Heijastuminen ja taittuminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuva kuvaan (MS Paint) Avaa molemmat kuvat esikatselusta muokkaustilaan – klikkaamalla hiiren väärällä napilla > Avaa sovelluksessa… > MS Paint Tässä vaiheessa.
Advertisements

Linssit (lenses).
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Esimerkkejä Esimerkki 1. Hetkellä t1 = 8 s on auton asema s1 = 600 m ja hetkellä t2 = 28 s on s2 = 800 m. Kuinka suuri on keskinopeus? s2 -s1 s 800 m.
-ilman valoa ei ole värejä.
Kun valo kulkee aineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, se taittuu
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Fysiikka Kurssi 1.
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson.
Valon taittuminen (refraction)
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Kuva muodostuu todellisista säteistä, todellinen kuva.
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa.
Valosta 1.
Koska valo kulkee nopeudella c, on myös totta
Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.
Lyhyt oppimäärä väriopista ja suunnittelusta
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Ääni!.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
3D -grafiikka ja animaatio
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento , T. Hackman & J. Näränen.
Valoa kohti | Kevätauringossa on kiva kuvata Vasta-aurinko heijastavat pinnat (suodatus) Mikko Laaksonen olisi Osa 1/2.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
AALLOT.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
Havaitsevan tähtitieteen pk I, kevät 2011
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
Valokuitu Tehnyt MIKA ja Kasper. Valokuitu Valokuitu on ohut, lasista ja muovista valmistettu kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa. Valon taajuus.
FY2 Aaltoliike. 1. Aalto etenee – aine ei Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista edestakaista liikettä Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista.
Juha Peterin (2008) aineistosta tiivistänyt
VIIRINAUHA tutorial. 1)Valitse kankaat Tee viirinauhaasi ainakin viisi kolmiota. Enemmänkin voit tehdä jos haluat. Mitä enemmän kolmioita sen pidempi.
Valon ominaisuuksia Valo kulkee suoraviivaisesti. Varjo = alue, johon ei pääse valoa. Valaistus heikkenee, kun etäisyys valonlähteestä kasvaa. Valovoima.
Sateenkaari. Mikä on sateenkaari? -Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän ilmiö. -Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suuren.
PURISTAMINEN Marko Seppä-Murto Tekijä ja päivämäärä1.
Kpl 26 Jännite aiheuttaa sähkövirran Syksy Pariston napojen välillä on jännite Paristossa on kaksi päätä eli napaa (+ ja -) Paristossa on kaksi.
SILMÄ. NÄKEMINEN Valonsäteet tulevat silmään silmämunan etuosassa olevan kirkkaan, kaarevan sarveiskalvon läpi ja taittuvat siellä. Menevät mykiön läpi.
Fysiikka Kurssi 1.
NÄYTÄ KIELTÄ! PUR kauppa/ Tiina Maija Petäjä, lääkäri
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Kuka havaitsijoista 1-4 näkee lampun peilin kautta? Havaitsija 1
AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu-
ILMA SÄÄ.
Heijastuslaki Tulokulma Heijastuskulma 0º 20º 45º 60º 90º
Valon taittuminen Valo taittuu tullessaan vinosti kahden erilaisen läpinäkyvän aineen rajapintaan. Optinen tiheys kuvaa aineen kykyä taittaa valoa. Pienet.
Pisara 4 Ympäristö- ja luonnontieto
Linssit Johtopäätökset plus- ja miinuslinsseistä: … linssi
Näköaisti Ihmisellä ns. kamerasilmä => kuva heijastuu verkkokalvolle ylösalaisin (tarkka + kehittynyt silmätyyppi)
Maapallon veden jakautuminen:
Valon taittuminen Valon taittuminen johtuu valon erilaisista kulkunopeuksista optisilta tiheyksiltään erilaisissa aineissa. Kun valo tulee vinosti optisesti.
Heijastuslaki: valon heijastuskulma ja tulokulma ovat yhtä suuret.
PERISKOOPPI.
Hypomobiilin nivelen mobilisointi
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Silmä ja silmälasit Normaalisti toimiva silmä muodostaa kohteesta kuvan verkkokalvolle. Likinäköinen silmä muodostaa kuvan verkkokalvon eteen. Likinäköisyys.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Lämpö ja infrapunasäteily
Esityksen transkriptio:

Heijastuminen ja taittuminen

Useimmat näkemämme esineet heijastavat valoa. 1. Heijastuminen Useimmat näkemämme esineet heijastavat valoa.

2. Pienimmän ajan periaate Fermat‘n sääntö: Valo etenee suoraviivaisesti nopeinta reittiä pitkin..

Fermat sanoo: tämä reitti.

3. Heijastumislaki Fermatin säännön perusteella: A B 1 5 2 4 3 peili

Heijastumislaki sanoo, että tulokulma = heijastuskulma Tämä pätee peilimäisillä, sileillä pinnoilla.

Normali Tuleva säde Heijastunut säde qi qr Heijastava pinta

tasopeili tasopeili

tasopeili

Tasopeilin muodostama kuva 1. Oikein päin 2. Samankokoinen 3. Valekuva.

