Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija

EU:n energiapaketti  Päästötavoite  Uusiutuvien tavoite  Päästökaupan jatko

Päästövähennystarve  Balin kokouksessa voitto EU:lle: 2 asteen vaatimat päästövähennykset otettiin neuvottelujen pohjaksi

Eri maiden vähennystarve

Mitä tarkoittaa EU:lle?  Teollisuusmaiden % päästövähennys tarkoittanee EU:lle % –WWF ajaa 45 % tavoitetta  15 %-yksikköä päästövähennyshankkeilla EU:n ulkopuolella

EU:n tavoitteet 2020 eri malleissa (EcoFys)

Suomen tavoite eri malleissa (Ecofys)

EU:n päätökset  Kevään EU-huippukokouksessa sitouduttiin 30 % vähennykseen osana kansainvälistä sopimusta  20 % vähennys tarkoitettiin osoittamaan EU:n sitoutumista ja antamaan suuntaa kotimaisille toimille –Tarkoituksena "jättää neuvotteluvaraa" –Ei perustu tieteeseen –Ei missään nimessa riitä 2 asteen alla pysymiseen  Huom! 20 %  30 % tarkoittaa kaksinkertaista päästövähennystä vv

Energiapaketti.  Komissio jakaa jäsenmaiden kesken 20 % tavoitetta, johon sisältyvät päästövähennyshankkeet EU:n ulkopuolella –N. 10 % vähennys kotimaassa vuosina –Jakoperusteena BKT  Tavoitteeseen sisältyy automaattinen uudelleenjako heti kun kansainvälinen sopimus syntyy

Päästökauppa- ja ei- päästökauppasektorin suhde Päästökauppa- sektori Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Päästövähennykset •Kansallisista päästötavoitteista luovutaan •Ohjaus EU:n ja kansallisella tasolla •Kansalliset tavoitteet •Ohjataan lähinnä kotimaisin toimin

Rakennusten merkitys ilmastolle  40 % energiasta  25 % päästöistä (Suomessa n. 30 %)  Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kolmannes, kaukolämmön tuotannossa vain 15 %  päästöjen vähentäminen suuri haaste  Käyttöikä jopa sata vuotta  Nyt tehdyt ratkaisut sitovat päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta kauas tulevaisuuteen  Muutoksella kiire

Asunto on monille elämän merkittävin hankinta  Taloudellisesti  Ilmaston kannalta (päästöt 40 vuoden aikana jopa 300 t)

Nykytilanne Suomessa

Suomi jäljessä Rakennusmääräykset

Lähde: Eurima Katon eristepaksuus

Lähde: Eurima Seinien eristepaksuus

 Kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus kasvaa yli 2 % vuodessa, Ruotsissa laskenut 2 % vuodessa –Vastaa puolesta sähkönkulutuksen kasvusta  Helsinki Euroopan löyhimmin rakennettu suuri kaupunki Huolestuttavia trendejä

Suuret rakennusfirmat  YIT, Lemminkäinen, Skanska…  Rakentavat lähes poikkeuksetta minimitason mukaan eli energiaa tuhlaavasti –Vain ikkunat tapauskohtaisesti parempia  Skanskalla tavoitteet energian kulutukselle  Suuret sijoittajat (ATT, VVO…) alkaneet kiinnittää huomiota, ei näy vielä rakennusliikkeiden mukaan kentällä

Talotehtaat  Kannustalo, Jukka-talo, Vaajatalot, Planiatalot, Kontiotuote, Finndomo…  Monet markkinoivat mielikuvilla energiatehokkuudesta, kaikki eivät edes mainitse asiaa  Väitteille yleensä hatarat perusteet, täsmällistä tietoa verkkosivuilla ja myyjillä niukalti

Matalaenergiatalo ei myy?  Mm. Jukka-talolla, Kastellilla ja Planialla tarjolla vähemmän kuluttavia taloja –Jukka-talo nousee parhaaksi  Halukkuus maksaa pieni lisähinta energiatehokkuudesta vähäistä: markkinaosuus muutamia prosentteja –Tuijotetaan vain ostohintaa, lainaajat eivät huomioi –Välittäjät eivät voi ulosmitata energiaparannusten kustannuksia

(40 vuoden aikana)

Korjausrakentaminen  Rakennuskanta vanhenee, korjausrakentaminen lisääntyy nopeasti  Peruskorjauksen yhteydessä mahdollisuus suuriin energiansäästöihin

Korjausrakentaminen  Mahdollisuudet jäävät yleensä käyttämättä. Puutetta: –Valtion ohjauksesta –Tiedosta –Rahoituksesta

Energiatodistus  Pakollinen yli kuuden asunnon asuinrakennuksille 2008 alusta  Antaa tietoa rakennuksen energian- kulutuksesta

Energiatodistus  Jätettiin vapaaehtoiseksi omakotitaloille ja alle 7 asunnon rakennuksille  Luokittelu löysä  siunaa tehottomuuden ennemmin kuin kannustaa tehokkuuteen

Rakennusten energiankulutuksen skenaariot

Kolme skenaariota  Nykykehitys jatkuu  Varovainen säästö  Optimaalinen säästö

Nykykehitys jatkuu  Rakentamismääräyksiä kiristetään vain rakennusyhtiöiden vapaaehtoisten parannusten tahdissa  Energiatodistus ei ohjaa matalaenergiarakentamiseen  Energia-avustuksia riittää rajoitetusti energiatehokkuuden parantamiseen –Korjausrakentamista paljon, mutta säästöt pieniä

Varovainen säästö  Rakennusmääräyksiä kiristetään 40 prosentilla  Energia-avustukset kaksinkertaistetaan ja vähintään puolet kohdennetaan säästöön

Optimaalinen säästö  Rakennusmääräyksiä kiristetään asteittain %  Peruskorjausten yhteydessä velvoite energiaparannuksiin kaikille rakennuksille  Energia-avustukset mitoitetaan riittäviksi kaikille kohteille: milj. € vuodessa (nyt <20 milj. € + korjausavustukset 50 milj. €)  Voimakas tutkimus- ja kehitystoiminta, erityisesti korjausrakentaminen ja kaupallistaminen

Mitä tarkoittaa ilmastopäästöille?  Oletetaan uusiutuvan energian käytön kasvu kansallisten tavoitteiden mukaisesti

Energiatehokkuus & Helsingin kivihiili

Muita säästökeinoja  Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen  Sitovat normit sähkölaitteiden energiankulutukselle ja voimakkaampi vero-ohjaus

Neliöitä ja neliöitä

Johtopäätökset  Rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa ja päästöt saada lähelle nollaa 30 vuodessa  Matalaenergiarakentaminen ei toteudu vapaaehtoisuudella, esteet liian suuria  Valtion voimakas ohjaus olisi ilmaston, asunnon ostajien ja rakennusalan etu

Kiitos! Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija