Ajankohtaista EU:n rakennerahasto-ohjelmissa: Kertakorvausmenettelyn käyttöönotto Kuopio 19.1.2012 Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/Alueosasto/Rakennerahastot.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Länsi-Suomen EAKR- seurantakomitean kokous Tampere, Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Advertisements

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen
Osaamisen ja sivistyksen asialla PROJEKTIEN LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN SEURANTA EURA 2007 Sirpa Ruohomaa ESR-hankkeiden käynnistysseminaari
Markkinointi KJT-Johtokunta Open
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Iisalmi Varkaus Kuopio
Sivu VALINTAKRITEERIT. Ohjelman varojen kohdennus Sivu 2 Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella.
MYR:N TEHTÄVÄT 1.YHTEENSOVITTAA EU:n ja valtion rahoituksen kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille (MYAK) MYAK:n tarkistus budjetin hyväksymisen.
2 Etelä-PohjanmaaOsaa-Uskaltaa-Menestyy Etelä-Pohjanmaan liitto - Merkittävimmät EU-ohjelmat Etelä-Pohjanmaalla ohjelmakaudella : Länsi-Suomen.
EAKR JA ESR MAKSATUKSET Microteknia, auditorio Pirkko Markkanen Pohjois-Savon liitto.
EURA2007 – rakennerahastohankkeiden hallintajärjestelmä Heli Rintala
Keski-Suomen liitto tiistai klo 8.30
Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/Alueosasto
EURA 2007 EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä.
Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen /MU.
RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN PÄÄTTÄMISTOIMET
Linnaseutu ry •Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys •Leader -rahoitus.
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Suomen kansallinen tarkastus ja kansallisen vastinrahahan maksatushakemus Haaparanta /Maija Uusisuo.
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Finnvera - rooli pk-yritysten rahoittajana ja tulevaisuuden näkymät Yrittäjävaltuuskunnan kokous Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto,
Itä-Suomen rakennerahastopäivät Kajaani
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
H2020 avustussopimus Artiklat Sopimuskoulutus Outi Kauppinen DM#
Avustuksen käytön raportoinnissa kehitettävää Anna-Leena Miettinen Seminaari
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät.
HANKEPÄÄTÖS = Päätös hanketuesta = Tukipäätös = Myöntöpäätös Marjo Lindholm Keskipiste-Leader ry.
Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Joensuu, Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Tukikelpoisuus alkaa Rakennerahastolaki tulee voimaan Rakennerahastoasetus tulee voimaa Tukikelpoisuusasetus tulee voimaa
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Länsi-Suomen EAKR Vuosiraportti 2011 LS EAKR MC Vaasa 1.Ohjelman vuosiraportti on rakenteeltaan ”entinen” – ei suuria muutoksia kesken kauden.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Laajennettu työssäoppiminen TOP LAAJA Verkostotapaaminen
Tekesin EAKR Etelä-Pohjanmaalla ”KTM:n hallinnonala, toimintalinja 2.1 ”haasteelliset alueet”: v = 516 keur (EU+kans) keur (kunta) lisäksi.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Sähköinen EURA järjestelmä Christa Löf EU-koordinaattori Etelä-Savon maakuntaliitto.
Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit  Rotarypiiri myöntää piiriapurahoista (District Grants) maksettavia stipendejä sille osoitettujen.
Ympäristönäkökulma EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa EAKR-ohjelmien seurantakomiteat Tuomas Kallio, Suomen ympäristökeskus.
HANKKEIDEN VALINTAMENETTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO KUOPIO IISALMI VARKAUS Timo Ollila, Itä-Suomen lääninhallitus.
Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus EAKR-rahoituksen käyttämiseksi laajakaistahankkeissa.
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi: Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi: Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä.
Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeiden valintamenettely, välttämättömät ja hankevalintaa ohjaavat kriteerit sekä päätöksenteko EU-projektipäällikkö Timo.
LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA LS EAKR MC Tampere.
Kestävää kasvua ja työtä
Silja Visanki Uudenmaan ELY-keskus
Vedenpinnan nosto -koulutus, Pori Suunnitteluinsinööri Ari Sallmen.
PÄIJÄT-HÄMEEN HANKEILTAPÄIVÄ Etelä-Suomen yhteiset hankkeet ja painopisteet Petri Veijalainen (Ravintola Voitto, auditorio, Lahden urheilukeskus)
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Yleiset valintaperusteet lv alkaviin opintoihin
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander
Vähämerkityksinen tuki eli de minimis -tuki
Ohjelmakauden käytännöt
Kestävää kasvua ja työtä
Ohjelmakausi Merja Mäkivirta Marjo Levaniemi.
EU-rahoitus -info: Ajankohtaista rakennerahastoista
KUSTANNUSMALLIT Marjo ja Merja
Hyvää kehittämistä Pohjois-Savossa
Mahdollisuuksia avautuu tästä – Pohjois-Savon rakennerahastoinfo
Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamien EAKR-hankkeiden ”elämänkaari”
MIHIN – MILLÄ EHDOILLA – MITEN TOIMIA
Rakennerahastojen hallintojärjestelmän uudistaminen
Infotilaisuus hanketoimijoille
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Ajankohtaista julkisista hankinnoista
EAKR-ohjelmien seurantakomiteoiden syyskokoukset - Pohjois-Suomi 1. 12
Keskeiset asetusmuutokset
Seurannassa olleet rahoituslähteet
Esityksen transkriptio:

Ajankohtaista EU:n rakennerahasto-ohjelmissa: Kertakorvausmenettelyn käyttöönotto Kuopio 19.1.2012 Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/Alueosasto/Rakennerahastot

Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit Perustuvat EAKR- ja ESR-asetuksen samansisältöisiin muutoksiin, joilla tavoitellaan hanketoiminnan yksinkertaistamista Prosenttimääräiset välilliset kustannukset, FLAT RATE: otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksella (501/2011) 1.6.2011 alkaen (yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten osalta tavoitteena käyttöönotto 3/2012) Kertakorvaus, LUMP SUM otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (1295/2011) 1.1.2012 alkaen Vakioyksikkökustannukset, STANDARD UNIT COST ei toistaiseksi käytössä Suomessa

Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen hankkeen tulokseen keskittyminen maksatuskäsittelyn nopeuttaminen

Lump sum pähkinänkuoressa Julkinen rahoitusosuus (EU/valtio+kunta+muu julkinen) max. 50 000 € Lisäksi mukana voi olla yksityistä rahoitusosuutta 50 000 €:n enimmäismäärä pitää sisällään myös mahdollisen ALV:n. Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä Määrittäminen on perusteltava! Hanketta voi muuttaa ainoastaan toteuttamisajan osalta. Kertakorvaus voidaan jakaa osiin. Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen todentamisen perusteella Maksatus kyllä/ei –periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan. Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista!

Esimerkki: täydennyskoulutusmallin toteuttaminen Hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen sisäiset palkkakustannukset 41 475 koulutusmateriaalit 1 000 ulkopuoliset asiantuntijat 2 800 matkakustannukset 2 475 kustannukset yht. 47 750 € Kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta 5 550 €:lla 3. Hankkeen päättyessä koulutus on toteutunut päätöksen mukainen tulos saavutettu ja todennettu maksetaan 42 200 € (kuntaraha todennetaan tulotositteen perusteella) 2. Rahoittaja myöntää kertakorvauksen, jonka EU:n/valtion osuus on 42 200 € (88 %)

Minkälaisissa hankkeissa kertakorvausta voi käyttää? 1.1.2012 alkaen rahoitetuissa uusissa hankkeissa ei aikaisempaa projektikoodia ja –päätöstä tuensaaja toteuttaa itse (pääosin) tulos / toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä

Kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle rajatut hankkeet (tk-asetus) Teknisen tuen hankkeet Hankkeet, joiden valintamenettely perustuu kansallisen hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan Energiatuet Finnvera Oyj:n rahoittamat EAKR-hankkeet ESR:n ELY-keskusten itse toteutettavat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita

Kertakorvaus ja hankinnat? Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on rajattu tukiin. Kertakorvausta voidaan soveltaa, jos tuensaaja toteuttaa hankkeen itse, vaikka jotkin menoerät olisikin ulkoistettu. Hakijan on osoitettava, että sillä on edellytykset toteuttaa hanke pääosin (> 50 %) itse. Ulkoistettuihin menoeriin tuensaajan on sovellettava julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

Rahoitusosuudet Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit – ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja tukijärjestelmäkohtaisia säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen (ELY-keskuksen/ maakunnan liiton) tekemää rahoituspäätöstä. ja esitettävä maksatushakemuksen yhteydessä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle (projektikoodi). Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei sisällytetä kertakorvaushankkeeseen.

