Vapaa-ajan merkitys lisääntyy Riitta Hanifi

Esityksen sisältö  mitä vapaa-aika on?  vapaa-ajan vietossa tapahtuneet muutokset  mistä muutoksissa saattaisi olla kyse?  muutamia esimerkkejä

3  Vapaa-aikatutkimus 2002  haastateltu henkilöä  tiedot kerätty –  tiedonkeruumenetelmä: tietokoneavusteiset käyntihaastattelut  edustaa 10 vuotta täyttänyttä väestöä  aiemmat tutkimukset:  Vapaa-aikatutkimus 1981  Vapaa-aikatutkimus 1991

’Vapaa-ajan’ ja ’työn’ käsitteet  modernin yhteiskunnan peruskäsitteitä, työtä pidetty arvokkaampana, työn ’absoluuttinen arvo’  niiden avulla määritelty elämän järjestystä  asetettu normeja hyvään elämään, tuotettu elämisen moraalia  varsinkin vapaa-ajan käsite monitasoinen ja ajassa muuttuva  käsitteiden muutos heijastaa yhteiskunnassa ja arkielämässä tapahtuvia muutoksia

Miten vapaa-aika määriteltiin vapaa- aikatutkimuksessa?  perusmerkitys: (palkka)työn ulkopuolinen aika  harrastukset  perhe, sosiaaliset suhteet  arjen positiivisesti laadullinen elementti: ilo, rauha, kiireettömyys, läheisimmät ihmissuhteet jne  voi liittyä mihin tahansa hetkeen elämässä  minun näkökulmani ja vapaaehtoinen valintani omaan arkeeni, oli se sitten yksilöllistä tekemistä tai sosiaalisuutta  käsite monitasoinen, kontekstisidonnainen ja ajassa muuttuva

7

8

9

10

Osallistuminen kodin ulkopuolisiin järjestettyihin harrastuksiin sukupuolen ja iän mukaan 10–14 15– –34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– Kaikki

Katse kääntyy yksityiseen elämänpiiriin  vapaa-ajan merkityksen lisääntyminen jo pitkä trendi (myös muut tutkimukset)  miten tulkita perheen ja kodin merkityksen lisääntymistä  kyse saattaa olla kaiken kaikkiaan yksityisen elämänpiirin arvostuksen muutoksesta  onko yksityisyyden nimi ’koti ja perhe’  mikä on perhe? ydinperhe, ystävät, harrastusyhteisö...

 Mitä viimeisten parin vuosikymmenen aikana tapahtunut?  Tietotekniikka ja uusi viestintätekniikka (internet, kännykät) ovat muuttaneet aikakäsitystä, tiedonsaannin mahdollisuuksia ja yhteydenpitotapoja  Mediatarjonta moninkertaistunut, ja televisio ottaa yhä suuremman osan ajalla mitatusta vapaa-ajasta  Mutta  mitä muuta ihmiset tekevät ja  mitä muita muutoksia suomalaisten harrastuksissa, toiminnassa ja valinnoissa on tapahtunut?

 Miten vastaajat määrittelivät harrastuksen?  Keskeistä säännöllisyys ja useus  Valinnanvapaus: harrastus voi olla intohimo, mutta siitä ei saa tulla pakkopullaa  Rentoutuskeino ja vastapaino ansiotyölle  Merkitystä oman itsen kehittäjänä ja henkilökohtaisten taitojen lisääjänä  Sosiaalinen ulottuvuus: muut ihmiset tekevät harrastuksesta merkityksellisen

