Kestävää kasvua ja työtä

Esitys aiheesta: "Kestävää kasvua ja työtä"— Esityksen transkriptio:

1 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Ohjeita Lapin liiton rahoittamille EAKR -hankkeille Yhteyshenkilöt: Yhteyshenkilöt / valvojat: Aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen, p Aluekehitysasiantuntija Olli Pohjonen, p Maksatustarkastajat: Maksatustarkastaja Anu Moilanen, p Maksatustarkastaja Erja Lisko, p

2 Saatesanat Lapin liitto on myöntänyt hankkeellenne EAKR-tukea Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Avustuksen saajan, hankkeen toteuttajan, hankkeissa työskentelevien henkilöiden sekä ohjausryhmän jäsenten on syytä perehtyä hankepäätöksen ja – suunnitelman lisäksi päätöksen säännöksiin ja ehtoihin heti toiminnan alkuvaiheessa, koska niiden tunteminen on yksi edellytys hankkeen onnistuneelle läpiviennille. Myös EURA2014-seurantajärjestelmään perehtyminen on tärkeää erityisesti hankkeita toteuttavalle henkilöstölle. Näihin ohjeisiin on pyritty kokoamaan hankkeiden läpiviemisen kannalta keskeisimmät asiat. Ohjeet ja lomakkeet ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa Lapin liiton Internet – sivuilta: Tukipäätökseen on kirjattu Lapin liiton nimeämä yhteyshenkilö, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa hankkeen toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä Onnea ja menestystä hankkeellenne!

3 Esityksen sisältö 1.Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.1 Yleistä 1.2 Asiakirjojen säilytys ja julkisuus 1.3 Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä 1.4 Hankkeen tulosten pysyvyys 1.5 Hankkeen tulot 1.6 Ohjausryhmä 1.7 Hankkeen tavoitteiden ja tulosten seuranta 1.8 Tiedottaminen ja viestintä 1.9 Julkiset hankinnat 1.10 Maksatusten hakeminen 1.11 Muutokset hankkeen toteuttamisessa 2. Flat rate hankkeet 3. Lump sum hankkeet 4. Yhteishankkeet

4 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.1 Yleistä
Hankkeisiin sovelletaan niiden hyväksymisajankohtana voimassa olleita lakeja ja asetuksia Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014) Hankkeellenne on voitu tehdä vain yksi rahoituspäätös, jolloin kuluneena vuonna mahdollisesti käyttämättä jääneet myöntövaltuudet siirtyvät EURA2014-järjestelmässä automaattisesti käytettäväksi seuraavana vuonna eikä pienillä vuosittaisilla vaihteluilla eri kustannuslajien välillä ei ole merkitystä Jos kaikkea tukea ei ole myönnetty yhdellä päätöksellä, tulee hankkeen toteuttajan toimittaa rahoittajalle hyvissä ajoin ennen ensimmäisen myöntövaltuuden loppumista raportti kuluneesta rahoitusjaksosta ja sen aikana tehdyistä toimenpiteistä sekä tarkennettu toimintasuunnitelma seuraavalle rahoitusjaksolle. Hankkeen valvoja tekee projektille jatkorahoituspäätöksen em. dokumenttien perusteella. Projektissa kuluneen vuoden mahdollisesti käyttämättä jääneet myöntövaltuudet siirtyvät automaattisesti seuraavalle vuodelle käytettäväksi. Jos taas kustannuksia on syntynyt kuluneena vuotena enemmän, mitä on budjetoitu, antaa EURA2014 -seurantajärjestelmä kyllä tehdä maksatushakemuksen ylittävältä osalta, mutta Lapin liitto ei voi hyväksyä enempää, kun mitä päätöksessä on siihen mennessä budjetoitu. Tuki on myönnetty hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiseen rajattuun hankkeeseen. Hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava ohjelma-alueella, ellei päätöksessä ole erikseen hyväksytty rajattujen toimenpiteiden toteuttamista ohjelma-alueen ulkopuolella.

5 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.1 Yleistä
Tukea saa käyttää vain päätöksessä vahvistetun kustannusarvion mukaisiin tukikelpoisiin kustannuksiin (hankesuunnitelmassa hyväksytystä toiminnasta aiheutuneet, toteutuneet, todennettavissa olevat ja hankkeelle tarpeelliset kustannukset) päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana. Tukea voidaan maksaa enintään tukiprosentin määräämän osuuden nettokustannuksista tai jos hanke toteutuu hyväksyttyä suurempana, päätöksenmukaisen enimmäiseuromäärän. Tuensaaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja että hankkeen hallinnointi on järjestetty asianmukaisesti. Tuensaajan vastuulla on, että muut rahoitusta myöntävät tahot tekevät hankkeeseen osallistumisesta tarpeelliset päätökset ja että tämä rahoitus toteutuu hankesuunnitelman mukaisesti. Tuensaaja vastaa päätökseen kirjattujen velvoitteiden täyttymisestä myös mahdollisten tuensiirron saajien osalta. Yhteishankkeessa kaikki tuensaajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti. Tuensaajan on päivitettävä hankkeen yhteys- ja muita tietoja EURA järjestelmän yhteystietojen ylläpito-osiossa, jos niihin tulee muutoksia. Ylläpidettäviä tietoja ovat tuensaajan yhteystiedot, hankkeen vastuuhenkilön, yhteyshenkilön ja hankepäällikön nimi ja yhteystiedot, hankkeen tiivistelmä suomeksi ja englanniksi sekä hankkeen englanninkielinen nimi. Mikäli hanketta tai sen osaa ei voida toteuttaa tämän päätöksen ja liitteenä olevan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisena, tuensaajan on viivytyksettä ilmoitettava siitä hankkeen rahoittavalle viranomaiselle.