Kertakorvauksen laskentamenetelmä vahvistettava ennalta oikeudenmukainen tasapuolinen todennettava Vahvistaminen ennalta: Kustannusmalli pitää määrittää etukäteen (ex ante) ja pitää sisällyttää hakuilmoitukseen tai viimeistään rahoituspäätökseen. Kertakorvauksen määrää ei voi muuttaa hankkeen toteutuksen aikana. Oikeudenmukaisuus: Laskelmien oltava kohtuulliset, eli perustuttava todellisuuteen eikä liioitteluun. Kertakorvauksen määrittäminen on perusteltava. Hintatasojen mukauttaminen olosuhteiden tai tarpeiden mukaan (esim. alueelliset erot). Tasapuolisuus: Kertakorvauksen laskemisessa on varmistettava tuensaajien / toimien yhdenmukainen kohtelu. Todennettavuus: Kertakorvauksen määrittämisen tulee perustua todentaviin asiakirjoihin, joilla pystytään osoittamaan, miten siihen on päädytty. Yksityiskohtaisen budjettiluonnoksen ja aiempien tietojen analysointi ym.

Kertakorvauksen laskentamenetelmä Välittävä toimielin) voi julkaista ennalta (hakuilmoituksessa) menetelmän, jonka perusteella se aikoo laskea kertakorvausperusteiset tuet. Kertakorvauksen määrä vahvistetaan päätöksessä. Laskelmaan voidaan hyväksyä vain tukikelpoisuussääntöjen mukaisia kustannuksia. Rahoittaja päättää, soveltuuko hanke kertakorvausmenettelyyn. tai Välittävä toimielin) voi määrittää kertakorvauksen tiettyä toimintaa varten, julkaista hakuilmoituksen tämän summan perusteella ja rahoittaa parhaita hakemuksia.

Kertakorvausta koskeva hakemus Hakijan on tehtävä hakemuksessa esitys käytettävästä kustannusmallista. EURA 2007 –järjestelmän hakemuslomakkeen taustalomakkeella valinta: Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 20 % (EAKR) / 17 % (ESR) tai Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen Kertakorvaus (lump sum)

Kertakorvausta koskeva hakemus Kustannusmallivalinta ohjaa hakemuslomakkeen kustannusarvion rakennetta: Kertakorvaus: vain kustannuslaji muut kustannukset täytettävissä mahdolliset tulot ja muu rahoitus täytetään normaalisti ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei voi täyttää lainkaan

Kertakorvausta koskeva hakemus Hankkeen tavoitteen/tuloksen/toimenpiteiden täsmällinen määrittely Miten tulos/toimenpiteet ovat todennettavissa? Onko hankkeessa selkeitä välitavoitteita? Yksityiskohtainen kustannusarvio ja rahoittajan edellyttämät perustelevat dokumentit (tarjousasiakirjat, hintavertailut, aikaisemmin toteutetut vastaavat hankkeet jne.) Hakijan oma osuus toteutuksesta (> 50 %) ja ulkoistetut ostopalvelut/hankinnat Keep it simple!

Projektipäätös Rahoittaja vahvistaa käytettävän kustannusmallin. Rahoittaja vahvistaa kustannusarvion analyysin perusteella päätöksessä kertakorvauksen määrän. Vertaaminen odotettuihin tuloksiin, muihin samankaltaisiin hankkeisiin ja reaalikustannustasoon. Määrä on perusteltava – perustelu ja siihen liittyvät yksityiskohdat ovat osa toimen jäljitysketjua.

Projektipäätös Rahoittaja on yksilöi päätöksessä ainakin: kertakorvauksen maksatuksen edellytyksenä olevat projektin toimenpiteet, tulokset tai tuotokset siten, että niiden toteutuminen voidaan vaikeudetta todentaa, aineiston, joka tuensaajan on toimitettava maksatushakemuksen liitteenä, jotta päätöksen mukaiset toimenpiteet, tulokset tai tuotokset voidaan todentaa, mikäli projekti on päätetty toteuttaa osissa, erikseen kunkin osan maksatuksen edellytyksenä olevat toimenpiteet, tulokset tai tuotokset, maksatushakemuksen liitteenä toimitettava todentava aineisto, maksettava euromäärä ja maksatushakemusten toimittamisen aikataulu.

