Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Elinkeinoelämän näkemys uusista reiteistä ImaTrainBorder
Advertisements

Suomen Pankki Euro & talous –lehti (4/2006) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2006) Tiedotustilaisuus
Hirvionnettomuuksien kehitys
ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Tilastokatsaus Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
LAPIN KUNTATALOUS LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006.
Valtatien 4 Oulu – Kemi yhteysvälin kehittäminen
EUREGIO KARELIAN KARELIA EXPERT MATKAILUPALVELU OY Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois- Karjalan matkailun.
Seminaari Seinäjoki–Kaskinen -radan parantamisen perusteista
VUOKATTI Pekka Mäntynen Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan puheenjohtaja Oulun lentoaseman päällikkö.
LogiCity Turun kiinteistöliikelaitos Ari Niemelä / AHN Consulting
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
Barents – Utsjoki Euroopan porttina
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
NECL II lyhyesti  budjetti: n. 2,7 M€  aika:  partnerit: 22 partneria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta - pääpartneri: Västernorrlannin lääninhallitus.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
Ajankohtaistilaisuus kesätoimittajille
Seinäjoen logistiikka-alue – Suupohjan rata – Kaskisten satama
Suomi idän ja lännen solmupisteenä
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
LogiCity Tuomas Mikkola Turun Seudun Kehittämiskeskus
, SK, sivu 1 Tietoa liikennetilanteesta VR:n Internet-sivuilla
ITÄMERI-STRATEGIA JA ITÄ-SUOMI ESKO ANTOLA.
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Rajaliikenteen sujuvuus tulevaisuudessa Tommi Kivilaakso, Tulli
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Maailmantalouden näkymät ja Suomen haasteet Pääjohtaja Erkki Liikanen
Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa 1.
Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Alueraportti, Lappi 1.
Suomen kartta.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Väestönmuutos , maakunnittain
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
ESITTELY VR Osakeyhtiö/VR Cargo Kouvolan asiakaspalvelukeskus
Pohjoismaat ja Venäjän markkinat Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Pohjola-Nordenin seminaari
ProAgriaYrityspalvelut Menestyksen mahdollisuuksia ProAgrian palvelut ovat investointeja tulevaisuuteen.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Suomen talouden näkymät Pääjohtaja Erkki Liikanen
Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä KEHITTÄMISSELVITYS
ILMAILULAITOS KUOPION LENTOASEMA
Valtatie 4 kehittäminen Oulu-Kemi
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Alueraportti, Pääkaupunkiseutu 1.
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
Rahoitus-markkinoiden muutostuulet – globaalin yhtiön uhka vai mahdollisuus Minna Helppi
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi: Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi: Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA Suomalaisin Suomi – viihdy ja voi.
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Valtion asema verkoston ylläpitäjänä Lentoasemaverkosto - sidosryhmätilaisuus Liikenneneuvos Lassi Hilska.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kari Aalto.
Lappi – kehittyvä maakunta Lapin talouden kehitysnäkymät Markku Salomaa Pohjolan Osuuspankki.
4 hyvää syytä panostaa matkailuun
Pohjois-Suomen lentoasemat
Itä-Lapin tulevaisuuden näkymät
Mitä pohjoisessa pitäisi nyt tehdä?
Hallitusneuvos Mikko Ojala
Talousnäkymät ja niiden haasteet
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
Outokumpu – Tornion tehtaat ja Kemin kaivos
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Metsäjohtaja Sauli Brander UPM Metsä
Jäämeren rata tilannekatsaus lapin liikennepäivä Timo Lohi
Juha Mäkimattila tehtaanjohtaja Stora Enso Veitsiluoto
Esityksen transkriptio:

Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät Lapin liitto

Taustaa Pohjois-Suomessa on runsaasti erilaisia kuljetus- ja liikennekäytäviä, joiden kehittämistä edistävät useat tahot Resurssit käytetään osin päällekkäiseen työhön Samaa käytävää edistetään rinnakkain eri nimillä Ulospäin välittyy epämääräinen kuva käytävien tarpeista ja mahdollisuuksista Kun kukin taho ajaa vahvasti vain omien liikennekäytäviensä kehittämistä, käytävien kehittämiseen saatavien resurssien todennäköisyys pienenee Tarve yhteistyölle ja yhteiselle näkemykselle

Hankkeen tavoitteet Tärkein tavoite muodostaa Pohjois-Suomen toimijoiden yhteinen näkemys alueen kansainvälisistä liikennekäytävistä ja niiden nimistä

Ohjausryhmä Pohjois-Pohjanmaan liitto, pj Lapin liitto Kainuun maakunta -kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan liitto Oulun tiepiiri Lapin tiepiiri RHK LVM Oulun kauppakamari Pohjanmaan kauppakamari Lapin kauppakamari Oulun satama/Perämeren satamat Finavia

Pohjois-Suomi – osa Barentsin aluetta Väkiluku 722 800 5 300 500 5 600 000 (v.2005) Pinta-ala 165 800 km2 335 420 km2 1 755 800 km2

Päätieverkon liikenne ja kuljetukset Lähde: Tiehallinto

Raideliikenteen tavara- ja matkustajavirrat Lähde: RHK

Meri- ja lentoliikenne Meriliikenne Pohjois-Suomessa on kuusi merkittävää tavaraliikenteen satamaa Runsaasti säännöllistä kansainvälistä reittiliikennettä Perustuu pääsääntöisesti teollisuuden vahvoihin tavaravirtoihin Pohjois-Suomen satamien ulkomaisten merikuljetusten määrä vuonna 2007 yhteensä 16,8 milj. tonnia (16 % koko Suomen ja ulkomaiden välisistä merikuljetuksista) Lentoliikenne Pohjois-Suomessa on säännöllistä lentoliikennettä yhdeksälle lentoasemalle Pääosa kansainvälisistä yhteyksistä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Oulu−Riika ja syksyllä Tukholma−Kittilä Runsaasti matkailuun liittyviä charterlentoyhteyksiä Lentorahtitoimintaa

Tulevaisuuden näkymiä Metalliteollisuus Tärkeä elinkeino Suomessa, Ruotsissa ja Murmanskin alueella Tulevaisuudennäkymät ovat hyvät mm. Barentsin alueen kehittymisen seurauksena: esim. Outokumpu investoi satoja miljoonia euroja lähivuosina Metsäteollisuus Tärkeä elinkeino Suomessa, Ruotsissa ja Murmanskin aluetta lukuun ottamatta Venäjällä Venäjän puutullit, metsäteollisuuden rakennemuutos ja ilmastonmuutos aiheuttavat epävarmuutta, mutta alalla on vahva asema myös tulevaisuudessa Bioenergian hyödyntäminen avaa alalle uusia mahdollisuuksia

Tulevaisuuden näkymiä Matkailu Tärkeä elinkeino Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Ulkomaisten matkailijoiden määrän odotetaan kasvavan merkittävästi Pohjois-Suomessa on suunnitteilla mittavia investointeja Öljy- ja kaasuteollisuus Tärkeä elinkeino Norjassa ja Venäjällä Barentsin alueella on maailman suurimpiin kuuluvia maakaasu- ja öljyesiintymiä mm. Shtokman ja Snøhvit Painopiste on siirtymässä Norjan mereltä Barentsin merelle Murmanskin alue Alue on kehittymässä voimakkaasti lähitulevaisuudessa Suunnitellut investoinnit (ilman öljy- ja kaasuteollisuuden investointeja) > 20 miljardia euroa

