. Työpaikkojen ja asumisen tiiviillä rakenteella on positiivinen yhteys yksityisen sektorin tuottavuuteen. Resurssien ristikäyttö on helpompaa rakenteessa, jossa toiminnot ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Esimerkiksi opettajien, lääkäreiden tai hoitajien on helpompi siirtyä koulujen tai terveysasemien välillä tarpeen vaatiessa.

Asumisen kohdentaminen asemakaava-alueille helpottaa yritysalueiden muodostamista ja kehittämistä uusilla alueilla. Asumisen kohdentaminen kyliin vahvistaa kylien palveluntarjontaa ja luo edellytyksiä maatalouden sekä matkailu- ja virkistyspalvelujen kehittämiselle kylien ulkopuolella.

Yksittäisin rakennuslupapäätöksin syntyvä kaupunki- ja maaseutuasumisen välimaasto on liian hajanainen tuodakseen kaupunkiasumisen etuja, ja on asumisen mattoa, jossa ei ole myöskään maaseutumaiseen asumiseen liittyviä arvoja. Vaikka lieve- ja haja-asumisen väestömäärä ei lisääntyisikään voimakkaasti, on lisäyksellä suuri vaikutus rakenteen kehitykseen, rakennetun alueen pinta-alaan, liikkumisen tarpeeseen, palvelujen järjestämisen hintaan ja yritysalueiden kehittämiseen. Kaupunkiseudun rakenteen eheys vaatii sekä keskustaajamien että kylien eheitä kokonaisuuksia. Seudulliset periaatteet edistävät suunnitelmallista kehittämistä!

Tampereen kaupunkiseudun periaatteet

Kaupunkiseudun tavoitteita Edistää kansalaisten sujuvaa arkea. Luoda kestävä palveluverkko. Turvata maaseudun peruselinkeinojen kehittymismahdollisuudet. Kehittää olemassa olevia palvelukyliä. Tehostaa tonttitarjontaa ja lisätä houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Vähentää rakentamista asemakaavojen lievealueilla ja kylien ulkopuolella. Ohjata kasvu ja rakentaminen asemakaava-alueille ja maaseudun palvelukyliin. Vähentää yhdyskuntarakenteen pirstoutumista.

Periaateluonnoksen toimenpide-ehdotukset Maankäytön vyöhykesuunnittelu Yleiskaava-alueen laajentaminen Suunnittelutarvealueen kriteerit Lupapolitiikan uudistaminen Suunnittelutarveratkaisujen vaikutusten arviointi Lupavalmistelun ja -ratkaisun organisointi Hajarakentamisen seurannan kehittäminen

Prosessi Seudulliset maapoliittiset periaatteet hyväksytty  ”Tehostetaan raakamaan hankintaa ja tonttituotantoa”. Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakentamisen hajautumisen ehkäisemiseksi Seutuhallituksen nimeämän työryhmän laatima luonnos valmiina. Lausunnot kunnilta maaliskuussa 2011. Lausuntojen pohjalta seudun kuntajohtajakokoukseen ja seutuhallitukseen. 16

Tampereen kaupunkiseutu ei ole yksin …mutta voi olla eturintamassa Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on ongelma kaikilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakenteen eheydestä tulee kilpailuvaltti. Tampereen kaupunkiseudulla on yhteistyön edelläkävijänä mahdollisuus menestyä kilpailussa. Rakennesuunnitelma 2030 MAL-aiesopimus ERA17-toimenpideohjelma: YM, Sitra, Tekes ja muut rakennetun ympäristön asiantuntijaorganisaatiot PARAS YM:n tulevaisuuskatsaus 2010 Kaupunkiseutujen huomioiminen lainsäädäntöuudistuksissa 17

Kiitos! 18