Kertakorvauksen jakaminen osiin? Kertakorvaus voidaan jakaa osiin, jos a) se on hankkeen luonteen vuoksi perusteltua b) hanke (tulos) on jaettavissa selkeästi määriteltäviin osiin c) kunkin osan tuloksen/toimenpiteiden todentava aineisto määritellään päätöksessä

Kertakorvauksen jakaminen osiin? Jos hanke jaetaan osiin, yksi maksatushakemus voi kattaa joko yhden tai useamman hankkeen osan. ESIMERKKI: Hankkeessa järjestetään seminaari. Rahoittaja määrittelee hakijan laatiman ennakkokustannusarvion perusteella kertakorvauksen määräksi 15 000 €. Hanke jaetaan päätöksessä kahteen osaan: 1. Seminaarin valmistelu 5000 € (todentava aineisto: kutsu, ohjelma, seminaarimateriaali…) 2. Seminaarin järjestäminen 10 000 € (todentava aineisto: osallistujalistat, valokuvat, loppuraportti, lehtiartikkeli…) Päätöksessä hankkeelle voidaan määritellä (hankkeen kestosta riippuen) 1 tai 2 maksatuskautta.

Kertakorvauksen jakaminen osiin? Huom! Maksatushakemus on kuitenkin aina kytkettävä yhteen tai useampaan hankkeen osaan, joiden mukainen tulos tai toimenpide voidaan todentaa. Komissiolle voidaan ilmoittaa vain menoja, joiden mukainen tulos (tai toimenpide) on todennettu päätöksessä määriteltyjen asiakirjojen avulla.

Määrälliset tavoitteet? ESIMERKKI: Päätöksessä on määritelty, että kertakorvaus maksetaan, jos tapahtuma järjestetään ja osallistujia on vähintään 50. Tapahtumaan osallistuu vain 49. Maksu 0 %

Määrälliset tavoitteet? Jos määrällisen tavoitteen asettaminen on välttämätöntä: a) arvioi tavoite realistiselle tasolle b) pienennä riskiä jakamalla hanke ”osiin”, esim: tapahtuma järjestetty - maksetaan 20 000 € osallistujia vähintään 20 – maksetaan 5000 €

Päätöksen ehdot Perustelluista syistä jatkoaikaa voidaan pyytää. Muilta osin hanketta ei voida muuttaa. Seurantatiedot ja loppuraportti edellytetään normaalisti, väliraporttia ei. Ohjausryhmä on asetettava, mikäli rahoittaja ei katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi. Maksatuksen ehdot Toteutuneesta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta on esitettävä tosite maksatushakemuksen yhteydessä.

Maksatus Todennetaan hankkeen päätöksen mukainen tulos tai toimenpide päätöksen mukaisten asiakirjojen avulla. Tuensaajan ei tarvitse toimittaa kirjanpidon otteita tai muita tositteita todellisista kustannuksista.

KYLLÄ / EI –periaate maksatuksessa ESIMERKKI Vaihtoehto a) Päätöksessä on määritelty hankkeen tavoitteeksi koulutuksen järjestäminen ja verkkomateriaalin tuottaminen. Hanketta ei ole päätöksessä jaettu osiin. Hankkeen päättyessä koulutus on järjestetty, mutta verkkomateriaali on tekemättä. Maksu 0 % Vaihtoehto b) Hanke on päätöksessä jaettu kahteen osaan: Koulutuksen järjestäminen toteutunut maksetaan Verkkomateriaalin tuottaminen ei toteutunut ei maksua

Yleistä lump sum –hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Tarkastus voi kohdistua: Kertakorvauksen laskentamenetelmään (joka on vahvistettava ennalta ja oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava.) Huom! Dokumentointi!!VÄLITTÄVÄÄN TOIMIELIMEEN KOHDISTUVA TARKASTUS Menetelmän moitteettomaan soveltamiseen tarkastelemalla hankkeen tuloksia/tuotoksia. TUENSAAJAAN KOHDISTUVA TARKASTUS

Yleistä lump sum -hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Huom!! Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla pyritään vähentämään yksityiskohtaisten kuittien käsittelyä ja säilyttämistä. Tämä ei kuitenkaan poista tuensaajan velvoitetta noudattaa täysimääräisesti kaikkia sovellettavia yhteisön ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi julkisuutta, julkisia hankintoja, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kestävää ympäristöpolitiikkaa ja valtiontukia. ...ts. lakeja ja asetuksia on edelleen noudatettava.

Kiitos mielenkiinnosta!