Taimikonhoito Huhtikuu 2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Metsänhoidon suositukset
Advertisements

Kokeen laatiminen ja arviointi Tiia Karpin
Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Johtoalueiden vierimetsien hoito
Tattari Fagopyrum esculentum.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Tornator Oy Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja: metsiä yhteensä yli hehtaaria. Tavoitteena hyödyntää maa- ja metsävaroja kestävästi ja omaisuuden.
Metsänhoidon suositukset
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Metsänhoidon suositukset
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
J-metsikkösimulaattorin tuloksia
METSÄNUUDISTAMINEN JUKKA-PEKKA VAPANIEMI
ATTRIBUUTTITARKASTUS
Puukauppa Jukka-Pekka Vapaniemi
UUDET POHJOIS-SUOMEN METSÄNHOITOSUOSITUKSET
Ateljeenäyttely Kaarina Karjalainen
Puulajit Kirjassa kappale 2..
ENSIHARVENNUS Pertti Mäkinen
Metsätalouden energiahaasteet 2000-luvulla Veli Pohjonen Kiikissuon metsänhoitoyhdistys
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Vakuutusmaksutulo yhteensä 9,1 mrd € Työeläkevakuutusyhtiöiden markkinaosuudet 2007.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
SIMO: Metsikkösimulaattori
Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2006 / Sarja 6.1
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
KPL TIET KADUT.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
METSÄLAIN TARKISTUS
Koe; koeavain 1001 Koeala 1 Koeala 2 Koeala 3 Koeala 4 Koemetsikkö 1 (koemetsikköavain ) Koeala 5 Koeala 6 Koeala 7 Koeala 8 Koemetsikkö 2 (koemetsikköavain.
ENERGIAKATSELMUSPÄIVÄ Pietarissa Hyviä käytäntöjä ja tuloksia Suomen energiakatselmusohjelmasta Seppo Silvonen, Head of Unit.
4C Liikennevalojen yhteenkytkentä - yhteenkytkentäkaavio.
AGCO-yhtymä Valtra on osa AGCO-yhtymää, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. AGCOn liikevaihto on 6,8 miljardia dollaria.
Ostopalvelujen kasvu selittää parhaiten menojen jyrkkää kasvuvauhtia Juuassa Palvelujen ostoihin Juuan kunta käytti vuoden 2009 tilinpäätöksen.
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
TÄRPPEJÄ – YO 2010 PITKÄ MATEMATIIKKA.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
Ammattiosaamisen näyttö: Koneellinen puunkorjuun suunnittelu (9) ja koneellisen puutavaran valmistus (12) Ammattiosaamisen näytön ohjaukseen ja arviointiin.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
mieluummin useampikin?
Metsänhoitotoimenpiteiden optimointi taloudellis-ekologisella mallilla
Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen ( , päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
Tutkimussuunnitelma Kasvumallien toiminnan validointi Esko Välimäki.
Ravinto nuoren urheilijan harjoittelussa
NÄIN HOIDAN METSÄÄNI Juha Juuti
– 10 kysymystä ja vastausta–
UPM säästöpuuryhmän poltto Kulotusseminaari Ruokolahti Juha-Matti Valonen Senior specialist UPM Environment Sustainable forestry.
TILASTOJA 2003 Kansallinen metsäohjelma 2010 Metsänhoitotyöt
Puun elinkaari metsässä:
VALTION AVUSTUKSET YKSITYISTEIDEN PERUSKUNNOSTUKSEEN.
Ahlaisten Kievari KEMERA Metsänhoitoyhdistys Satakunta Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki astui voimaan
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat
Metsän uudistaminen Metsän uudistaminen lähtee liikkeelle uudistushakkuusta ja uuden taimikon perustamisesta. Uudistamisella saadaan aikaan uusi hyväkasvuinen.
Mikä on metsien merkitys? JOHDANTO METSÄ- ja PUUALAN TET-JAKSOLLE.
Trooppiset sademetsät
Vaahtera.
Vaahtera.
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Vahinkojen määrittely- arviointi- ja ilmoitus Koulutus metsänomistajille Kuivaniemi Juha Hyvönen.
Riistametsänhoidon perusteet
Esityksen transkriptio:

Taimikonhoito Huhtikuu 2007

Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko  Varttuneen taimikon keskiläpimitta rinnankorkeudelta on alle 8 cm.

Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen taimikko: Metsikössä on kaksi latvuskerrosta. Taimikko voi kasvaa siemen-, suojus-, tai verhopuuston alla.

Tavallisimpia taimien uhkia Pieni taimikko Kilpaileva kasvillisuus: heinät, pensaat, lehtipuuvesakko Tuholaiset: myyrä, tukkimiehentäi, jänis, hirvieläimet Sääolot: halla, kevätahava, lumituhot harvennetussa riukutaimikossa Taimikon varhaishoidolla voidaan torjua kasvillisuuden ja myyrien tuhoja

Tavallisimpia taimien uhkia Varttunut taimikko Kasvillisuus: kilpaileva lehtipuusto Tuholaiset: hirvieläimet  Taimikon perkauksella ja harvennuksella voidaan ehkäistä sekä kasvutilakilpailua että jossain määrin hirvituhoja

Taimikonhoidon tavoitteet Terve, tuottava ja hyvälaatuinen puusto Ohjaillaan puulajisuhteita Pidetään latvukset kunnossa Huolehditaan metsän terveydestä Nopeutetaan puuston järeytymistä ja kasvua Lyhennetään metsikön kiertoaikaa ja parannetaan metsänkasvatuksen kannattavuutta Ensimmäisessä harvennushakkuussa saadaan myytävää puuta ja siten harvennuksesta kannattava

