Koulutuksella vanhustyön osaajaksi Meeri Puhakka 2011

Ajan haasteita vanhustyön koulutukselle Lähitulevaisuudessa meidän on vastattava lähes puolen miljoonan yli 80 -vuotiaan tarpeisiin Ikääntyvät tulevat olemaan arvoiltaan, toiminta- kyvyltään hyvin erilaisia -> vaativia haasteita vanhustyölle Gerontologisen osaamisen kehittäminen on otettu tavoitteeksi useissa valtakunnallisissa asiakirjoissa (mm. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008)

….. Palvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on mm. lyhentää hoitoaikoja, vähentää pitkäaikaishoitoa, vahvistaa perusterveydenhuollon roolia ja siirtää painopiste avopalveluihin sekä turvata ikääntyvien kotona asuminen Painopiste korjaavasta terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön Vaikutusta terveyspalveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin

Vanhustyö on kehittyvänä tulevaisuuden alana edellyttää: Innovatiivista, kehittyvää ja visionääristä otetta vanhustyön koulutuksen kaikilla tasoilla Uusia näkökulmia, rohkeita valintoja, päämäärätietoista toimintaa, ennakkoluulottomuutta, kriittistä keskustelua Vanhustyötä on mahdollista kehittää aikaamme ja olemassa olevia tarpeita vastaavaksi, se on valintojen tekemistä Asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen on tärkeää opiskeluvaiheessa

Mitä on asiantuntijuus vanhustyössä Laajaa osaamista oman vanhustyön tietoihin, taitoihin ja kokemukseen Perusta asiantuntijuuden kehittymiselle rakentuu opiskeluaikana Kykyä analysoida tietoa kriittisesti, ennakoida tulevaa kehitystä, kantaa vastuuta omasta työstään ja ammattialasta, reflektiotaidot ja arviointikyky Teoreettinen eli formaali tieto, praktinen eli kokemustieto ja metakognitiivinen tieto

Gerontologisen hoitotyön koulutuksen eri tasot

Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä (Oph:n sivut)

Sairaanhoitajien koulutus (AMK) Opiskelija voi suunnata opintojaan gerontologiseen hoitotyöhön Osaamisperustaiset opintosuunnitelmat, joissa koulutuksen tavoitteet perustuvat työelämästä lähteviin osaamisvaatimuksiin ja kuvauksiin Edellytetään ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa Lähtökohtana lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat

Sosionomi (AMK) Sosionomi (AMK) on 210 opintopisteen (aiemmin 140 opintoviikon) laajuinen ammattikorkeakoulututkinto Mahdollisuus suuntautua vanhustyöhön Sosionomi toimii palveluiden tuottamistilanteissa, johtamisessa ja kehittämisessä, organisoi kotihoitoa, omaishoitoa, asumispalveluita ja muita ikääntyvien hyvinvointipalveluita julkisella ja yksityisellä sektorilla, yrityksissä, erilaisissa järjestöissä ja vapaaehtois- toiminnassa esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon ohjaustehtävissä.

Täydennys- ja jatkokoulutus vanhustyöhön Aikuiskoulutuksena suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus Täydentävät tutkintoja ja edistävät ammatillista kehitystä Tuottaa uutta osaamista ja asiantuntijuutta Erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulu- tutkintoon pohjautuvia laajoja 30-60 opintopisteen ohjelmia

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Uusi työelämälähtöinen koulutusmuoto Painopiste työpaikalla oppiminen Tarkoituksena vastata työelämän rakenteiden sekä tieteen ja teknologian kehityksestä johtuviin muuttuviin osaamistarpeisiin työelämässä Edellyttää työnantajan ja työyhteisön sitoutumista koulutukseen ja oppilaitoksen ja työyhteisön yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Kansainvälisessä kirjallisuudessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista käytetään nimitystä gerontological nurse practitioner (NP), gerontological clinical nurse (CNS) tai gerontological advanced nurse (APN) Toimivat asiakastyössä yhteistyössä lääkärien kanssa, pitävät omaa vastaanottoaan Koulutusta ei toistaiseksi anneta Suomessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto/lähihoitaja Osaamisalana perusopintojen jälkeen vanhustyö Ammatillinen perustutkinto, joko ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tai nuorisoasteen koulutuksena Valtakunnalliset ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit Nuorisoasteen ammattiosaamisen näytöt ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkinnot

Näyttötutkinnot Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan työtehtävien vaihtuessa ja pätevöityä myös uuteen ammattiin Etuna on se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Kolmikantayhteistyö (työntekijä, työnantaja ja opettaja) Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta Tutkinnon suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa Henkilökohtaistaminen

Vanhustyön erikoisammattitutkinto Vanhustyön vaativimpien työtehtävien hallinta Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti niin , että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot, lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus pystyy suoriutumaan tutkinnosta

Vanhustyön erikoisammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta (osat 1 – 3), ja kolmesta valinnaisesta tutkinnon osasta (osat 4 – 6). Tutkinto on valmis, kun tutkinnon suorittaja on hyväksytysti suorittanut kaikki kolme pakollista tutkinnon osaa ja yhden valinnaisen tutkinnon osan