6 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.2 Asiakirjojen säilytys ja julkisuus Tuensaajan on säilytettävä kaikki hankkeeseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto siten, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineisto ja muu hanketta koskeva aineisto on säilytettävä 10 vuotta rahoituspäätöksessä vahvistetusta hankkeen päättymispäivästä. Viranomainen voi jatkaa tuensaajalle annettavalla kirjallisella ilmoituksella säilyttämisaikaa yleisasetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan nojalla. Jos kansallisessa lainsäädännössä tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa, noudatetaan sitä. Tositteiden sähköisessä säilyttämisessä on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja ryhdyttävä tarvittaessa hankekirjanpidon osalta erityistoimenpiteisiin yllä määriteltyjen säilytysaikavelvoitteiden noudattamiseksi. Hankkeeseen liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hakemus on julkinen sen jälkeen, kun se on merkitty viranomaisen diaariin ja päätös on julkinen heti, kun se on tehty. Loppuraportti on julkinen ja siitä on myös tiedotettava projektin laajuuteen sopivalla tavalla. Muut hankkeen toteuttamisen aikana toimitetut raportit ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on toimitettu saapuneiksi Lapin liittoon. Yksityisiä etuja koskevat asiat kuten yksityinen taloudellinen etu, tutkimus- ja kehittämisintressit sekä yksityisyyden suoja (esim. henkilötiedot) rajoittavat asioiden julkisuutta Huom! Euraan tuleva salaustoiminto henkilötietojen osalta -> ei valmis!

7 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.3 Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä Tuensaaja on velvollinen noudattamaan kaikkia rahoituspäätöksen ehtoja. Rahoittaja seuraa hankkeen toteutusta maksatusten yhteydessä kirjanpitotietojen sekä hankkeesta annettujen selvitysten ja mahdollisten tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi eri ministeriöillä, valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa myönnettyjen varojen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa. Hankkeita valvotaan myös komission tarkastuksilla. Tuensaajan ja tuen siirronsaajan on luovutettava tarkastajien käyttöön kaikki pyydetyt tiedot, tallenteet ja asiakirjat sekä avustettava tarkastuksen tekemisessä. Huom! Kaiken aineiston tulee olla dokumentteina virallisten hankeasiakirjojen joukossa, eikä esimerkiksi sähköpostilaatikossa. Tuensaajan, Lapin liiton nimeämän yhteyshenkilön ja muiden hankkeessa mukana olevien tahojen on hyvä olla kiinteässä yhteistyössä koko hankkeen toteutuksen ajan, sillä siten voidaan edistää hankkeen toteutumista suunnitellulla tavalla ja välttää virheitä ja ongelmia. Tuen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi tai keskeytettäväksi ja jo maksettu tuki takaisinperittäväksi, jos tuensaaja ei täytä niitä edellytyksiä ja ehtoja, jotka EY:n ja kansallisissa säädöksissä sekä projektipäätöksessä on asetettu. Tuensaaja on velvollinen palauttamaan liikaa, virheellisesti tai muutoin perusteettomasti maksetun rahoituksen korkoineen Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) säännösten mukaisesti. Yhteishankkeessa vastaavat kaikki tuen saajat tuen palauttamisesta yhteisvastuullisesti

8 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.3 Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä Rahoituslain 37 §:n mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki takaisin perittäväksi, jos 1) tuen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen; 2) tuen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita tuensaajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia; 3) tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 4) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen tuki on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen maksamispäivästä, taikka tuensaaja on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti; 5) tuensaaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja. Toimivaltainen viranomainen voi määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, jos: 1) tuensaaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja; 2) tuensaaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu; 3) tuki tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein. Perimättä voidaan jättää määrä, joka ei ylitä 100 euroa.

9 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.4 Hankkeiden tulosten pysyvyys (yleisasetuksen artikla 71, tukikelpoisuusasetus 4 §) 1) Infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja sisältävän hankkeen on maksettava myönnetty tuki takaisin, jos sitä koskee joko viiden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle tai valtiontukisäännöissä määrätyn ajan kuluessa jokin seuraavista: a) tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai sen siirtäminen ohjelma-alueen ulkopuolelle; b) infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; c) huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet. Jäsenvaltion on perittävä takaisin toimen yhteydessä aiheettomasti maksetut määrät suhteessa siihen ajanjaksoon, jona vaatimuksia ei ole täytetty. 2. Infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja sisältävän hankkeen on maksettava saatu rahoitusosuus takaisin, jos tuotannollinen toiminta siirretään unionin ulkopuolelle kymmenen vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle, paitsi jos tuensaaja on pk-yritys. Jos saatu rahoitusosuus on valtiontuen muodossa, kymmenen vuoden ajan sijasta sovelletaan valtiontukisääntöjen mukaista määräaikaa.

10 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.4 Hankkeiden tulosten pysyvyys (yleisasetuksen artikla 71, tukikelpoisuusasetus 4 §) Sellaisten hankkeiden, joissa ei ole ollut infrastruktuuri- eikä tuotannollisia investointeja, on maksettava rahaston rahoitusosuus takaisin ainoastaan silloin, kun niillä on sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti velvoite ylläpitää investointeja ja kun niitä koskee kyseisissä säännöissä säädetyn määräajan kuluessa tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai tuotannon siirto. Pysyvyyttä koskevien ehtojen noudattamista valvotaan hankkeen päättymisen jälkeen paikan päällä tehtävillä varmennuksilla (jälkiseuranta). Vastuu pysyvyyssäännön noudattamisesta on vain tuensaajalla. Jos hankkeessa on toimittu pysyvyyttä koskevien ehtojen vastaisesti, aiheettomasti maksettu tuki peritään takaisin lukuun ottamatta tapauksia, joissa tuotannollisen toiminnan lopettaminen johtuu konkurssista, johon ei liity petollisuutta. Takaisinperittävä summa suhteutetaan siihen ajanjaksoon, jona vaatimuksia ei ole täytetty.