Ollut omassa käytössä olevalla kesämökillä

Ollut omassa käytössä olevalla kesämökillä Miehet

Kesämökillä/vapaa-ajan asunnolla oleskeluaika iän mukaan vuonna 2002 Miehet

uh20Vapaa-aikatutkimus 2002 Marjastuksen ja sienestämisen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet %

uh21Vapaa-aikatutkimus 2002 Marjastuksen ja sienestämisen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset %

uh22Vapaa-aikatutkimus 2002 Kalastuksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet %

uh23Vapaa-aikatutkimus 2002 Kalastuksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset %

uh24Vapaa-aikatutkimus 2002 Metsästyksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet %

uh25Vapaa-aikatutkimus 2002 Metsästyksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset %

mökkeily  yksityisyyden merkityksen lisääntyminen on vanhemmilla ikäryhmillä kiinnittynyt perinteiseen suomalaiseen harrastukseen - mökkeilyyn  sitä pidetään erittäin tärkeänä, siellä ollaan yleisemmin ja yhä pidempiä aikoja  tulevatko nuoremmat ikäryhmät seuraamaan trendiä?  sukupuolen mukaan eroja  miehet rakastavat saunomista, naiset hiljaisuutta….

Entä kansainvälistyminen ja kaupunkikulttuuri?  esimerkkeinä ulkomaan matkailu  ja ravintolassa käyminen

Minkä ikäisenä käynyt ensi kertaa ulkomailla

Käynyt ravintolassa tai tansseissa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei käy koskaan %

Yli 65-vuotiaiden ravintolassa ja tansseissa käyminen sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

Mitä kaupunkitilalle on tapahtumassa?  vanhemmat ikäryhmät kokevat, että heille on asuinpaikalla riittävästi sopivia pistäytymis- tai tapaamispaikkoja suunnilleen yhtä yleisesti kuin muutkin  ravintolassa käyminen lisääntyy, kahviloissa käyminen on myös varsin yleistä  mutta toisaalta:  mainonta ja kaupunkitila suosii nuoria ja nuoria aikuisia  katoavatko vanhemmat ikäryhmät maalle, omiin yhteisöihinsä ja kotiin medioiden ääreen?

Liikunnan harrastamisen useus talvella 1981– Talvella 2002  lähes päivittäin liikkui 32 %  lähes päivittäin liikkuvien miesten osuus hieman laskenut  ikäryhmittäin 10–14-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden päivittäin liikkuvien osuus laskenut

Liikunnan harrastamisen useus kesällä 1981–2002 Kesällä 2002  lähes päivittäin liikuntaa harrasti 45 %  2–4 kertaa viikossa liikuntaa harrastavien osuus kasvanut

Lähes päivittäin liikkuvat ikäryhmittäin kesällä 1981–2002  10–14-vuotiaiden kesällä lähes päivittäin liikkuvien osuus kasvanut vuonna 2002

–4 kertaa viikossa liikkuvat ikäryhmittäin kesällä 1981–2002  2–4 kertaa viikossa liikkuvien osuus kasvanut vuonna 2002 kaikissa ikäryhmissä

Liikunnan ja urheilun harrastamista itselleen hyvin tärkeänä pitävien osuudet 1991 ja 2002  vuonna 2002 liikunta ja urheilu hyvin tärkeää 38 %  liikunnan ja urheilun merkitys kasvoi etenkin naisilla  vuonna 2002 ulkoilu hyvin tärkeää lähes joka toiselle

Suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja Kävely 42 % (vuonna %, 1.) 2. Pyöräily 37 % (vuonna %, 2.) 3. Uinti 27 % (vuonna %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 18 % (vuonna %, 7.) 5. Kotivoimistelu 17 % (vuonna %, 4.) 6. Juoksu 16 % (vuonna %, 4.)

