TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN

Esitys aiheesta: "TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN"— Esityksen transkriptio:

1 TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni

2 Raisio Oyj

3 Raisio lyhyesti Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys
Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä Raisio valmistaa elintarvikkeita, rehuja, maltaita ja Benecol-tuotteissa käytettävää kasvistanoliesteriä Olemme edelläkävijä tuotteet hiili- ja vesijalanjäljen kertovissa merkinnöissä Päämarkkina-alueemme ovat Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Puola, Venäjä ja Ukraina Raisio on ekologisen, kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä ja erityisosaaja johtavilla tuotemerkeillä

4 Raisio-konsernin rakenne
Raisio Oyj Brändit Kansainväliset (Benecol) Paikalliset Business to Business Rehu Mallas Kasviöljy

5 Ympäristömuutoksiin varautuminen
Kuluttajille tietoa valintojen tueksi Tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista

6 Kuluttajien ympäristötietoisuus
6 6

7 Ympäristötietoisuus noussut tärkeäksi kuluttajavalintoja ohjaavaksi trendiksi
Mielihyvä Helppous Terveellisyys 7

8 Kuluttajat ja ilmastonmuutos
Tutkimukset: Ilmastotalkoot-tutkimus, Suomi Europeans´attitudes towards the issue of sustainable consumption and production Climate Focus, Pohjoismaat Lähteet: Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009, N=1078 Flash Eurobarometer, huhtikuu 2009, N= 26500 Climate Focus Nordic, lokakuu 2009, N= 1552 8 8

9 Noin 15% on muuttanut käytöstään ympäristöystävällisemmäksi
Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009 9 9

10 Ylimääräistä ruokaa ei osteta pois heitettäväksi, mutta ekologiset ruokavalinnat ovat vielä “iso” kysymysmerkki ? Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009 10 10

11 Hiilijalanjälki pakolliseksi!
70 % eurooppalaisista haluaisi tehdä hiilijalanjälkimerkinnästä pakollisen ympäristömerkinnän tuotteisiin. 60 % EU-väestöstä kiinnittää ostostensa yhteydessä huomiota tuotteista aiheutuvaan ympäristökuormitukseen. Kierrätys ja jätemäärän minimoiminen koetaan tehokkaimmiksi keinoiksi vaikuttaa. Lähde: Flash Eurobarometri, huhtikuu 2009 11 11

12 Climate Focus – suomalaiset segmentit
Valmiita toimimaan 35% Passiiviset 47% ? 23% 19% 14% 13% 14% 8% 9% Committed Concerned Flexible Unmotivated Irresponsible Skeptics No Fit Cluster Kaikkien on toimittava heti nyt Huolestunuthakee ratkaisuja, vastauksia Totuus on usein ikävä tai ”epä-mukava” Nuori ja huoleton, vaivatto-muus etusijalla Ei ole minun ongelma, muut hoitakoot… En usko, pelkkää viher-piipertäjien propagan-daa Ei segmen-toitavissa ekologisuu-den pohjalta Lähde: Climate Focus Nordic 2009 12

13 Suomi vs Nordic, ekosegmenttien koot
Lähde: Climate Focus Nordic 2009 13

14 Ympäristömerkit tuotteissa
14 14

15 Raisio on edelläkävijä ekologiassa
2008 CO2e merkki 2009 H2O merkki

16 Raision CO2e-merkki perustuu elinkaariarviointiin
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) on suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta Raision CO2e-merkki kertoo tuotteen elinkaarenaikaisen ilmastokuorman pellolta kaupan varastoon Palaute kuluttajilta ollut positiivista, tietoa halutaan lisää!

17 Hiilijalanjälkilaskenta Raisiossa
Aloitettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Diplomityö, jossa selvitetty suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjäljen muodostuminen Työssä esimerkkituotteina Raision aterialisäkkeinä käytettävät ohratuotteet: Torino Täysjyväohra Torino Ohrahelmi 17

18 Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki
Ilmastoa lämmittävä vaikutus eri elinkaaren vaiheittain. Maanviljelystä aiheutuvien päästöjen suuri ero selittyy viljaraaka-aineen merkittävällä tarve-erolla ja tätä kautta kasvaneella viljelyalatarpeella. Tätä kautta mm. lannoituksesta, maan muokkauksesta ja viljan kuivauksesta syntyvät päästöt kasvavat. Prosessoinnissa ero perustuu täysjyväohran vaatimaan lämpökäsittelyyn. (HUOM. Prosessoinnin sähkönkulutusta ei huomioitu Fortumin hiilidioksidivapaan sähkön sertifikaatista johtuen.) Pakkauksien päästöero selittyy pakkauksen sisältämän lopputuotteen määrällä. Pakkaus sama, mutta ohrahelmeä pakataan koteloon 600 g ja täysjyväohraa 500 g. Kuljetukset sisältävät kaikki raaka-aine- ja tuotekuljetukset. Ero selittyy ohrahelmen suuremmalla raaka-ainekuljetusmäärällä.