Tutkinnon osat A. Pakolliset tutkinnon osat ovat: 1. Vastuuhenkilönä vanhustyössä 2. Toiminta asiakaspalveluverkostossa 3. Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen

B. Valinnaiset tutkinnon osat ovat: 4. Sairaan ikääntyneen hoitaminen 5. Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä 6. Yrittäjänä vanhustyössä

VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2.Toiminta Asiakaspalvelu verkostossa 3. Ikääntyneen Terveyden ja Toimintakyvyn tukeminen 1.Vastuuhenkilönä vanhustyössä 6. Yrittäjänä vanhustyössä 4. Sairaan Ikääntyneen hoitaminen 5. Muistioireisen Ikääntyneen hoitaminen eri toiminta-ympäristöissä

Kaikissa tutkinnon osissa läpäisevinä periaatteina ovat: ammattietiikka hoivakumppanuus laatuajattelu toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote verkosto-osaaminen vanhuksen toimijuus ja osallisuus kestävä kehitys oman työn arviointi ja kehittäminen.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Oman työn kehittäminen ja arviointi Oman työn kehittämistehtävä kulkee läpi koko tutkinnon omana prosessinaan Tarkoitus on, että tutkinnon suorittajan työyhteisö on mukana kehittämisessä Yhteinen tavoite Vastuuhenkilöt Resurssit ja välitavoitteet Tutkinnon suorittaja saa valmiuksia kehittää omaa työtään

Mitä lisäarvoa työlle erikoisammattitutkinto antaa? Mahdollisuuden kehittyä omassa työssään ja ammattitaidossaan Koulutus lisää oman työn mielekkyyttä Antaa valmiuksia ottaa vastaan haasteellisia ja mielenkiintoisia, uusia työtehtäviä: opiskelijaohjaus, mentorointi, kehittäminen, ryhmän ohjaustehtävät Palkka, henkilökohtainen palkanlisä….

Minkälaista asiantuntija- osaamista vanhustyöhön tarvitaan?

Kaikille aloille ja tutkintotasoille suositeltavat osaamisalueet (AMK) Oppimisen taidot Eettinen osaaminen Työyhteisö- ja innovaatio-osaaminen Kansainvälisyysosaaminen

Geriatrisessa hoitotyössä tarvittava osaaminen Pirjo Tiikkainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Eettinen osaaminen Päätöksenteko-osaaminen Terveyden edistämisen osaaminen Kliininen osaaminen Geriatrinen osaaminen Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen Yhteistyöosaaminen Ohjaus- ja valmennustaitojen osaaminen Kehittämis- ja vaikutustaitojen osaaminen

Työyhteisössä oppiminen

Työyhteisössä oppiminen ja hiljaisen tiedon jakaminen Hiljainen tieto, siirtyy työyhteisöissä asiantuntijoita seuraamalla, roolimallien ja tarinoiden kautta Hiljainen tieto on resurssi, joka tulisi hyödyntää koulutuksessa Jaettu asiantuntijuus on prosessi, johon kaikki työntekijät osallistuvat omista lähtökohdistaan Hyödynnetään olemassa olevaa ja tuotetaan uutta Työntekijä tarkastelee omia käsityksiään, ajatuksiaan, tietojaan muiden työntekijöiden kautta

Mitä työyhteisössä oppiminen edellyttää? Työyhteisökulttuurin, joka mahdollistaa oppivan organisaation työskentelymallit Avoin ja kehittämistä edistävä ilmapiiri Yhteisöllisen oppimisen toteuttamistavat käytännössä ovat täydennys- ja jatkokoulutukset

Työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta Opiskelijoiden tekemät työelämälähtöiset opinnäytetyöt Erilaiset hankkeet ja hankeosaamisen kehittäminen Esim. vanhustyössä kehittämisen painopisteisiin vaikuttavat valtakunnallisten ja alueelliset tarpeet ja suositukset

Ryhmässä jaettu asiantuntijuus Synnyttää uutta tietoa, kasvaa ja muuttuu Syntyy uutta osaamista ja innovaatioita Jokainen työntekijä kehittyy ja oppii uutta Edistää työskentelykulttuuria, johtaa parempaa hoidon laatuun ja työmotivaatioon Asiakastyytyväisyys lisääntyy

Lopuksi Koulutuksen ja työelämän tulee toimia jatkuvassa yhteistyössä vanhustyön kehittämiseksi Tarvitaan ennakoivaa tietoa tulevaisuudesta Koulutustarjonnan pitäisi sisältää monipuolisia mahdollisuuksia syventää asiantuntijaosaamista vanhustyössä ja työelämän tarpeita vastaavaa perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta

Lähteet: Näyttötutkinto-opas, oppaat ja käsikirjat 2011:4, OPH Näyttötutkinnon perusteet, Vanhustyön erikoisammattitutkinto 2010, määräys 6/011/2011, OPH Päivi Voutilainen ja Pirjo Tiikkainen: Gerontologinen hoitotyö; Pirjo Tiikkainen: Koulutuksen rooli gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämisessä, WSOY 2009 Sairaanhoitaja asiantuntijana, Hoitotyön vuosikirja 2011: Sanna Mäkipää ja Teija Korhonen: Mistä asiantuntijuus muodostuu?