Miesten ja naisten suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja Kävely* 41 % (54 %, 1.) 2. Pyöräily 33 % (36 %, 2.) 3. Uinti 21 % (22 %, 4.) 3. Juoksu 21 % (25 %, 3.) 4. Maastohiihto 15 % (21 %, 5.) 5. Kuntosali 14 % (14 %, 7.) 6. Sähly 12 % (5 %, 13.) 1. Kävely* 48 % (71 %, 1.) 2. Pyöräily 40 % (48 %, 2.) 3. Uinti 30 % (30 %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 28 % (21 %, 5.) 5. Kotivoimistelu 24 % (29 %, 4.) 6. Sauvakävely 23 % (-) * Kävelystä erotettu vuonna 2002 erikseen sauvakävely

Keskeiset muutokset liikuntamuodoissa ikäryhmittäin vuosina  Sauvakävely uutena liikuntamuotona vuonna 2002 (15 % harrastanut sauvakävelyä) etenkin 45 vuotta täyttäneillä  Sählyn suosio kasvanut vuodesta 1991 sekä 10–14- vuotiailla että 15–24-vuotiailla  Ohjatun voimistelun suosio kasvanut puolestaan 25– 44-vuotiailla sekä 45–64-vuotiailla  Yli 65-vuotiailla miehillä ja naisilla uusi, suosittu laji on sauvakävely

Miesten ja naisten urheilukilpailuihin osallistuminen vuosina 1991 ja 2002 ikäryhmittäin  kilpaurheilu kasvattanut suosiotaan sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäryhmissä  erot sukupuolittain yli 15- vuotiailla  urheilukilpailuihin osallistuvien naisten osuus putoaa iän kasvaessa miehiä voimakkaammin Miehet Naiset

Yhteenveto liikuntaharrastuksesta  Liikunta säännöllistä, liikuntaa harrastamattomien osuus ei ole lisääntynyt  Uusi liikuntakulttuuri? -> Sauvakävely uusi suosikkilaji, ohjatun voimistelun suosio kasvanut, sählyn suosio kasvanut nuorilla  Urheiluseuroihin ja urheilukilpailuihin osallistuminen lisääntynyt  Liikunta ja urheilun sekä ulkoilun merkitys elämänalueina kasvanut  Nuoret liikkuvat useammin, osallistuvat eniten urheilukilpailuihin sekä urheiluseuroihin  Naisten ohjatun voimistelun suosio -> oman liikuntakulttuurin merkitys?

Kirjojen lukeminen 6 kk:n aikana iän ja sukupuolen mukaan %

Sanomalehtien lukeminen iän ja sukupuolen mukaan %

Television katsominen joka päivä sukupuolen ja iän mukaan %

Eri ohjelmatyyppejä televisiosta keskittyneesti seuranneet sukupuolen mukaan %

Radion kuunteleminen joka päivä %

Eri musiikinlajien kuunteleminen % Klassist a Hengellistä Pop- tai rock- musiikkia Jazzi a Kansan- musiikkia Viihde- tai iskelmä- musiikkia

Pop- ja rock-musiikin kuunteleminen iän mukaan %

Elävissä kulttuuritilaisuuksissa käyminen 12 kk:n aikana sukupuolen ja iän mukaan % Laajempi määritelmä: teatteri, konsertit, ooppera, tanssiesitykset, elokuvat ja kulttuuritapahtumat Suppeampi määritelmä: pois lukien elokuvat ja kulttuuritapahtumat

Aktiivisen kulttuuri/taideyleisön osuus 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, prosenttia Käynyt vähintään 6 kertaa  Teatteri 2 3  Tanssiesitykset 1 1  Konsertit 6 7 Käynyt vähintään 3 kertaa  Ooppera 1 1 Käynyt vähintään kerran kuukaudessa  Elokuvat 12 12

Yhdistystoimintaan osallistuminen vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

62 Miesten ja naisten yhdistysosallistuminen  Miehet osallistuvat urheiluseuratoimintaan, maanpuolustusjärjestöihin ja asuinalueyhdistyksiin enemmän kuin naiset  Naiset osallistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöihin, uskonnollisiin yhdistyksiin sekä maatalous- ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin enemmän kuin miehet

Urheilujärjestön tai liikuntakerhon toimintaan osallistuminen vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

 Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen laskenut 21 prosentista 8 prosenttiin vuodesta 1981 vuoteen 2002  Poliittisen puolueen tai puoluepoliittisen aikuisjärjestön toimintaan osallistuminen laskenut 6 prosentista 2 prosenttiin vuodesta 1981 vuoteen 2002