11 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.5 Hankkeen tulot
Hanke ei saa tuottaa voittoa ja hankkeen tuloksi katsotaan minkä tahansa palvelun suorittamisesta saatu maksu (esim. hankkeessa tuotetuista tuotteista, palveluista tai muusta käyttö- tai vaihto-omaisuuden myynnistä saadut tulot sekä saadut käyttökorvaukset tai vastaavat) Tulojen seuranta kestää hankkeen toteutusajan lukuun ottamatta niitä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 1 000 000 euroa. Yli miljoonan euron projekteissa hakija on velvollinen ilmoittamaan toimen päättymispäivää seuraavina viitenä vuotena hankkeesta syntyneet nettotulot rahoittajalle. Rahoittaja toimittaa viimeisen maksatuspäätöksen yhteydessä selvityspyyntölomakkeen viiden vuoden aikana hankkeen päättymisen jälkeen syntyneiden nettotulojen selvittämiseksi. Lomakkeella ilmoitetaan määräaika mihin mennessä tiedot tulee toimittaa. Tuensaajan on ilmoitettava maksatushakemuksessa kaikki hankkeessa syntyneet tulot. Myös sellaiset hankkeen tuottamat tulot on ilmoitettava, joita ei ole arvioitu hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain. Hakijan on huolehdittava riittävästä menojen ja tulojen seurannasta kirjanpidossaan, jotta toiminnasta aiheutuneiden menojen ja tulojen seuranta sekä ilmoittaminen on mahdollista. Olisi suositeltavaa, että esimerkiksi hankkeen kustannuspaikka pidettäisiin kirjanpidossa auki 5 vuotta hankkeen toiminnan päättymisen jälkeen. Seuranta pitää sisällään toiminnasta aiheutuneet tulot ja ne menot jotka aiheutuvat toiminnan ylläpitämisestä (esimerkiksi järjestelmää ylläpitävän henkilön palkkamenot ja järjestelmän ylläpitokustannukset). Rahoittajalle annetaan tieto myös siinä tapauksessa, että nettotuloja ei ole syntynyt. Esimerkki: Projektituella tuotetaan ja julkaistaan kpl kirjoja ja niitä myydään hankkeen aikana 700 kpl ja hankkeen päättymisen jälkeen loput 300 kpl. Kaikki myynnistä syntyneet nettotulot pitää ilmoittaa rahoittajalle. Mikäli mahdollista, kaikki tulot ilmoitetaan jo hakemusvaiheessa, mutta viimeistään ne pitää ilmoittaa maksatushakemusten yhteydessä. Jos kaikkia kirjoja ei ole myyty hankkeen päättymispäivämäärään mennessä, pitää niistä syntyvät tulot huomioida viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä.

12 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.6 Ohjausryhmä
Hankkeelle on asetettava ohjausryhmä, jos sitä rahoituspäätöksessä edellytetään Ohjausryhmän asettamisesta tulee laatia kirjallinen päätös, jossa nimetään jäsenet ja heille varajäsenet. Kokoonpanossa on kiinnitettävä huomiota molempien sukupuolten edustukseen. Ohjausryhmään suositellaan otettavaksi myös kohderyhmän edustaja. Ohjausryhmän tarkoituksena on auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjata hankkeen sisällöllistä toteuttamista, mutta se ei kuitenkaan vastaa oikeudellisesti hankkeen toiminnasta, vaan vastuu on tuensaajalla Lapin liiton nimeämä hankkeen yhteyshenkilö kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin ja hänelle toimitetaan kaikki ohjausryhmän aineistot. Yhteyshenkilö ei ole ohjausryhmän päätöksentekoon osallistuva jäsen tai varajäsen. Ohjausryhmän kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa ja ne on toimitettava maksatushakemuksen liitteenä Eurassa. Ohjausryhmä toimii ja kokoontuu säännöllisesti (suositus 2-3 krt / vuosi).

13 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.6 Ohjausryhmä
Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltäviä asioita ovat mm.: Hankkeen etenemisen seuraaminen ja kokonaisarviointi, mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen Rahoitussuunnitelman toteutumisen ja maksatusten etenemisen seuraaminen Tarvittaessa tehtävien muutosehdotusten (mm. jatko-aika, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset) käsittely Hankkeen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi sekä tulosten hyödyntäminen Hyvien käytäntöjen levittäminen Hankkeen toiminnan itsearviointi Seurantatietojen ja osallistujapalautteiden käsittely Tiedottaminen (tiedotussuunnitelma ja sen toteutuminen) Hankkeen verkostoitumisen edistäminen ja yhteistyömahdollisuuksien luominen eri organisaatioiden muihin toimiin ja projekteihin Loppuraportin hyväksyminen Esittää rahoittajalle hankkeen keskeyttämistä, jos projektin jatkaminen ei osoittaudu tarkoituksenmukaiseksi Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa järjestäydytään sekä sovitaan työskentelytavoista ja aikataulusta. Ryhmä päättää ensimmäisessä kokouksessa myös kokouksen päätösvaltaisuudesta ja laillisuudesta. Kokouksessa käydään läpi rahoituspäätös liitteineen. Lisäksi ensimmäisessä kokouksessa esitellään hankkeen tarkennettu ja aikataulutettu toimenpidesuunnitelma (esim. ½ -1 vuodeksi eteenpäin).

