Makea vesi Vesikriisi on merkittävä ongelma monin paikoin globaalia Etelää. Monet suuret joet, kuten Rio Grande (USA), Niili (Egypti) Indus (Pakistan) Murray (Australia) Jordan (Lähi-Itä) Oxus (Keski-Aasia) eivät enää virtaa mereen saakka ympärivuotisesti. Tässä on kuva autioituneesta maasta Banglandeshissa, jossa virtasi ennen Padma-joki. Mies kävelee aavikoituneella maalla, jossa virtasi ennen Padma-joki Länsi-Bangladeshissa. Kuva: Mohammed Golam-Sarower, Friends of the Earth International

Makea vesi Tuote tuotantoon kuluva vesimäärä Farkut 10 000 litraa Naudanliha 1kg 15 400 litraa Sokeri 1kg 1800 litraa Riisi 1kg 2500 litraa Maito 1l 1000 litraa Makea vesi -pari porina: pohtikaa parin kanssa, miksi näiden tuotteiden valmistamiseen kuluu näin paljon makeaa vettä? aikaa muutama minuutti. Purku yhdessä. Vettä kuluu viljelyssä, jalostuksessa ja teollisessa prosessoinnissa. Lisäksi vettä muuttuu käyttökelvottomaksi saastumisen takia. Toinen kysymys: pohdi parin kanssa, missä maassa nämä tuotteet tuotetaan? Kuluuko niihin vettä Suomessa vai jossain muualla? Missä päin maailmaa arvelet kuluvan vettä näiden tuotteiden tuotantoon? Aikaa muutama minuutti. Purku yhdessä. Farkut: puuvillan kasvatus (esim. Intiassa), valkaisuun ja värjäyksiin kuluvat jätevedet, puuvillasta langaksi, langasta kankaaksi, ompelu -> joka vaiheessa kuluu vettä, kivipesuun kuluva vesi. Naudanliha: rehutuotantoon kuluva vesi (esim. Soija E-Amerikassa), lannotteiden ja kasvintorjunta-aineiden takia saastuneet vedet, naudan kuluttama vesi elämänsä aikana (ruoka ja juoma, ulosteista mahd. saastuneet vedet.) Sokeri: kasvatus ja teollinen prosessi kuluttavat vettä. Riisi: riisin kasvatukseen kuluu paljon vettä, myös saastuvat vedet. Maidon tuotannossa kuluu vettä lehmien ruuan tuotantoon, lehmien tarvitsemaan veteen ja maidon prosessoinnissa kuluvaan veteen. → kaikissa yhteistä: kasvatus, jalostus, tuotanto, saastuneet vedet

Makea vesi Kaikesta maailman vedestä makean veden osuus on 2,5 %, josta 1% on käytettävässä muodossa. Kaikessa tuotannossa tarvitaan makeaa vettä. Piilovesi tarkoittaa vesimäärää, joka on kulunut tuotteen tuottamiseen. Se sisältää kaiken tuotteen viljelyssä, jalostuksessa ja teollisessa prosessoinnissa käytetyn ja saastuneen veden. -vettä kuluu paljon muuhunkin kuin juomiseen, ruuan laittoon ja suihkussa käymiseen. -Kaiken lisäksi makeaa vettä on todella vähän: Kaikesta maailman vedestä makean veden osuus on 2,5% josta 1% on käytettävässä muodossa. -Kaikessa tuotannossa tarvitaan makeaa vettä. -Vettä, joka kuluu esimerkiksi farkkujen puuvillan kasvatukseen, puuvillan valkaisuun ja värjäykseen, näiden takia saastuneisiin vesiin ja farkkujen valmisukseen, kutsutaan piilovedeksi. (lue kalvo: Piilovesi)

Makea vesi Vesijalanjälki kertoo, kuinka paljon ihminen tai yhteisö kuluttaa makeaa vettä. Suomen vesijalanjäljestä 40 % muodostuu ulkomailla.

Tuotannon jatkuvasti lisääntyessä veden kulutus kasvaa. Tässä on kuva koko maailman makean veden käytöstä: Vettä kuluu ruuan ja tuotantokasvien kasvattamiseen, mutta myös todella paljon myös teollisuuteen. -Maailman makeasta vedestä kotitaloudet (juomavesi, ruuanlaitto, peseytyminen) kuluttavat: 11% teollisuusmaissa 8% keskituloisissa ja köyhissä maissa Loput vedet... 89% teollisuusmaissa 92% keskituloisissa ja köyhissä maissa ...kuluvat teollisuuteen ja maantalouteen.

Vesikriisi globaalissa Etelässä 40% maapallon väestöstä on kärsinyt vesistressistä viimeisen 20 vuoden aikana. YK määrittelee vesistressin 10% ylitykseksi uusiutuvista vesivaroista. - Ongelmana veden kulutuksen kasvussa ja piiloveden kulkeutumisessa globaalista Etelästä teolliseen Pohjoiseen on se, että monin paikoin ihmisille ei enää riitä puhdasta juomavettä ja vettä, jolla viljellä ruokaa. - Suomessa makeaa vettä on paljon, mutta monin paikoin makeaa vettä on vähän. Pohjavedet laskevat, joet ja järvet kuivuvat Vesien pilaantuminen teollisuuden ja maanviljelyn saasteiden ja lannoitteiden vuoksi Pula puhtaasta juomavedestä, ruokakriisi

-Monin paikoin globaalissa Etelässä pohjavedet laskevat, ja joet ja järvet kuivuvat liian kastelun vuoksi. Tämä kuva on Uruguaista, kuvassa on puuplantaasien vuoksi kuivunut joenuoma. Urugualaisia maanviljelijöitä huolestuttaa Arroyo Guaviyú -joen kuivuminen. Yläjuoksulle istutetut puuplantaasit vaativat paljon vettä. 2009 Colonia Baltasar Brum/Noora Ojala

Miehet kalastavat Intian Raigunin saastuneessa vedessä. Ongelmana on lisäksi saastuminen teollisuuden ja maanviljelyksen vuoksi. Kuvassa miehet kalastavat Intiassa saastuneen Raigun-joen vedessä. Miehet kalastavat Intian Raigunin saastuneessa vedessä. Kuva: SPMukherji, Intia Friends of the Earth International

-Myös kokonaisia järviä uhkaa kokoon kuivuminen. -Aral järven pinta on laskenut noin 74% ja tilavuus 85%. -Aral järven jäljellä oleva vesi on kemikaalien saastuttamaa ja suolaista. -Syynä on keinokastelu ja teollisuus. (esim. Puuvillantuotanto) -Araljärven ja sen jokisuistojen ekosysteemit ovat lähes tuhoutuneet. -Maa Araljärven ympäristössä on hyvin saastunutta ja ihmiset jotka asuvat järven alueella kärsivät makean veden pulasta ja monista terveysongelmista. -Maan suolapitoisuus tuhoaa alueen sadot. -YK on arvoinut, että Aral-järvi katoaa 2020 mennessä, jos mitään ei tehdä sen hyväksi. -Tilanne on hyvin saman kaltainen myös Chad-järvessä, joka sijaitsee Afrikassa, Tshadissa. Araljärvi on kuivunut ja saastunut keinokastelun ja teollisuuden vuoksi. Kuva: /http://www.aralsea.org/