Ohjelmakauden käytännöt

Esitys aiheesta: "Ohjelmakauden käytännöt"— Esityksen transkriptio:

1 Ohjelmakauden 2014-2020 käytännöt
Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot

2 Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin voi tulla muutoksia EU:n ja kansallisen säädösvalmistelun edetessä.

3 Ohjelmakauden 2014 - 2020 sähköiset palveluratkaisut
Uudelle ohjelmakaudelle uusi EURA 2014 EURA järjestelmä avautuu hakijoiden käyttöön Käyttöliittymässä hyödynnetään EURA 2007:ssä hyväksi havaittuja piirteitä  tuttua, mutta uudistunutta Ohjelmakauden hankkeet toteutetaan loppuun nykyisellä EURA järjestelmällä

4 Ohjelmakauden 2014 - 2020 sähköiset palveluratkaisut
Lisäksi jatkavat: TUKI2000 (EAKR-yritystuet) Uusi versio käyttöön alkaen, jolloin myös uudet hakemuslomakkeet käytössä sähköisen asioinnin alustalla Hakeminen mahdollista uusilla hakemuslomakkeilla alkaen Eval (Innovaatiorahoituskeskus Tekes) Etunimi Sukunimi

5 Sähköinen asiointi EURA järjestelmässä täysin sähköinen asiointi – ei allekirjoitettuja papereita EURA järjestelmässä hakemuksen jättäminen edellyttää hakijalta vahvaa sähköistä tunnistautumista (Katso) TUKI2000 –järjestelmässä hallinnoitavissa EAKR:n yritystuissa hakeminen myös paperilomakkeella mahdollista

6 Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä
Hakijan kannattaa hyvissä ajoin selvittää, onko omalla organisaatiolla jo olemassa Katso-tunniste. Lisätietoja Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy osoitteesta: Hakemuksia ei enää voi toimittaa paperilomakkeella. Hakemuksen vireilletulo nopeutuu. Huom! Hankkeen tukikelpoisuus voi alkaa aikaisintaan päivänä, jolloin hakemus on tullut vireille EURA 2014 –järjestelmässä. Etunimi Sukunimi

7 Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä
Kaikki (virallinen) tiedonvaihto hakijan / tuensaajan ja viranomaisen välillä tapahtuu EURA 2014 –järjestelmässä Rahoitus-, maksatus-, ym. päätöksiä ei lähetetä paperilla, vaan ne ovat saatavilla Katso-tunnistuksen avulla järjestelmästä Järjestelmästä hakijalle / tuensaajalle sähköpostiviesti Lisätietopyynnöt ja vastaukset kulkevat järjestelmässä Jenni Hyvärinen

8 Katso-tunnistautuminen hakijan ja toteuttajan palveluihin EURA 2014 -järjestelmässä
Katso-pääkäyttäjä perustaa valtuuttamalleen henkilölle asiointiroolin ja kertoo tälle käyttäjätunnuksen ja salasanan: TEM Eura2014 asiointi/nimenkirjoittaja tai TEM Eura2014 asiointi/valmistelija (voi tallentaa lomakkeita , mutta ei voi jättää viranomaiskäsittelyyn, ei nimenkirjoitusoikeutta EURA 2014:n lomakkeisiin) Katso-pääkäyttäjällä (aito nimenkirjoitusoikeus) on aina mahdollisuus täyttää lomakkeita ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn Lisäksi käyttäjällä on vaihtuva tunnusluku (”avainlukulista”)

9 Katso-tunnistautuminen hakijan ja toteuttajan palveluihin EURA 2014 -järjestelmässä
Katso-pääkäyttäjä voi EURA 2014:ssa määrätä, kysytäänkö organisaation muilta Katsolla EURA 2014:ssa asioivilta henkilöiltä lisäksi hankekohtainen hakemusnumero ja salasana (oletuksena ei kysytä). Tämä voi olla tarpeen, mikäli organisaatiolla on useita hakemuksia/hankkeita ja näitä käsitteleviä henkilöitä halutaan rajata. Etunimi Sukunimi