14 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.7 Hankkeen tavoitteiden ja tulosten seuranta Rahoituslain 10 §:n 4 momentin mukaisesti kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tuensaajan on raportoitava hyväksytyn hankesuunnitelman tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumisesta maksatushakemuksen yhteydessä EURA järjestelmän seurantaraportissa (ei erillisiä seurantalomakkeita eikä väliraportteja) -> Huom! Osio ei valmis, poikkeusmenettely. Myös horisontaalisten periaatteiden (kestävä kehitys, sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) toteutumisesta hankkeen toiminnassa on raportoitava sekä seurantaraporteissa että loppuraportissa. Horisontaalisten periaatteiden toteutumista seurataan myös paikan päällä tehtävien varmennusten yhteydessä. Tuensaajan on toimitettava hankkeen loppuraportti EURA järjestelmässä samanaikaisesti viimeisen maksatushakemuksen kanssa. Loppuraportista on käytävä ilmi hankkeen tavoitteiden toteutuminen, tulokset, tuotokset ja toteuttamisessa saadut kokemukset. Loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatuksen maksamisen ehto Loppuraportti tulee hyväksyttää ohjausryhmällä, mikäli hankkeella sellainen on

15 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.7 Hankkeen tavoitteiden ja tulosten seuranta SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISEN POIKKEUSMENETTELY Seurantatietojen ilmoittaminen ja loppuraportin toimittaminen maksatushakemuksen yhteydessä ei vielä ole mahdollista EURA –järjestelmässä. Hankkeet, joiden toiminta jatkuu ensimmäisen maksatushakemuksen jälkeen voivat toimittaa kumulatiiviset seurantatiedot vasta seuraavan maksatushakemuksen yhteydessä, kun raportointiosio on järjestelmässä toiminnassa. Maksatushakemuksen lisätiedot-kohdassa kaikkien hankkeiden tulee kertoa sanallisesti hankkeen etenemisestä. Tällöin tulee vastata samoihin sanallisiin kysymyksiin, joita tulee olemaan varsinaisessa seurantaraportissakin: Mistä keskeisistä hankesuunnitelman mukaisista toimenpiteistä kustannukset ovat aiheutuneet? Miten ne edistävät hankkeen tavoitteiden ja tulosten toteutumista? Onko hanke edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa? Jos ei, miten suunnitelman mukaiseen aikatauluun on tarkoitus päästä? Mitä on toteutettu ja mitä ei? Onko hankkeen ulkopuolinen rahoitus toteutunut hankesuunnitelman mukaisesti? Jos ei ole, milloin se saadaan toteutumaan? Onko hankkeen toimintaa arvioitu esimerkiksi itsearvioinnin tai osallistujapalautteen avulla? Jos on, millaisia tuloksia arvioinnista on saatu? Ne hankkeet, joiden toiminta on mahdollisesti jo päättynyt, ja joiden ensimmäinen maksatushakemus on samalla viimeinen, toimittavat seurantatiedot ja loppuraportin erillisillä liitteillä maksatushakemuksen yhteydessä. Viranomainen tallentaa näiden hankkeiden tiedot jälkikäteen EURA järjestelmään, kunhan tämä on teknisesti mahdollista. Seurantaraportti- ja loppuraporttilomakkeet ovat viranomaisille saatavissa rakennerahastot.fi –sivujen materiaalipankista.

16 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.8 Tiedottaminen ja viestintä
sivustolta löytyvät kaikki ajan tasalla olevat lait, asetukset ja ohjeet sekä hankkeiden viestintäohje, jota tulee noudattaa hankkeen viestinnässä. Kaikessa hankkeeseen liittyvässä viestinnässä tulee käyttää EU-lippulogoa, joka sisältää EU-lipputunnuksen ja maininnan Euroopan Unionista sekä rahastosta, josta hanke saa tukea Kaikessa viestinnässä on käytettävä myös Vipuvoimaa EU:lta –logoa tai slogania Vipuvoimaa EU:lta tekstimuotoisena (esimerkiksi otsikkona) Tuensaajan verkkosivulla on esitettävä lyhyt kuvaus hankkeesta ja tuotava esiin Euroopan Unionilta saatava tuki hankkeen toteuttamiseen Verkkosivulla EU-lippulogo tulee sijoittaa näkyville siten, ettei digitaalisen laitteen sivua tarvitse vierittää alaspäin verkkosivustolle mentäessä EU-lippulogon tulee olla värillinen verkkosivuilla. Kaikissa muissa viestintäaineistoissa on käytettävä värillistä lippulogoa aina kun se on mahdollista Kaikilla hankkeilla on velvollisuus asettaa näkyvälle paikalle juliste (vähimmäiskoko A3), joka sisältää tietoa hankkeesta ja sen saamasta rakennerahastorahoituksesta Viestintäohjeen noudattaminen tarkastetaan jo ensimmäisen maksatushakemuksen käsittelyn yhteydessä

