Markku Tukiainen1 Käytettävyydestä ja käyttöliittymien suunnittelusta
Markku Tukiainen2 Miksi meidän pitäisi välittää käyttäjistä? •Ihmishenget (kriittiset järjestelmät) •Tehokkuus (ajansäästö muihin toimiin) •Hymy (käytettävät järjestelmät tekevät ihmisistä onnellisempia) Tietystikin voisi ajatella •Raha (tyytyväiset asiakkaat tulevat takaisin...)
Markku Tukiainen3 Toisaalta... •Järjestelmän käyttöliittymää voisi verrata laskuvarjoon. Jos käyttö ei onnistu ensimmäisellä kerralla, on epätodennäköistä, että käyttäjä kokeilee toista kertaa.
Markku Tukiainen4 Mooren Laki Transistorit Nopeus Tehokkuus Tietokoneiden ominaisuudet
Markku Tukiainen5 Psykologia Ihmisen ominaisuudet A.D. Tietokoneet
Markku Tukiainen6 Tulevaa sisältöä 1/3 •Ihmisen ja (tieto)koneen vuorovaikutus (Human-Computer Interaction, HCI, CHI) •puhumme ihmisestä –kognitiiviset kyvyt & rajoitteet •puhumme (tieto)koneista –syöttö- & tulostuslaitteet & ohjelmistot jne. •puhumme vuorovaikutuksesta –kuinka käyttäjä toimii vuorovaikutteisen teknologian kanssa
Markku Tukiainen7 Tulevaa sisältöä 2/3 •Käyttöliittymä (User Interface) –kun käyttäjä on vuorovaikutuksessa tivi-laitteen kanssa, hän käyttää vuorovaikutuskieltä (interaction language) ja vuorovaikutuslaitetta (interaction device) • vuoropuhelua (keskustelua) käyttäjän ja laitteen välillä kutsutaan dialogiksi (dialog)
Markku Tukiainen8 Tulevaa sisältöä 3/3 •Jos ajatellaan (karkeaa) vaihejakoa käyttöliittymien kehittämisessä, niin voidaan erottaa kolme vaihetta –suunnittelu (design) –toteutus (implementation) –arviointi (evaluation/testing) •Puhumme pääasiassa suunnittelusta user interface design
Markku Tukiainen9 Käyttöliittymä •Työhypoteesi kurssia varten –käyttöliittymällä tarkoitamme niitä kieliä ja laitteita joita käyttäjät käyttävät vuorovaikutuksessa tivi-artefaktien kanssa.
Markku Tukiainen10 ACM: Human-Computer Interaction
Markku Tukiainen11 Käytettävyys
Markku Tukiainen12 Käytettävyys •”Käytettävä tietojärjestelmä on sellainen, joka tukee tehtävien suorittamista tuloksellisesti ja tehokkaasti tietyssä työympäristössä. A usable software system is one that supports the effective and efficient completion of tasks in a given work context" Karat and Dayton (1995)
Markku Tukiainen13 Usability •"Usability: the extend to which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use." ISO 9241
Markku Tukiainen14 Usability (Nielsen, 1994)
Markku Tukiainen15 Miksi puhua käyttöliittymän suunnitteluprosessista? •n. 60% suurista ohjelmistoprojekteista epäonnistuu –projektipäälliköt määrittelivät 4 käytettävyyteen liittyvää syytä •käyttäjät vaativat muutoksia •kaikkia toimintoja ei nähty/löydetty ajoissa •käyttäjät eivät ymmärtäneet omia vaatimuksiaan •puutteellinen käyttäjä-suunnittelijakommunikointi •Käytettävyystekniikat (usability engineering) ovat osa ohjelmistotuotantoa (software engineering) –maksa vähän nyt, tai maksa paljon myöhemmin –aivan liian helppoa hypätä yksityiskohtaiseen suunnitteluun (detailed design) liian aikaisin: •vaatimukset väärin, epäkelpo dialogi
Markku Tukiainen16 Articulate: •who users are •their key tasks User and task descriptions Goals: Methods: Products: Brainstorm designs Task centered system design Participatory design User- centered design Evaluate Psychology of everyday things User involvement Representation & metaphors low fidelity prototyping methods Throw-away paper prototypes Participatory interaction Task scenario walk- through Refined designs Graphical screen design Interface guidelines Style guides high fidelity prototyping methods Testable prototypes Usability testing Heuristic evaluation Completed designs Alpha/beta systems or complete specification Field testing Interface Design and Usability Engineering
