Dublin Core – formaatti ja sen soveltaminen Tietoa tiedosta – Tietoa metatiedosta Juha Hakala

Sisältö  Dublin Core: hallintorakenne; yleistä  DC-sovellusprofiilit  Nykytilanne: Eurooppa, Suomi

Metadata Internet-ympäristössä  Globaali haku: – Rakenteinen kuvailutieto (eli metadata) upotettuna verkkodokumentissa, hakurobottien käytettävissä -> monipuoliset hakumahdollisuudet – Tekijät luovat metadatan (esim. DC kuvailun) – Ajatus hyvä, käytäntö ontuu: metadatan luonti on vaikeaa  Paikalliset hakuympäristöt: mahdollisuuksia... – Paikalliset hakurobotit – Kuvailutyö dokumentin tekijällä (tai ammattilaisella, metadatan täydentäminen?)

Dublin Core 8 v.  Tunnettu (elektronisen aineiston) kuvailuformaatti  Pääfunktio: aineistojen kuvailu + tiedonhaku kohdistuu metadataan  Kehitys alkoi 1995, teknisesti ja organisatorisesti + standardoinnin kannalta asema nyt stabiili  Käytössä elektronisten aineistojen hankkeissa – eri kielet, aineistot – eri ympäristöt (kirjastot, arkistot, julkishallinto...) 

Dublin Core Metadata Initiative  OCLC vastuuorganisaationa; merkittävä taloudellinen tuki DCMI:lle (with no strings attached)  DC Board of Trustees - ylin hallintoelin  DC Directorate & Advisory Board – päivittäishallinto ja DCMI:n edustaminen – Stu Weibel, Makx Dekkers

Dublin Core Metadata Initiative (2)  DC Usage Board – sisällölliset linjaukset – Tom Baker, Traugott Koch etc. – application profile –määritysten, tarkenteiden hyväksyntä  DC Working Groups – kehitystyö  DCMI National Affiliate – Dublin Coren soveltamisen alueellinen tukeminen – HYK ensimmäinen maailmassa 05/2003-

Dublin Coren kehitystyö  Alin taso työryhmät (esim. usage, education, libraries...)  Usage board hyväksyy työryhmien työn  Konferenssi + workshop  Board of Trustees – strategiset linjaukset, talousasiat  Standardointi: ANSI/NISO, ISO, SFS – ISO-standardi 04/2003, NISO + SFS 2002  Standardin luojat vs. implementoijat – soveltajille joustavuus tärkeää

Dublin Core - yleisiä periaatteita  Yhteinen semantiikka  Kansainvälinen sovellettavuus, monikielisyys  Laajennettavuus, joustavuus  Monelle eri alalle ja alueelle  Kuvailutiedon siirto, yhteensopivuus, ”vaihtomuoto”, ”Metadata for the masses”  Periaatteet tuovat mukanaan myös ongelmia  Metadatalla monia funktioita

Yhteinen semantiikka ja ydin  Kansainvälisesti sovitut kentät ja niiden määritelmät  15 peruskenttää (ydin, core)  Tarkenteet  DC käännökset  Käyttötarkoitukset vs. yhteiset periaatteet ja standardit  DC:n yhteys muihin metadataformaatteihin

Laajennukset: sovellusprofiilit  DC Application Profiles: tiettyyn käyttötarkoitukseen ja funktioihin sovellettu joukko metadatakenttiä 1. Hyödyntää mahdollisesti useita nimiavaruuksia – vrt. XML namespaces – lisäkentät poimitaan muista formaateista (nimiavaruuksista) 2. Täysin uusille kentille tarvitaan oma nimiavaruus 3. Voi määritellä tallennettavan tiedon arvoja tai merkintätapoja, pakollisuuksia tms. 4. Voi tarkentaa tai ”jalostaa” standardimäärityksiä

DC-Library Application profile ”DC- Lib”  Tarkoitettu kirjastomaisiin DC-sovelluksiin  Viisi nimiavaruutta  Perus-DC + – yleiset tarkenteet – roolit tekijöille – muutama uusi date-tarkenne – useita id-tunnisteita – kohdeyleisö - audience (DC-ed) – holding location (fyysiset kappaleet)

Yhteensopivuus  DC-sovellusprofiilien eroavaisuudet, modulaarisuus  Mikä tahansa laajennettu ja tarkennettu Dublin Core -kuvailu voidaan palauttaa peruskentiksi  DC.Date.accepted -> DC.Date – Informaation menetys?  Ydin = yhteinen datasisältö kaikille sovelluksille – yli domain-rajojen voi olla hyvin kapea

Metadatarekisterit  Eri yhteisöjen tuottamien metadataformaattien (metadata schemas) ja sovellusprofiilien hallintaan  Apuväline metadatan kanssa painivalle henkilölle – formaatit, sovellusprofiilit, nimiavaruudet, mappaukset, sanastot  DCMI- registry  Schemas:

Dublin Core - missä mennään?  Soveltuu paikallisiin tarpeisiin ja paikallisiin hakujärjestelmiin sekä myös yhteisten ratkaisujen perustaksi  Sovellusprofiilien luonti, uusia alueita  Standardointi valmis  Ennustaminen kuitenkin vaikeaa: – DC vuonna 2005? – käytössä mutta miten yleisesti? – kirjastoissa – missä järjestelmissä? arkistoissa? – toimi paikallisesti, ajattele globaalisti  Peruskysymys: kustannus - hyöty?

Yhteydet  Open Archival Iniative (OAI)  Digital Object Management Systems (DOMS)  Portaalit, kokoelmatason kuvailu  Semanttinen verkko, RDF  E-learning (IEEE-LOM)  Metadata/kirjastohankkeet, Z39.50  Muut metadataformaatit (MARC, ONIX, EAD...)

Semantic Web, RDF  Tulevaisuuden verkko: rakenteisemmat, koneymmärrettävät verkkosivut (XML + RDF + semantiikan määrittely; ”Yleinen Suomalainen Ontologia”)  DC on semantiikkaa (kuvailutiedon semantiikka), mutta vaatii alleen asiasanastoon perustuvan ontologian  RDF (Resource Description Framework) Semantic Webin syntaksi ja alusta DC-kuvailuille  RDF-metadata – Adobe tukee: RDF-metadata pdf-dokumentissa

Dublin Core Euroopassa  Formaatin käännökset eri kielille  DCMI - EU: EU rahoitusta DC:n edistämiseksi? – Usage guidelines and best practice – Architecture and infrastructure  Eurooppalaiset hankkeet: monissa DC mukana – TEL, Renardus, Schemas...  UK, Saksa, Tanska, Italia

Dublin Core Suomessa  SFS-standardi (2001), HYK tukiorganisaationa  JHS Asiakirjojen metadata – soveltaminen arkistojen hankkeissa?  Hankkeissa: Suomi.fi, Opintoluotsi, VNK, Web- sivuissa, julkaisuhankkeissa, jne.  HYK:n Dublin Core sivut –