17 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.9 Julkiset hankinnat
Tukikelpoisiksi voidaan hyväksyä hankesuunnitelman mukaiset, hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut ja näihin liittyvät matkakustannukset Ulkopuolisille maksetut palkkiot kuuluvat kustannuslajiin ostopalvelut, vaikka palkkio on maksettu verokortilla Hankinnoissa on noudatettava mitä laissa julkisista hankinnoista (348/2007, 321/2010) ja sen nojalla annetuissa asetuksissa ja ohjeissa säädetään Kansallisen kynnysarvon € (alv 0 %) ylittävistä hankinnoista on hankintailmoitus julkaistava osoitteessa Myös kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat on kilpailutettava hankeorganisaation omien ohjeiden mukaisesti tai vähintään seuraavia ohjeita noudattaen: → alle 500 € hankinnat voidaan tehdä suorahankintana → € vertaillaan hintoja esim. netissä, joista laaditaan muistio, jonka perusteella hankintapäätös tehdään → yli € tarjoukset pyydetään kirjallisesti vähintään kolmelta toimittajalta. Laaditaan kirjallinen tarjousvertailu, hankintapäätös ja sopimus Kohtuullisuuden osoittamiseksi hankinnasta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta tarjoajalta sähköpostitse tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat on säilytettävä ja tuensaajan on pyynnöstä toimitettava hankinta-asiakirjat viranomaiselle sekä esitettävä ne tarkastusten yhteydessä

18 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.10 Maksatuksen hakeminen
Tuki voidaan maksaa vain, mikäli tuen myöntämisen perusteena olleet edellytykset ovat maksatusvaiheessa edelleen voimassa. Tuki maksetaan takautuvasti. Tuen maksamisen edellytyksenä muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten osalta on, että ne ovat päätöksessä hyväksyttyjä, tosiasiallisesti aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia. Tuen kohteena oleva tuote, palvelu tai muu suoritus on oltava maksettu ja tuensaajalle toimitettu ennen kuin kustannukset voidaan hakea maksuun. Useammassa erässä maksettavien hankintojen osalta maksettuja kustannuksia voi hakea maksuun kun laskun perusteena oleva osa tuotteesta, palvelusta tai muusta suoritteesta on toimitettu hankintasopimuksen mukaisesti. Maksatushakemus täytetään sähköisesti EURA 2014 –järjestelmässä . Euran käyttämiseen tarvitset Verohallinnon Katso –tunnisteen, jonka myöntää oman organisaatiosi Katso –pääkäyttäjä Palveluun on kaksi erilaista Katso –roolia: - Nimenkirjoittaja, jolla voi täyttää ja jättää kaikki lomakkeet viranomaiskäsittelyyn (vastaa allekirjoitusta). Myös pääkäyttäjällä sama oikeus - Valmistelija, jolla voi täyttää kaikkia lomakkeita, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Maksatushakemuksen laatimisessa on noudatettava järjestelmässä olevia ohjeita. Maksatushakemuksen tulee perustua rahoituspäätöksessä vahvistettuun kustannusarvioon ja kustannusmalliin.

19 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.10 Maksatuksen hakeminen
Maksatushakemus, kaikki liiteasiakirjat sekä seurantatiedot toimitetaan sähköisesti EURA2014-järjestelmän kautta Rahoituspäätöksessä on määritelty aikataulu maksatushakemusten toimittamiselle. Viimeinen maksatushakemus on jätettävä EURA järjestelmässä neljän kuukauden kuluessa päätöksellä hyväksytystä hankkeen päättymispäivämäärästä. Maksatushakemuksessa muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten tulee perustua hankkeen kirjanpitoon ja maksatuskauden kustannukset tulee ilmoittaa kustannuslajeittain eriteltynä. Maksatushakemuksessa on ilmoitettava maksatuskaudella toteutunut tuensaajaorganisaation ulkopuolelta hankkeelle osoitettu kunta-, muu julkinen ja yksityinen rahoitusosuus. Hankkeen rahoitussuunnitelmaan nähden suurempana toteutunut rahoitusosuus vähentää maksettavaa tukea viimeisessä maksatuksessa. Omarahoitusosuutta ei ilmoiteta maksatushakemuksessa, vaan EURA järjestelmä laskee omarahoituksen määrän maksatuspäätökseen rahoituspäätöksen ja muiden toteutuneiden rahoitusosuuksien perusteella.

20 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.10 Maksatuksen hakeminen
Myös hyväksytyssä hankesuunnitelmassa mainitsemattomat mahdolliset muut tulo- ja rahoituslähteet on ilmoitettava ja ne vähentävät maksettavaa tukea. Hankkeesta aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan on merkitty, että arvonlisävero jää lopulliseksi kustannukseksi ja tuensaaja on esittänyt verohallinnolta saadun tai riittävän selvityksen siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta. Kustannukset eivät ole tukikelpoisia siltä osin, kuin tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan niihin korvausta muualta. Hankkeesta tuensaajalle aiheutuneet mahdolliset viivästys- ja muut korkokulut, tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, valuutan vaihtopalkkiot, kurssitappiot sekä muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät kustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. Myöskään sakot, pysäköintivirhemaksut, rikemaksut ja muut lakiin perustuvat taloudelliset seuraamukset sekä oikeudenkäyntikulut eivät ole tukikelpoisia. Tukea ei makseta, jos vaadittua seurantaraporttia, loppuraporttia, pyydettyjä liitteitä tai muita lisäselvityksiä ei ole toimitettu. Huom! Poikkeusmenettely käytössä niin kauan, kun seurantatietojen toimittaminen Euran raportointiosion kautta ei ole mahdollista.