Markku Tukiainen17 Mistä löytyy apua? Lehdet, konferenssit, kirjat, web, nyyssit
Markku Tukiainen18 Lehdet •International Journal of Human-Computer Studies (laitoskirjastossa >), aikaisemmin International Journal of Man-Machine Studies •Human-Computer Interaction (88 ->) •Interacting with Computers (90 ->) •International Journal of Human-Computer Interaction (90 ->) •interactions (ACM/SIGCHI) (95-97) •TOCHI (ACM Transactions on Computer-Human Interaction) (94->)
Markku Tukiainen19 Konferenssit •CHI -sarja, vuosittain (1982, ACM SIGCHI) •HCI -sarja, alussa joka toinen vuosi, vuosittain >, (1985, BCS) •INTERACT'84, '87,..., alussa kerran 3 vuodessa, 1993 joka toinen vuosi, (IFIP) •HCI INTERNATIONAL 85,87,..., joka toinen vuosi (Gavriel Salvendy & co) •APCHI: Asia Pacific Conference on Computer Human Interaction, joka toinen vuosi, parilliset •CHI-SA: Computer-Human Interaction in South Africa, 2000, 2001, 2003,,2006 •OZCHI: Annual Conference of the Australian Computer-Human Interaction Special Interest Group
Markku Tukiainen20 Kirjoja •Ben Shneiderman (1987) "Designing the User Interface: Strategies for Effective Human-Computer Intercation" (3rd Edition, 1998) •Paul Booth (1989) "An Introduction to Human- Computer Interaction" •Donald Norman (1988) “The Psychology of Everyday Things” •Satoja muita
Markku Tukiainen21 Web • (The HCI Bibliography) • (ACM SIGCHI) • (HCI index, Hans de Graaff) • (Keith Instone, 2002) • (Jakob Nielsen, Web usability)
Markku Tukiainen22 Nyyssit •comp.human-factors •comp.cog-eng •sci.cognitive •sci.psychology •sci.virtual-worlds
Markku Tukiainen23 1. Käyttäjän ominaisuuksista •Käyttöliittymä: Käyttöliittymällä tarkoitetaan niitä välineitä ja kieliä, joilla käyttäjä on yhteydessä tivi-järjestelmään. •Välineet: näyttölaite, näppäimistö, hiiri, kosketuskuvaruutu kosketuskuvaruutu, optinen lukija, tietohanska, haptinen kynä,silmänliikekamera,..., työskentely-ympäristö •Kielet: = keskustelumuodot: komentokielet, hiirellä osoittaminen valikot, suoravaikuttaminen, multimodaaliset liittymät, proaktiivinen kl, WYGIWYS,...
Markku Tukiainen24 Hyvän käyttöliittymän tärkeys •Tutkimukset ovat osoittaneet, että melko vähäisillä muutoksilla käyttöliittymässä saadaan aikaan huomattavia eroja 1.järjestelmän oppimisnopeudessa 2.käytön muistettavuudessa 3.järjestelmän käyttönopeudessa 4.virheiden lukumäärässä 5.käyttäjien tyytyväisyydessä
Markku Tukiainen25 Käyttöliittymien kehityksestä •1950 -luku: –atk oli konekeskeistä –käyttöliittymä oli se, mitä kone ilmoitti käyttäjälle •1960 -luku: –ergonomiset näkökohdat (laitteisto) –kehittäjä määritteli käyttöliittymän •1970 -luku: –ensimmäiset tieteelliset tutkimukset kl:stä –liittymät komentokielipohjaisia
Markku Tukiainen26 Käyttöliittymien kehityksestä •1970 luvun loppu: –ikkunat ja graafisuus (ikonit 1979) •1980 -luku: –käyttäjäkeskeisyys –erilaisia kl -tekniikoita –teknologian kehittyminen ja laitteistojen halpeneminen •1990 –luku: –web-käyttöliittymät –tietokoneavusteinen ryhmätyö (CSCW)
Markku Tukiainen27 Käyttöliittymien kehityksestä •1990 –luvun loppu: –moni-aistiset käyttöliittymät –kaikkialla läsnäolevat sovellukset •2000-luku –mobiilit sovellukset –päällepuettavat tietokoneet –yleiset informaatiopalvelut –proaktiiviset järjestelmät –tulosorientoitunut käyttöliittymä