SYNTYYKÖ UUSI LIIKENNEMUOTO ? HISTORIA •Aikojen kuluessa ja teknologian kehittyessä on otettu käyttöön montakin uutta liikennemuotoa (laiva, juna, auto, lento) •On myös teknologiafloppeja eli kaikki uudet keksinnöt eivät ole johtaneet pysyvään muutokseen (erityisesti voimalaitteiden kohdalla).

SYNTYYKÖ UUSI LIIKENNEMUOTO ? LIIKENNEMUOTOJEN KILPAILU  Pitääkö jonkun nykyisen liikennemuodon tehdä tilaa samalla, kun mahdollinen uusi liikennemuoto tulee? Minkä?  Miten uuden liikennemuodon tulee olla vanhoja parempi?  Kuka tuo uuden liikennemuodon? –markkinavoimat –poliittiset voimat  Uuden liikennemuodon ajavat voimat ja kilpailuetu:  teknologia?  talous?  maankäyttö?  ammattikunnat?  ???????

SOURCE: NAKICENOVIC 1986 SYNTYYKÖ UUSI LIIKENNEMUOTO ? MEGATRENDIT

Hankkeen tavoitteena selvittää APGM:n soveltuvuutta • vilkkaiden kaupunginosakeskusten sisäiseen liikenteeseen • liityntäkulkutapana kaupunginosakeskusten ja joukkoliikenteen solmupisteiden välillä Hankkeen työvaiheet • verkoston kuvaus • maisemallinen analyysi • kytkeytyminen muuhun liikennejärjestelmään • matkustajakysynnän arviointi • arviointimenetelmän muodostaminen APGM-Tampere

APGM-Tampere HERVANTA TAYS

APGM pääkatuympäristössä •väylä voidaan yleensä sijoittaa välikaistalle •maanomistuksen kannalta ongelmatonta •maankäytön suunnittelun kannalta helppo kohde •kaupunkikuvallisesti helppo sijoituspaikka •ei mahdollisuutta integroida asemia rakennuksiin •asemat edellyttävät tasonvaihtoa ja välikaistan uudelleen muotoilua 1

APGM kokoojakadulla •väylä voidaan yleensä sijoittaa välikaistalle, kadun reunaan tai rakennusten läheisyyteen (tontinomistajan maalle) •sijainti riippuu katutilasta ja maanomistusolosuhteista •väylä voi parantaa kaupunkikuvaa hajanaisessa katuympäristössä 2

APGM kevyen liikenteen väylällä •jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien varressa väylä voidaan suunnitella sateen tai paahteen suojaksi •osana muuta katukalustusta (pysäkit, penkit, pyörien pysäköintialueet, opaskartat jne.) •väylä voi parantaa alueen kaupunkikuvaa oikein suunniteltuna ja sijoitettuna •mahdollisuus integroida seisakkeet rakennuksiin 3

APGM erillisten rakennusten ympäristössä •sijainti yleensä tontilla •tarjoaa hyvät yhteydet pysäköintialueille •sijoittuminen riippuu rakennusten käyttötarkoituksesta ja ominaisuuksista •seisakkeiden integrointi rakennuksiin mahdollista 4 •väylä voi parantaa alueen imagoa ja vetovoimaa •väylä voi tiivistää aluetta •suunnittelussa otettava huomioon toisen ja kolmannen kerroksen ikkunoiden sijainti

APGM viheralueilla •sijaitsee yleensä kunnan omistamalla maa-alueella •voi seurata jalankulku- ja pyöräilyreittejä •tarjoavat matkustajille maisemallisesti miellyttävän liikkumisympäristön 8 •voi aiheuttaa esteettisesti epämiellyttävän kuvan •voi aiheuttaa estevaikutusta •voi heikentää puiston virkistysarvoa

APGM-järjestelmän soveltuvuuden arviointi •APGM lisää rakennettujen alueiden saavutettavuutta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämismahdollisuuksia –APGM parantaa alueiden vetovoimaa ja imagoa •APGM parantaa huomattavasti joukkoliikenteen palvelutasoa ja imagoa –APGM kerää matkustajia kaikista kulkutaparyhmistä –uudentyyppinen julkisen liikenteen muoto, jolla on paljon samoja ominaisuuksia kuin henkilöautolla –APGM täydentää liikkumisen mahdollisuuksia •APGM on helppo sovittaa väljästi rakennettuun kaupunkirakenteeseen, mutta edellyttää suurta käyttäjämäärää –järjestelmän integrointi helpointa uudisrakentamisen yhteydessä •APGM-järjestelmä soveltuu parhaiten työpaikka- ja kauppakeskusalueille sekä muihin paikallisiin keskuksiin –APGM voi toimia sekä paikalliskeskusten sisäisenä että niiden välisenä kulkumuotona –järjestelmä on huolellisella suunnittelulla sovitettavissa myös asuinalueille APGM-Tampere

APGM-järjestelmän kehittämisen haasteet •toimiva liikennöintiorganisaatio edellyttää uudenlaisia yhteistyömuotoja •väylärakenteiden kustannus-laatu -suhteen kehittäminen •asemien ja väylän integrointi olemassa olevaan ympäristöön •järjestelmän käytettävyys APGM-Tampere