21 1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1
1. Kaikkia hankkeita koskevat ohjeet 1.11 Muutokset hankkeen toteuttamisessa Hanketta toteutetaan rahoituspäätöksen liitteenä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti eikä hankkeelle hyväksyttyä kustannusmallia ei voi muuttaa hankkeen kuluessa Jos muutostarpeita (kustannuksiin, sisältöön ja tai aikatauluihin) ilmenee, kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä rahoituspäätöksessä nimettyyn yhteyshenkilöön (Huom! Lump sum hankkeissa muutosta voi hakea vain toteuttamisajan osalta) Muutoshakemus tulee tehdä ennen varsinaisen toteuttamisajan päättymistä Muutokset tulevat voimaan vasta, kun muutospäätös on hyväksytty Muutoksia ei voida hyväksyä takautuvasti! Muutoshakemus tulee hyväksyttää ohjausryhmässä mikäli hankkeella sellainen on Tuensaajan on tehtävä muutoshakemus EURA järjestelmän hakemusosiossa ja eriteltävä miltä osin päätökseen haetaan muutosta.

22 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
2. FLAT RATE –HANKKEET EAKR

23 Flat rate –hankkeet Pääsääntönä EAKR -hankkeissa on 24 %:n flat rate –malli. Tässä mallissa osa hankkeen kustannuksista korvataan kiinteänä prosenttimääräisenä osuutena hankehenkilöstön palkkakustannuksista, jotka määritellään tarkemmin tukikelpoisuusasetuksessa. Hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuvat erityisen korkeat matkakustannukset esim. kansainvälinen yhteistyön, verkostomaisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi, voidaan käyttää 15 %:n mallia. Tämä poikkeaa edellisestä siinä, että matkakustannukset haetaan (ei koske ohjausryhmän matkakuluja) maksuun tosiasiallisten kustannusten perusteella. Muutoin jaottelu on sama. Kustannusmallia voidaan käyttää vain hyvin perustelluissa tapauksissa Valittua kustannusmallia ei voi vaihtaa hankkeen kuluessa Yhteishankkeissa ja tuen siirto –menettelyn mukaisissa hankkeissa kaikki toteuttajat käyttävät samaa kustannusmallia Hankkeen kustannukset, tulot ja rahoituserät on erotettava kirjanpidossa siten, että tilinpidon ja tositteiden tarkastaminen ilman vaikeuksia on mahdollista – avataan joko kaksi kustannuspaikkaa (suositus) tai kirjanpidon tunnisteilla erotellaan toisistaan

24 Prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset EAKR 24 % (pääsääntö)
EAKR:n välittömät kustannukset, jotka haetaan maksuun todellisen toteuman mukaisesti: • palkkakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut mukaan lukien palveluihin sisältyvät matkakustannukset hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset hankkeen tilintarkastuskustannukset (Huom! Lapin liitto ei edellytä tilintarkastusta) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat EAKR:n välilliset eli flat-rate – kustannukset (osuus lasketaan palkkakustannuksista): • hankkeen matkakustannukset • toimistokustannukset • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin • hankehenkilöstön työterveyskustannukset • hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset • hankkeen ohjausryhmän kustannukset

25 Flat rate 15 % (käytetään perustelluissa tapauksissa)
EAKR:n välittömät kustannukset, joista laaditaan maksatushakemus: palkkakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut mukaan lukien palveluihin sisältyvät matkakustannukset hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset hankkeen tilintarkastuskustannukset (Huom! Lapin liitto ei edellytä tilintarkastusta) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat hankkeen matkakustannukset (pl. ohry-matkakulut) EAKR:n välilliset eli flat rate –kustannukset (osuus lasketaan palkkakustannuksista): toimistokustannukset hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin hankehenkilöstön työterveyskustannukset hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset hankkeen ohjausryhmän kustannukset (ml. Ohryn matkakulut)

26 Henkilöstökustannukset flat rate- hankkeissa
Hankkeen henkilöstöstä kirjataan EURA 2014 –järjestelmään tehtävänkuvat, joista selviää hankkeessa tehtävä työ. Kaikesta hankkeessa tehtävästä osa-aikaisesta työstä on pidettävä kokonaistyöajanseurantaa Kuukausipalkkaisen osalta palkka tulee laskuttaa hankkeelle työajanseurannasta tulevan suhteellisen prosenttiosuuden mukaan Tuntipalkkaisen osalta palkka laskutetaan tuntihinta * tehdyt työtunnit hankkeelle Loma-ajan palkka ja lomarahat hyväksytään samassa suhteessa kuin henkilö on tehnyt työtä hankkeelle lomanmääräytymiskautena Lomapalkkavaraukset eivät ole enää tukikelpoisia kustannuksia! ( Huom! katso Lapin liiton tiedote , joka löytyy Lapin liiton kotisivuilta)

27 Henkilöstökustannukset flat rate- hankkeissa
Sairauspoissaoloissa työtunnit voidaan jyvittää hankkeille esim. aikaisempien kuukausien hankkeelle tehdyn työajan suhteessa Ylityöt suositellaan pidettäväksi vapaana, ja voidaan hyväksyä vain, jos se perustuu organisaation käytännön mukaisesti annettuun ylityömääräykseen Palkan lisäksi siitä aiheutuvat lakisääteiset sivukulut, kuten sosiaali- ja eläketurvamaksut, mukaan lukien varhaiseläkemaksut, ovat hyväksyttäviä palkkakustannuksia Tukikelpoisia eivät ole tulospalkkiot, luontoisedut, bonukset sekä eläkemenoperusteinen KuEl Flat rate –hankkeessa välittömiin henkilöstökustannuksiin ei voi sisältyä: → ohjausryhmän kokouspalkkiot tai ansionmenetyskorvaukset (sisältyvät flat rateen) → lyhyitä ostopalvelun luonteisia korvauksia kuten taloushallinnon kustannuksia – työajanseurannalla voidaan kirjata muihin kustannuksiin tai sitten flat rateen, jos käytetään muuta laskentaperustetta → sisäiset asiantuntijapalvelut voidaan työajanseurannalla kirjata muihin kustannuksiin Työntekijän ja työnantajan allekirjoittama työajanseuranta tulee liittää maksatushakemukseen