65 Ei osallistu yhdistys- eikä kulttuuritoimintaan iän mukaan vuonna 2002, %

66 Ei osallistu yhdistys- eikä kulttuuritoimintaan sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2002, %

67 Luottamus ihmisiin tai valtiovaltaan vuonna 2002, täysin tai jokseenkin samaa mieltä, %

Jonkin soittimen soittaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

Soittaminen musiikin lajin mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

Kuvataiteiden harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

Kirjoittamisen harrastaminen sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

Käsitöiden harrastaminen sukupuolen mukaan %

Itse tekeminen vuonna 2002 %

Mikä muuttuu...  työn tärkeys oman identiteetin perustana ilmeisesti vähenemässä - näyttää koskevan erityisesti henkistä työtä tekeviä  oma yksityinen arki yhä tärkeämpi, yksityisyyteen kääntyminen  kun yksilöllisyys vahvistuu myös yhteisöllisyys perustuu yhä enemmän yksilöllisiin valintoihin - perheen (=läheisten ihmissuhteiden) ja harrastusten merkitys vahvistuu yhtä aikaa

 Mikä muuttuu...  Valtaosa väestöstä harrastaa joko järjestetysti tai omaehtoisesti  Valtaosa väestöstä käy kulttuuritilaisuuksissa – useimmat kerran pari vuodessa – aktiivisin kulttuuriyleisö pysynyt ennallaan muutamassa prosentissa väestöstä  Konserteissa käyminen lisääntynyt, muiden kulttuuritilaisuuksien suosio pysynyt ennallaan tai vähän laskenut  Myös muissa kuin kulttuuritilaisuuksissa käydään paljon, tosin erityisesti hengellisissä tilaisuuksissa tai myyntinäyttelyissä käyminen on vähentynyt  Kirjastot suosituin ja tasa-arvoisin yleisöinstituutio

 Mikä muuttuu...  Osa muutoksista tapahtuu erityisesti jossakin ikäryhmässä: esimerkiksi sekä kirjojen että sanomalehtien lukeminen vähenee varsinkin nuorilla  Ikäryhmittäiset erot vähenevät joissakin asioissa:  television päivittäiskatsominen lisääntyy,  radion kuuntelu lisääntynyt nuorilla - vähentynyt vanhemmilla,  elokuvissa käyminen lisääntynyt vanhemmilla ja vähentynyt aktiivisimmilla nuorilla elokuvissakävijäikäryhmillä

 Mikä muuttuu…  Osa sisällöistä tai toiminnoista tyypillisiä erityisesti jollekin ikäryhmälle  esim. rap ja hiphop nuorille – hengellinen, suomalainen ja klassinen musiikki vanhemmille  omaehtoiset taideharrastukset ja muutenkin hyvin aktiivinen kodin ulkopuolisiin järjestettyihin harrastuksiin osallistuminen nuorille  Osa entisistä nuorisokulttuureista siirtyy vanhempiin ikäluokkiin: esimerkkinä pop ja rock musiikin kuuntelu  Vanhemmat ikäluokat omaksuvat uusia tapoja: esimerkkinä ravintolassa käynti ja sauvakävely

 Mikä muuttuu…  Sukupuolten kulttuuriset tyylit pitävät pintansa:  naiset valitsevat ja harrastavat kulttuuria ja lukevat enemmän,  miehet valitsevat ja harrastavat enemmän urheilua ja populaarikulttuuria  Sukupuolen lisäksi koulutus yhä keskeinen valintoihin vaikuttaja, myös monet sosiaaliryhmittäiset erot melko pysyviä

Mikä säilyy...  sauna  mökkeily  luonto  hiljaisuus  nämä säilyvät ja yhdistävät tässä suomalaisessa paikallisuudessa sukupolvesta toiseen...

80 Kiitos!