Työlajit Varhaishoito Heinäntorjuntaa ja lehtipuuvesakon perkausta Raivataan pääpuulajia haittaavaa puustoa, yleensä lehtipuuvesakkoa Taimikon harvennus Harvennetaan vesakon lisäksi kasvatettavaa puulajia  voi kasvaa ensiharvennukseen ilman lisätöitä

Varhaisperkaus Poistetaan lehtipuuvesakko havupuuntaimikosta ennen kuin kasvatettavat taimet alkavat kärsiä varjostuksesta ja ”piiskaamisesta” Tarpeen rehevillä mailla: Karussa männikössä ei aina tarvita! Huom! Mätästyksellä ja laikkumätästyksellä voidaan vähentää varhaisperkauksen tarvetta

Varhaisperkaus Reikäperkauksena männyn istutustaimikoissa Raivataan haittaava lehtipuusto taimen ympäriltä noin metrin etäisyydeltä Hallanaroissa kuusikoissa jätetään verhopuustoa Hirvituhoriskialueilla perataan kaikki lehtipuut Istutuskoivikoita ei tarvitse perata

Taimikon harvennus = Taimikon hoito 3-7 metrin pituudessa, pohjoisessa vähän lyhyempänä kuin etelässä Raivataan haittaavaa ja etukasvuista lehtipuustoa Harvennetaan myös kasvatettavaa puulajia Huomioidaan mahdollinen energiapuun kasvatus

Taimikonhoito: Mitä puita jätetään? Jätetään kasvamaan: Laadultaan parhaimmat puut (suorat, terveet rungot) Kasvupaikalle sopivia puulajeja Ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensiharvennukseen jos tähdätään energiapuuharvennukseen, voidaan jättää etukasvuisiakin runkoja ja välipuita

Puulajin valita Kuusi ja koivu viljaville maille, mänty karuille maille Männyt tarvitsevat valoa eivätkä kestä ”piiskausta”. Poista kookas lehtipuusto. Kuusi sietää kohtuullista varjostusta. Älä anna taimikon taantua lehtipuiden varjostuksessa. Tarkista taimikonhoidon tarve jo 3-4 m:n pituudessa. Koivut tarvitsevat valoa ja tilaa. Poista etukasvuinen, vesasyntyinen taimikko.

Taimikon tiheys Taimikonhoidossa jää: Kuusikko: 1600 - 1800 kpl/ha Männikko: 1800 - 2500 kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Rauduskoivikko: 1600 kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Hieskoivikko: 2000 kpl/ha Jos kasvatetaan energiapuuta, jätetään 3000-5000 r/ha

Puulajisekoituksia Haapa pois männyntaimikosta männynversoruosteen torjumiseksi! Siemensyntyiset koivut sopivat havupuumetsään. Jätä niitä harkiten. 10 prosentin nyrkkisääntö toimii. Älä jätä etukasvuisia koivuja! Jätä jalot lehtipuut, katajia ja pihlajia Joskus koivu-kuusimetsää voidaan kasvattaa kaksijakoisena. Älä jätä ylispuukoivuja hehtaarille 400 runkoa enempää.

Milloin kannattaa raivata? Kun lehtipuut eivät enää veso voimakkaasti. Juhannuksen jälkeen. Lehdettömänä aikana helpointa. Tärkeintä on, että raivataan edes joskus

Kustannukset Varhaisperkaus 150 eurosta/hehtaari ylöspäin Taimikonhoito usein 250 eurosta ylöspäin Raivauskustannukset riippuvat kaadettavien puiden lukumäärästä ja kannon järeydestä 2-3 vuoden viivästys taimikonhoidossa voi nostaa työkustannuksia jopa 30 prosenttia

Jos ei raivata ajoissa… Katso kuvat

Metsänhoitoyhdistykset Suunnittelevat ja toteuttavat 80 % kaikista yksityismetsien metsänhoitotöistä Palvelut taimikon ja nuoren metsän hoidossa: Työn suunnittelu ja valtion tukien hakeminen Taimikonhoito Nuoren metsän hoito Energiapuun korjuu Työvälineiden vuokraus ja myynti

Uusi Kemera-laki (esitys) Taimikonhoidon tukea korotetaan Muutoksella pyritään lisäämään taimikoiden hoitoa Tuki maksetaan vain kerran metsikön kiertoajassa Työllisyystyönä teetetyn tuen erillinen laskentaperuste (60, 70 ja 80 prosenttia) poistuu

TAIMIKKO: Kemera-kohteelle asetetut vaatimukset Vähintään 1 hehtaarin ala, voi koostua vähintään 0,5 hehtaarin kuvioista Työn jälkeen keskipituus vähintään 2 m Työn jälkeen enintään 1400–3000 runkoa/ha Määritellään myös vähimmäistiheydet työn jälkeen Poistumaa (kaadettujen puiden määrää) ei mitata

NUOREN METSÄN HOITO: Kemera-kohteelle asetetut vaatimukset Vähintään 1 hehtaarin ala, voi koostua vähintään 0,5 hehtaarin kuvioista Työn jälkeen läpimitta rinnankorkeudelta alle 16 cm Työn jälkeen enintään 2000 runkoa/ha Työn jälkeen lehtipuumetsiköissä ”runkoluvun on oltava riittävä” Poistumaa (kaadettujen puiden määrää) ei mitata

Vyöhyke 1 2 3 Nykyinen tuki: Metsänomistajan oma työ Taimikonhoito 84,50 101,40 118,30 Erityisen vaikea tai nuoren metsän hoito 135,00 162,00 189,00 Nykyinen tuki: Palkkatyönä teetetty 126,50 151,80 177,10 210,50 252,60 294,70 Uusi tuki (esityksen mukaan) 150 180 210