10 Hakemusprosessi EURA 2014 -järjestelmässä – mikä muuttuu?

11 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 -järjestelmässä
Kirjauduttuaan EURA 2014:ään Katson kautta, hakija pääsee täyttämään suoraan uutta hakemusta (ei erillistä hakemusnumeron tilausta sähköpostiin) Hakijaorganisaation nimi, Y-tunnus ja lomakkeen täyttäjän nimi tulevat hakemukseen suoraan Katsosta Lomaketta täytetään vastaavaan tapaan kuin nykyisessä EURA 2007:ssä täyttö- ja käyttöohjeet horisontaalinen siirtyminen saman hankkeen eri asiakirjoissa taustalomakkeet, myös osatoteuttajille/tuen siirron saajille de minimis -tiedot

12 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Hakemuslomakkeiden sisältö uudistettu. Suunnittele ennen hakemuksen laatimista, mikä on hankkeen sopivin toteutustapa: Vain yksi hakija Yhteishanke Tuen siirto Hakemuksessa on toteuttajakohtaiset taustalomakkeet. Etunimi Sukunimi

13 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Huom! Osatoteuttajiksi ei voi merkitä hankinnan toimittajia, hankkeen kumppaneita, rahoittajia tms, vaan ainoastaan: Yhteishankkeessa päätoteuttajan lisäksi muut yhteisvastuulliset hakijat Tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajat, jotka toteuttavat osan hankkeesta, mutta vastuu on hakijalla / tuensaajalla Etunimi Sukunimi

14 Yhteishanke EURA 2014 -järjestelmässä
Päätökseen tulee näkyviin kaikkien tuensaajien nimet ja Y-tunnukset etusivulle + mahdollinen de minimis –tuki eritellään tuensaajittain Päätoteuttaja toimii järjestelmän käyttäjänä ja tekee hakemuksen* Tukiprosentti on hankekohtainen Tekee hakemuksessa esityksen: yhteishanke + perustelee esityksen Rahoittaja vahvistaa menettelyn päätöksellä Päätös toimitetaan järjestelmän välityksellä päätoteuttajalle. Täyttää toteuttajakohtaiset taustalomakkeet osatoteuttajilta saatujen tietojen perusteella * Muiden toteuttajien valtuutus sopimuksella: päätoteuttajan sähköinen tunnistautuminen tai allekirjoitus tulostettuun hakemukseen.

15 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Hankkeen perustiedot: Hakijalta kysytään toimintalinja ja erityistavoite, koska: valinnat ohjaavat osittain hakemusvaiheessa kysyttävien seurantatietojen sisältöä (erityistavoitekohtaiset indikaattorit) Hakijan tulee peilata hankkeen tavoitteita ohjelma-asiakirjan mukaisiin tavoitteisiin Etunimi Sukunimi

16 Hankehakemukset EURA 2014 -järjestelmässä
Tiivistelmä Hankkeen nimi ja tiivistelmä myös englannin kielellä voi päivittää yhteystietojen ylläpidossa englanninkielinen nimi ja tiivistelmä eivät ole välttämättömiä ensimmäisessä hakemusversiossa, mutta ne on päivitettävä viimeistään rahoituspäätöksen saamisen jälkeen julkaistaan rr-tietopalvelussa Etunimi Sukunimi

17 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeen kannalta merkityksellisten hankkeiden tulokset? Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Ed. mainitut. selvitysvelvollisuudet perustuvat rahoituslakiin (8/2014) Etunimi Sukunimi

18 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Hakemuksessa esitetään arvio hankekohtaisista seurantatiedoista (erityistavoitekohtaiset tuotosindikaattorit) RR-ohjelman horisontaalisten periaatteiden (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys) merkitys korostuu Hakijan on myös ESR-hankkeissa arvioitava hankkeen kestävän kehityksen vaikutuksia entistä laajemmin. Etunimi Sukunimi

19 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Pakollisten liitteiden määrä vähenee: Uutta: Verovelkatodistusta ei enää tarvita liitteeksi (viranomaisella suora yhteys EURA:ssa verottajan järjestelmään) Nimenkirjoitusoikeus tulee selvitetyksi Katso-tunnistautumisen yhteydessä (osatoteuttajien nimenkirjoitusoikeudet selvitettävä sopimuksessa) Etunimi Sukunimi

20 Ennakko Ennakkoa voidaan maksaa, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellista. Hakijan tulee perustella ennakon tarve Rahoittavan viranomaisen tarveharkinta Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä. Jenni Hyvärinen

21 Ennakko Hankkeelle voidaan myöntää ja maksaa ennakkoa vain kerran.
Määrä voi olla enintään 30 % hankkeelle ensimmäisellä päätöksellä myönnetystä tuesta.