Hajaheijastus

Suurennos pinnasta hajaheijastus

Tasopeili Kovera peili Sisäpinta heijastaa Kupera peili Ulkopinta heijastaa

Heijastuminen kaarevissa peileissä (Kovera peili) f Pääakseli Heijastava pinta Heijastuminen noudattaa heijastuslakia.

Heijastuminen kaarevissa peileissä (Kovera peili) f Pääakseli Heijastava pinta Heijastuminen noudattaa heijastuslakia.

Kupera peili Kupera peili muodostaa aina pienennetyn, oikeinpäin olevan valekuvan .

4. Taittuminen Fermatin sääntö selittää myös taittumisen (muista rantakuva). Valo taittuu,( eli valon kulkusuunta muuttuu), kun se kulkee väliaineesta toiseen. Tämä johtuu siitä, että valonnopeus muuttuu.

kangastus Kylmä ilma Kuuma ilma vesipinta

kangastusta Lämmin ilma Kylmä ilma

taittuminen valonsäde Normaali nopea ilma vesi hidas

aaltorintama qi ilma vesi qR

taittuminen ihminen ilma vesi Kala näyttää olevan täällä Oikea paikka

Taittuminen Valon nopeus hidastuu, kun se tulee ilmasta veteen, ja säde taittuu normaaliin päin. Analogia: Auto hidastaa kun se tulee asfaltilta soratielle ja kääntyy normaalia kohti.

Taittuminen aiheuttaa illuusioita. Esimerkiksi: Esineet näyttävät olevan lähempänä ja ylempänä. silmä ilma vesi

harhakuva Vlo kulkee nopeammin korkammalla koska ilma on harvempaa

Kalan näköalue:

960

Kokonaisheijastus... …tapahtuu, kun valo tulee tiheämmästä aineesta harvempaan riittävän vinosti

ilma rajakulma vesi kokonaisheijastus valonlähde

Kokonaisheijastus Valokaapeleissa käytetään hyväksi kokonaisheihatusta. Kaapelissa olevaa valoa ei pääse ulossos, joten signaali ei menetä tehoaan kulkiessaan kaapelissa.

Prismat

Väreihin hajaantuminen eli disperssio Valkoinen valo koostuu kaikista väreistä. Jokaisella värillä on oma frekvenssi. Prisma hajoittaa valkoisen valon väreihin.

Hajaantuminen väreiksi prismassa Valkoinen valo Prisma

sateenkaaari

kaksi sateenkaarta Toisessa sateenkaaressa värit ovat himmeämpiä, ja äinvastaisessa järjestyksessä..

Vihreä välähdys Aurinko Maa Disperssio aiheuttaa useita auringon kuvia. Suurin osa sinisestä on sironnut pois, joten jäljelle jää vihreä..

Kuvan muodostuminen kuperassa linssissä ja kulkeepolttopisteen kautta. Taittuu linsisä. Nuoli esineenä Taittuu linssissä Pääakselin suuntainen säde Näkee kuvan tässä. f Pääakseli Täällä oleva silmä Kupera linssi Linssin keskipisteen kautta kulkeva säde ei taitu. Syntyy ylösalaisin oleva, pienennetty todellinen kuva.

Linssit Kokoava kupera linssi Hajoittava kovera linssi Keskeltä paksuin linssi. Kokoaa samansuuntaiset valonsäteet Hajoittava kovera linssi Keskeltä ohuempi linssi. Hajoittaa yhdensuuntaiset säteet

Erilaisia linssejä Kuperat linssit ovat plus-linssejä. kaksoiskupera kaksoiskovera tasokupera tasokovera kupera Meniscus kovera Meniscus Kuperat linssit ovat plus-linssejä. Koverat linssit ovat miinus-linssejä.

Kupera linssi f Pääakseli

Kupera linssi f Pääakseli

Vielä kuperasta linssistä Taittuu saapuessaan linssiin. Taittuu kulkemaan polttopisteen kautta Nuoli esineenä . Pääakselin suuntainen säde f Pääakseli Näkee kuvan täällä. Kupera linssi Täällä oleva silmä Linssin keskipisteen kautta kuleva säde ei taitu. Kaukonäköiset ihmiset käyttävät tälläisiä linssejä. Syntyy oikeinpäin oleva suurennettu valekuva. Tämä on suurentava linssi

Kuvan muodostuminen koverassa linssissä Nuoli esineenä Taittuu linssissä. Ja linssin jälkeen se Pääakselin suuntainen säde Näyttää tulevan polttopisteeestä. f Täällä oleva silmä Pääakseli Näkee kuvan täällä. Kovera linssi Linssin keskipisteen kautta kulkeva säde jatkaa samaan suuntaan. Likinäköiset ihmiset käyttävät tälläisiä linssejä. Syntyy oikeinpäin oleva, pienennetty valekuva.

neulanreikäkamera

Veteen osittain asetettu airo näyttää katkenneelta, koska (a) taittuu (b) hajaantuu väreihin (c) polarisoituu (d) heijastuu (e) absorboituu

Mikä peili tuottaa suurennetun kuvan kasvoistasi? (a) tasopeili (b) kovera peili (c) kupera peili (d) sekä kovera että kupera peili (b) 

Tullessaan vedestä ilmaan , säde (a) taittuu normaalista poispäin (b) jatkaa samaan suuntaan (c) taittuu normaaliin päin (d) muuttaa frekvenssiä (e) hidastuu