Kaivosteollisuus Tärkeä elinkeino Ruotsissa, Venäjällä ja myös Suomessa Barentsin alueella on suuret mineraalivarat Pohjois-Suomessa on suunnitteilla useita kaivoshankkeita, jotka toteutuessaan moninkertaistavat nykyiset kuljetusmäärät Uusien kaivosten avaaminen edellyttää nykyisen infran parantamista Talvivaaran kuljetukset Kokkolan sataman ja mahdolliset Pajala-Kolarin (alkuvaiheen) kuljetukset Kemin sataman kautta Lähde: TEM

Barents Arc – Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät Barents Arc koostuu useammasta toisiinsa liittyvistä liikennekäytävästä Barents Link Murmansk Link Bothnian Link Narvik Link Täydentää luontevasti EU:n Pohjoisen akseli – Itämeren moottoritie -kokonaisuutta

Bothnian Link Barents Arc Suomen päärata - yhdistää Pohjoisen akselin Pohjolan kolmioon Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit Länsi- ja Pohjois-Suomen teollisuuden ja muun elinkeinon kasvu Pohjois-Suomen ja -Ruotsin uudet kaivoshankkeet Venäjän transitoliikenne Raideliikenteen matkustajamäärien kasvu Käytävän kehittäminen mahdollistaa alueen teollisuuden ja muun elinkeinon kasvun

Barents / Narvik Link Barents Arc Osa EU:n 31.1.2007 määrittelemää Northern Axis käytävää Yhdistää Pohjoismaat Luoteis-Venäjään ja edelleen Kaukoitään Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit Venäjän transitoliikenne Pidemmällä tähtäimellä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisten kuljetusten kasvu Käytävän kehittäminen lisää Pohjoismaiden ja Venäjän välisen kaupan mahdollisuuksia

Murmansk Link Barents Arc Yhdistää Luoteis-Venäjän Pohjoismaihin ja on luonnollinen jatke Itämeren moottoritielle Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit Luoteis-Venäjän voimakas kehittyminen Itä-Lapin uudet kaivoshankkeet Koillisväylän avautuminen Käytävän kehittäminen parantaa Pohjoismaisten toimijoiden osallistumis-mahdollisuuksia Luoteis-Venäjän suurhankkeisiin

Motorways of the Baltic Sea Yhdistää Pohjoismaat Keski- ja Länsi-Eurooppaan 80 % Suomen ulkomaan-kaupasta käytävän kautta Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit Pohjois-Suomen ja -Ruotsin uudet kaivoshankkeet Teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehittyminen Venäjän talouden ja kuljetusten vahva kasvu (transitoliikenne) Meriyhteyksien kehittäminen parantaa multimodaalien kuljetusketjujen toimivuutta ja kustannustehokkuutta

Pohjois-Suomen ilmakäytävät Nopeat ja toimivat Barentsin alueen elinkeinoelämän ja matkailun tarpeisiin vastaavat lentoyhteydet avainasemassa Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit Vahvasti kasvavat matkailijamäärät Barentsin alueen talouden kehittyminen ja kansainvälistyminen Charterlentoja pyritään kehittämään ja suoria säännöllisiä lentoyhteyksiä lisäämään Barentsin alueen poikittaiset yhteydet Moskova ja Pietari Tukholma ja Kööpenhamina Lentoyhteyksien kehittämisellä voidaan kompensoida pitkiä etäisyyksiä sekä vastata lisääntyvän matkailun ja kehittyvän Barentsin alueen tarpeisiin

Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Suomen mahdollisuuksia Uudet kaivoshankkeet Teollisuuden ja muun elinkeinon kehittyminen Luoteis-Venäjän alueen voimakas kehittyminen Matkailun kasvu Koillisväylän avautuminen Pohjois-Suomen haasteita Osaavan työvoiman saanti Infran kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Ilmastonmuutos Lähitulevaisuuden päätavoitteena on nostaa Barents Arc tai osia siitä EU:n TEN-T-prioriteettihankkeeksi ja jatkaa Barentsin alueen yhteistyön kehittämistä