22 Ennakko Hakija esittää ennakkoa hakemuksessa. Esitys on perusteltava.
Viranomainen päättää tarveharkinnan perusteella + asettaa ehdot rahoituspäätöksessä Tuensaaja tekee Ennakkomaksatushakemuksen EURA järjestelmässä Viranomainen tekee ennakkomaksatuspäätöksen Ennakon huomioon tulevissa maksatuksissa rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti Vähennys ensimmäisestä maksatuksesta alkaen esimerkiksi 20 % ennakon euromäärästä jokaisessa maksatuksessa

23 Rahoituslaki (8/2014): luontoissuoritukset
Luontoissuorituksia ei voi käyttää rakennerahastoissa ohjelmakaudella Hankkeen rahoitusosuudet on maksettava rahallisena suorituksena Pl. Omarahoitusosuus, joka on todennettavissa maksettujen kustannusten avulla ja ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

24 Yksinkertaistetut kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
Prosenttimääräisenä korvattavat kustannukset, FLAT RATE Uusia flat rate –malleja käyttöön Kertakorvaus, LUMP SUM Julkisen rahoituksen enimmäismäärä nousee €:sta €:oon Vakioyksikkökustannukset, STANDARD UNIT COST ESR:n ns. erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

25 Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on pääsääntö. ”Todellisiin” kustannuksiin perustuvaa kustannusmallia käytetään pääsääntöisesti vain hankkeissa, joihin yksinkertaistettuja kustannusmalleja ei voi lainkaan soveltaa, kuten: Hankkeet, jotka toteutetaan kokonaan julkisina hankintoina Investointihankkeet, joissa ei ole hankehenkilöstön palkkakustannuksia

26 Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
Tarkista hakuilmoituksesta ja –ohjeista, mitkä kustannusmallit ovat käytettävissä ko. haussa! Hakija tekee esityksen -> Rahoittava viranomainen päättää käytettävän kustannusmallin Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia. Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen Jenni Hyvärinen

27 Kertakorvaus (lump sum) 2014+
julkinen rahoitus = EU/valtio+kunta+ muu julkinen ml. tuensaajan julkinen omarahoitusosuus ≤ € yksityinen rahoitus X €

28 Kertakorvaus (lump sum) 2014+
Kertakorvausta voidaan käyttää, jos tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse (osa hankkeesta voidaan toteuttaa ostopalveluina) ja hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä

29 Kertakorvaus (lump sum) 2014+
Hakijan esitettävä yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen (selvitykset hintatasosta, palkoista jne.) UUTTA! Kustannusarvion määrittämisessä voidaan käyttää flat rate –mallia: ESR 17 %, EAKR 24 % Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä

30 Kertakorvaus (lump sum) 2014+
Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen todentamisen perusteella Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista. Maksatus kyllä/ei –periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan. Kertakorvaus voidaan jakaa osiin / vaiheistaa, jolloin jokaiselle osiolle määritellään erikseen saavutettava tulos ja maksettava korvaus.

31 Kertakorvaus: rahoitusosuudet
Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit – ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen tekemää rahoituspäätöstä. ja esitettävä maksatushakemuksen yhteydessä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle (hankekoodi). Hankkeen omarahoitusosuutta (ml. kaikkien toteuttajien omarahoitus) ei tarvitse todentaa erikseen.

32 Mikä on flat rate? Flat rate -kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja todennettava vain osa kustannuksista ns. todellisiin kustannuksiin perustuen. Määritellyt flat rate -kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse todentaa kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla.