28 Matkakustannukset (flat rate 15 % -hanke)
Matkoista aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin eivät ylitä sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää Hankesuunnitelmassa yksilöimättömät ulkomaan matka tulee hyväksyttää etukäteen sekä ohjausryhmällä että Lapin liiton yhteyshenkilöllä Ulkomaan matkoista tulee laatia matkaraportit mikäli matkakustannukset kuuluvat välittömiin kustannuksiin Ohjausryhmän matkakulut kuuluvat flat rate -kustannuksiin

29 Flat rate –hankkeen maksatuksen hakeminen
Maksatushakemus, kaikki liiteasiakirjat sekä seurantatiedot toimitetaan sähköisesti EURA2014-järjestelmän kautta Rahoituspäätöksessä on määritelty aikataulu maksatushakemusten toimittamiselle Yhteishankkeen maksatushakemuksen laatii järjestelmään päätoteuttaja, jolle osatoteuttajat toimittavat tiedot kertyneistä kustannuksistaan ja rahoituksestaan sekä tarvittavat kirjanpitotiedot ja liitteet Prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia hyväksytään maksatuspäätöksessä 24 % (tai 15 %) hankkeen tukikelpoisista hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Mikäli maksatushakemuksen tukikelpoisuustarkastuksessa hylätään tukikelvottomia palkkakustannuksia, vähennetään samassa suhteessa myös prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia. Maksatushakemuksen liitteenä on toimitettava hankkeen toteutuneita kustannuksia, tuloja ja rahoitusosuuksia koskeva kirjanpidon ote maksatuskaudelta. Prosenttimääräisinä korvattavista kustannuksista ei esitetä kirjanpidon otetta. Maksatushakemukseen tulee liittää hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien päiväkohtaiset kokonaistyöajan seurantalomakkeet, joiden perusteella osa palkkakustannuksista kohdennetaan hankkeelle. Maksatushakemukseen tulee liittää myös selvitys tai laskelma hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien henkilöiden palkkakustannusten kohdentamisesta hankkeelle

30 Flat rate –hankkeen maksatuksen hakeminen
Ulkopuolisesta rahoituksesta rahoitusosuudet on suoritettava maksuna tuensaajan tilille Maksatushakemuksessa rahoitusosuudet ilmoitetaan kirjanpidon mukaisesti todellisen toteuman mukaan. Järjestelmä laskee automaattisesti maksuun haettavan EAKR/valtion –tuen osuuden Maksatusta tulee hakea pääsääntöisesti 1 – 4 kertaa vuodessa. Maksatushakemuksen liitteet: (Huom! Lapin liiton tiedote henkilötietojen toimittamista koskien) kirjanpidon pääkirja maksatusjaksolta pääkirjan avain, jos menoja (pl. palkat) ei ole eritelty tositekohtaisesti maksatushakemuksessa kopiot kaikista välittömien kustannusten menotositteista liitteineen, välittömiin kustannuksiin kuuluvien tarjoilukustannusten yhteyteen on liitettävä tilaisuuden ohjelma ja osallistujalista. Tiedotus-/ilmoitus-/mainoskustannusten yhteyteen on liitettävä kuvat hankitusta materiaalista. kopiot hankinta-asiakirjoista, sekä suoritetuista hintavertailuista kaikista hankkeen työntekijöistä on liitettävä kirjallinen toimenkuvadokumentti maksatushakemukseen, mikäli rahoitushakemuksessa olevasta toimenkuvasta ei käy selvästi ilmi henkilön keskeiset työtehtävät hankkeessa kopiot työsopimuksista ja kaikkien projektityöntekijöiden ajantasainen kuukausi- tai tuntipalkkatieto osa-aikaisten työntekijöiden kokonaistyöajanseurannat ja selvitys palkkojen jakautumisesta projektille

31 Kustannusarvion muuttaminen Flat rate -hankkeissa
Kustannusarviota muuttaessa on huomioitava flat rate osuus Esimerkki: Henkilöstökustannukset € Ostopalvelut € Flat rate 24 % € Yhteensä € Ostopalveluista € toteutetaan omana työnä: Henkilöstökustannuksiin lisätään € Flat rateen 24 % tulee lisää € Ostopalveluista vähennetään € Henkilöstökustannuksista € toteutetaan ostopalveluna: Henkilöstökustannuksista vähennetään € Flat ratesta 24 % vähenee € Ostopalveluihin lisätään €

32 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
3. LUMP SUM HANKKEET EAKR

33 Lump sum eli kertakorvaushanke
Lump sum hankkeessa EAKR-tuki on myönnetty kertakorvauksena ja tuen maksamisen edellytyksenä on päätöksen mukainen hyväksyttävä hankkeen toteuttaminen ja sen todentaminen päätöksessä määriteltyjen asiakirjojen avulla. Rahoituspäätöksessä on lueteltu ne hankkeen saavutetut tulokset ja tuotokset, joita vastaan tuki maksetaan, sekä raportit / selvitykset, joilla toimenpiteet voidaan todentaa. Jos päätöksessä määritellyt toimenpiteet, tulokset tai tuotokset eivät toteudu, maksua ei suoriteta. Kustannusmallia ei voi vaihtaa hankkeen kuluessa!!! Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit – ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen tekemää rahoituspäätöstä maksatushakemuksen yhteydessä on esitettävä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle Omarahoitusosuutta ei tarvitse todentaa erikseen, kun se on laskettu mukaan rahoitussuunnitelmaan -> katsotaan todennetuksi, kun hankkeen määritelty tulos on toteutunut Jos kunta- tai muuta julkista rahoitusta toteutuukin enemmän mitä päätöksessä on hyväksytty, niin se pienentää vastaavasti myönnetyn tuen (EAKR ja valtio) määrää