33 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 1
EAKR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 24 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntö) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset mm. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut % Flat rate % 24 % palkkakustannuksista (sis. myös matkat)

34 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 1
EAKR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 24 % / nykyistä vastaava malli Pääsääntönä käytettävä flat rate –malli EAKR:ssa (pl. yrityksen kehittämisavustus, jossa oma malli) UUTTA: Prosentti korotetaan EAKR:ssa 24 %:iin UUTTA: Malli tulee käyttöön myös yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksessa Soveltamisessa on noudatettava v laadittua, komission hyväksymää laskentamallia -> Eli käytännössä tarkoittaa sitä, että soveltamisperiaatteet ovat samat kuin nykyisin

35 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 2
EAKR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 15 % (erityisperusteluista) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset mm. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut ja MATKAT % Flat rate % 15 % palkkakustannuksista

36 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 2. Flat rate 15 %
Toissijainen flat rate –malli Erona 1. malliin: matkat korvataan todellisten kustannusten perusteella Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms. Etunimi Sukunimi

37 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 3
EAKR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 15 %, yrityksen kehittämisavustus Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset ml. mm. ulkomaan matkat % Flat rate % 15 % palkkakustannuksista ml. mm. yksinomaan kotimaahan suuntautuvat matkat

38 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 3
EAKR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 15 %, yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustusta koskevassa päätöksessä määritellään erikseen tuki investointeihin ja kehittämismenoihin Investointiosiossa ei käytetä yksinkertaistettuja kustannusmalleja 15 %:n flat ratella korvataan mm. hankehenkilöstön toimitiloista ja laitteista aiheutuvat kustannukset, toimistokustannukset ja yksinomaan kotimaahan suuntautuvien matkojen kustannukset Etunimi Sukunimi

39 ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 1
ESR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 17 % / nykyinen malli (pääsääntö) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset Esim. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut % Flat rate % 17 % palkkakustannuksista (sis. myös matkat)

40 Pääsääntönä käytettävä flat rate –malli ESR:ssa
ESR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 17 % / nykyistä vastaava malli Pääsääntönä käytettävä flat rate –malli ESR:ssa Flat rate -% sama kuin nykyisin Soveltamisessa on noudatettava v laadittua, komission hyväksymää laskentamallia -> Eli käytännössä tarkoittaa sitä, että soveltamisperiaatteet ovat samat kuin nykyisin.

41 ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 2
ESR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 15 % (erityisperusteluista) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset Esim. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut ja MATKAT % Flat rate % 15 % palkkakustannuksista

42 ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 2. Flat rate 15 %
Toissijainen flat rate –malli Erona 1. malliin: matkat korvataan tosiasiallisten kustannusten perusteella Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms. Etunimi Sukunimi

43 ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 3
ESR:n flat rate –kustannusmallit Flat rate 40 % (erityisperusteluista) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja % Flat rate % 40 % palkkakustannuksista (kaikki muut hankkeen kustannukset, paitsi palkat)

44 ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ 3. Flat rate 40 %
Malli koskee vain ESR:a: Perustuu ESR-asetukseen (EAKR-asetuksessa ei ole vastaavaa säädöstä) Voidaan käyttää rahoittavan viranomaisen tapauskohtaiseen harkintaan perustuvasta perustellusta syystä esimerkiksi: Kansainvälisissä hankkeissa, joissa 17 % flat rate ei riitä kattamaan matkakustannuksia Pienissä ESR-hankkeissa silloin, jos kertakorvaus ei sovellu (ks. seuraava dia) Etunimi Sukunimi

45 Pienet ESR-hankkeet ESR-hankkeissa, joiden julkinen tuki ≤ €, on käytettävä yksinkertaistettuja malleja (ESR-asetus, art 14.4) Kertakorvaus (ensisijainen) Palkat + 40 % flat rate Poikkeukset: Hankkeet, jotka toteutetaan kokonaan julkisena hankintana -> tosiasialliset kustannukset Etunimi Sukunimi

46 ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset: yksikkökustannusmalli
UUTTA: Vain osallistujien palkkakustannukset kunnan ja muun julkisen osalta hyväksyttäviä Perustuu ESR-asetuksen 13.4 artiklaan (EAKR:ssa ei ole vastaavaa säädöstä) Tuensaajalle ei makseta tukea osallistujien palkkakustannuksia vastaan, mutta ne kerryttävät ohjelman julkista rahoitusosuutta, josta komissio maksaa osuutensa Suomelle

47 ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset: yksikkökustannusmalli
TEM vahvistaa ammattialakohtaisiin keskituntipalkkoihin perustuvan taulukon Tuensaaja raportoi maksatushakemuksessa: osallistujien työnantajat osallistujien palkkakustannukset ammattialoittain yksikkökustannusmallin mukaan: tunnit osallistumisajalta x keskimääräinen tuntipalkka Tarkoituksena yksinkertaistaa vaikeasti todennettavien osallistujien todellisten palkkakustannusten selvittelyä Etunimi Sukunimi

48 Maksatusprosessi EURA 2014 -järjestelmässä
Maksatuslomakkeet uudistettu Taustalomake korvaa erillisen ns. pääkirjan avaimen Rahoitusosuuksien käsittelyä yksinkertaistettu: Tuensaaja ilmoittaa toteutuneet kustannukset ja rahoituksen; maksuun haettavaa summaa ja omarahoitusosuutta ei ilmoiteta Järjestelmä laskee omarahoituksen määrän automaattisesti maksatuspäätökseen Järjestelmä jyvittää etupainotteisesti toteutuneet rahoituserät tuleville maksatuskausille Lisätietopyynnöt ja vastaukset järjestelmän kautta (täysin sähköinen prosessi)

49 Hankkeen seuranta EURA 2014 -järjestelmässä
Hanketoteuttajat raportoivat kaikki tarvittavat tuotosindikaattoritiedot maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavalla seurantaraportilla: Seurantakausi aina sama kuin rahoituspäätöksessä määritelty maksatuskausi Seurantaraportti sisältää seurantatietojen lisäksi hankkeen sisällöllistä etenemistä koskevia kysymyksiä-> korvaa erillisen väliraportoinnin ja maksatuskauden tiivistelmän Jos hankkeessa on osallistuvia yrityksiä, seurantaraportti sisältää myös osallistuvien yritysten de minimis- tuen seurannan Seurantaraporttiin tulee seurantatietojen lisäksi hankkeen sisällöllistä etenemistä koskevia kysymyksiä->ei enää erillisiä väliraportteja eikä maksatuskauden tiivistelmiä

50 Tuotos- ja tulosindikaattorin määritelmä
Tuotosindikaattori mittaa hankkeen välitöntä tuotosta. Sen avulla nähdään, syntyykö hankkeessa aiottuja tuotoksia. Tuotosindikaattoreiden volyymi kuvaa ohjelman toteutumisen etenemistä. Tiedot kerätään hankkeilta. Tulosindikaattori mittaa muutosta alueella. Siihen vaikuttavat ohjelman toimenpiteiden lisäksi myös muut tekijät. Tulosindikaattorin avulla tarkistetaan ennen kaikkea, että muutoksen suunta on oikea. Tiedot kerätään virallisista tilastoista tai erillisselvityksillä (ESR). Suoritusvarauksen tuotosindikaattoreille asetetaan välitavoitteet (vuoden 2018 loppuun), jotka tulee saavuttaa 85%:sti. Interventiologiikan toimivuus on keskeistä. Jos ajoissa havaitaan, että ohjelman toimeenpano suuntautuu pieleen, voidaan komissiolle esittää ohjelman muutoksia. Muut tuotosindikaattorit saavat tavoitetasot (EAKR) 2023 lopulle, jäsenvaltio ei saa sanktiota alisuoriutumisesta. Ei sanktiota myöskään tulosindikaattoreista.

51 Seurantatiedot (ESR) Indikaattorit hyväksytään samalla, kun Euroopan komissio hyväksyy ohjelman Euroopan parlamentti vaatinut muutoksia ESR:n yleisiin indikaattoreihin; uusia indikaattoreita ovat mm. työttömissä kotitalouksissa elävät osallistujat työttömissä kotitalouksissa elävät osallistujat, joilla huollettavia lapsia yksinhuoltajat kodittomat maaseudulla asuvat naisten kestävää työmarkkinoille osallistumista ja urakehitystä edistävät hankkeet (lkm) Seurantatiedot kerättävä ja käsiteltävä yksilötasolla Seurantatiedot kerätään hanketoteuttajan toimesta samalla tavalla kuin nykyisin. Seurantaraportin yhteydessä hankkeeseen osallistuvilta henkilöiltä tullaan pyytämään suostumus ns. sensitiivisten henkilötason tietojen luovuttamiseen.

52 Kiitos!