34 Maksatuksen hakeminen
Maksatushakemus täytetään sähköisesti EURA 2014 –järjestelmässä KATSO-tunnisteilla. Hakemus ja kaikki liiteasiakirjat toimitetaan sähköisesti järjestelmän kautta Rahoittaja ei edellytä lump sum- projekteissa erillistä kirjanpitoa hankkeen menojen tai rahoituksen osalta. Toteuttaja voi halutessaan seurata lump sum – kustannuksia erillisellä kustannuspaikalla, mutta tästä ei tarvitse toimittaa rahoittajalle kirjanpitoajoa. Maksatushakemus liitteineen on toimitettava rahoittajalle 4 kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Mikäli hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen on jaettu osiin, on rahoituspäätökseen kirjattu maksatushakemusten aikataulutus sekä määritelty erikseen tulos tai toimenpide, jonka saavuttamiseen maksatus perustuu Maksatushakemuksessa ei yksilöidä toteutuneita kustannuksia tai toimiteta niitä koskevia tositteita, vaan maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteen todentamiseen Maksatushakemus tehdään rahoituspäätöksessä hyväksytyistä, projektisuunnitelman mukaisista kustannuksista ja kaikki kustannukset kirjataan menolajiin muut kustannukset. Ulkopuolisesta rahoituksesta rahoitusosuudet on suoritettava maksuna tuensaajan tilille ja niistä tulee toimittaa tositteet (esimerkiksi tiliote) maksatushakemuksen mukana Maksatushakemuksessa rahoitusosuudet ilmoitetaan kirjanpidon mukaisesti todellisen toteuman mukaan. Järjestelmä laskee automaattisesti maksuun haettavan EAKR/valtion –tuen osuuden

35 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
4. YHTEISHANKKEET EAKR

36 4. YHTEISHANKKEET Yhteishankkeen tuensaajia ovat hankkeen päätoteuttaja ja yhteishakijana toimiva osatoteuttaja/t . Päätoteuttaja huolehtii siitä, että myös osatoteuttajat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan (esim. kirjanpidon eriyttäminen ja viranomaisten tarkastusoikeus). Pääsääntöisesti kaikkien tuensaajien on maksettava hankkeelle omarahoitusosuus, jota ei voi korvamerkitä käytettäväksi tiettyihin kustannuksiin vaan rahoituskokonaisuuden on oltava käytettävissä kaikkiin yhteishankkeen kuluihin. Yhteishankkeelle on aina yksi yhteinen rahoituspäätöksessä hyväksytty kustannusarvio, jonka mukaiset menot katetaan rahoitussuunnitelman mukaisilla rahoitusosuuksilla. Yhteisvastuullisesti toteutettavissa hankkeissa yhteistyöstä sovitaan kirjallisesti Sopimuksessa määritellään projektin luonteesta riippuen mm. osapuolten roolit, tehtävät, vastuut, kustannukset, rahaliikenne, aikataulut, mahdolliset tekijänoikeudet, projektissa hankitun omaisuuden omistusoikeus projektin aikana ja sen jälkeen, vastuu tulosten pysyvyydestä, jne. sekä annetaan päätoteuttajalle valtuutus ”allekirjoittaa” Katso-tunnisteella hakemus, maksatushakemukset ja muut hankkeen asiakirjat EURA järjestelmässä kaikkien hakijoiden / tuensaajien puolesta

37 4. YHTEISHANKKEET Osa yhteishankkeen toimenpiteistä voidaan hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluna. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisprojektissa tuensaajien itse projektiin antamia tuotantopanoksia, tuotteita tai palveluja ei tarvitse kilpailuttaa siltä osin kuin ne on sisällytetty hakemukseen ja rahoituspäätökseen ja edellyttäen että kustannusten määrä voidaan todentaa tuensaajan kirjanpitolain vaatimukset täyttävästä virallisesta kirjanpidosta. Maksatushakemuksen täyttää ja toimittaa viranomaiselle aina projektin päätoteuttaja Päätoteuttaja kirjaa sekä omat että osatoteuttajien kustannukset (ja tulot) maksatushakemukseen sekä huolehtii siitä, että maksatushakemuksen liitteenä on kaikki tarvittavat liitteet ja lisäselvitykset (myös osatoteuttajien osalta) Maksatuspäätös osoitetaan aina päätoteuttajalle. Päätoteuttajan ja muiden tuensaajien välinen rahaliikenne noudattaa rahoituspäätöksessä vahvistettua toimintamallia (päätoteuttajan kautta tapahtuva rahansiirto viranomaiselta muille tuensaajille). Tuen takaisinperintätilanteissa päätoteuttaja ja muut tuensaajat ovat yhteisvastuullisia eli tuki voidaan periä takaisin kaikilta tuensaajilta. Päätoteuttaja ja muut tuensaajat voivat kuitenkin keskinäisellä sopimuksella rajoittaa kunkin lopullista vastuuta suhteessa toisiinsa. Tällöin osatoteuttaja voi vaatia muilta osuutta, jonka se on joutunut maksamaan takaisin rahoittajalle.

38 KIITOS!