19 Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki
195 110 * Blengini & Busto (2009)

20 Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki
Asiakkaille ja sidosryhmille näkyvimmin esitetyt tulokset ovat pakkauksissa esitetyt hiilijalanjälkimerkinnät.

21 Kohti kestävää ruokaketjua
Kuljetusvälineet Reititys Varastointi Kuluttajat avainasemassa Tietoa valintojen tueksi CO2e Pakkaus- suunnittelu Profiloidut tuotteet Tuotevertailu Prosessikehitys Tuotannon ohjaus Alkutuotannon ohjaus Raaka-aineiden valinta

22 Prosessoinnin saannon vaikutus Ohrahelmen CO2e-arvoon
215 g 195 g g CO2e/100 g tuotetta 185 g

23 Hiilijalanjälkilaskenta osana kestävää kehitystä
Hiilijalanjälkilaskennan avulla Koko toimintaketjun tuntemus paranee Ketjun kriittiset parannuskohdat saadaan esille Vertailtavuus mahdollistuu Jatkuva parantaminen

24 Vesi 24 24

25 Grönroos et al. (2006) Life Cycle Assessment of Finnish Cultivated Rainbow Trout. Boreal Environment Research 11:

26 Fytaasilisäyksellä rehujen fosforitasoja voidaan laskea
Fytaasi on entsyymi joka vapauttaa kasviin sidotun fytiinifosforin eläimelle käyttökelpoiseen muotoon Rehuraision broiler-, kanan- ja sianrehuissa käytetään fytaasia Fytaasilisäyksen ansiosta fosfaattifosforin ja rehuseoksen kokonaisfosforimäärä on voitu laskea eläinten hyvinvoinnin tai kasvun kärsimättä

27 Fytaasi toimii myös kalanrehuissa
1 2 3 4 5 Vertailurehu 4.04 4.02 Fytaasirehu Loppupaino/alkupaino Lähde: Vielma ym., 2009

28 Fytaasi pienentää fosforipäästöjä
8 6 4 Kuormitus, kg P per tn lisäkasvua 2 Vertailurehu Fytaasirehu Lähde: Vielma ym., 2009

29 Fytaasi toimii myös kalanrehuissa
Vähäfosforinen fytaasirehu pienensi fosforikuormitusta 26 % Kalat kasvoivat ja niiden luusto kehittyi yhtä hyvin kuin normaalilla tuotantorehulla Noin 0.5 kg:n painosta alkavalla viimeisellä kasvukaudella rehun fosforipitoisuutta voidaan pienentää 9 7 g/kg Lähde: Vielma ym., 2009

30 Vesijalanjälki ja vesikriisi
Vain 1 % kaikesta vedestä on juomakelpoista. 70 % tästä vedestä käytetään maatalouden tarpeisiin. Suomessa sadevesi riittää viljelyiden kastelemiseen. Jokaisen suomalaisen vesijalanjälki on 4700 litraa/päivä. 41 % tästä määrästä tulee tuontituotteista. 4700 litraa /vrk Vesikriisistä tulee maailmassa suurempi ongelma kuin hiilidioksidipäästöistä. Lähde: Vesitalous 1/2008 30 30

31 Vesijalanjälki SININEN VESI VIHREÄ VESI HARMAA VESI
Makeaa pinta- ja pohjavettä 15 % globaalista viljelyalasta kastellaan Kasteltu viljelyala tuottaa noin 40 % globaalista sadosta VIHREÄ VESI Maaperässä oleva vesi, joka haihtuu takaisin ilmakehään kasvien kautta Suurin osa globaalista viljelystä käyttää vihreää vettä HARMAA VESI Likainen/jätevesi Suurin osa veden käytöstä on piilossa tuotteissa.

32 Elovena-kaurahiutaleen kokonaisvedenkulutus
“Pellolta valmiiksi tuotteeksi ” 99,3 % KULUTTAJA KAURAN VILJELY PROSESSOINTI 0,57 % PAKKAUSMATERIAALIT 0,16 % Sadanta Veden käyttö hiutalointiprosessissa Höyrytys Energia Veden käyttö pakkausmateriaalien valmistuksessa Haihdunta 32 32

33 Yhteenveto Varautuminen ympäristömuutoksiin
Tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kuluttajille valintojen tueksi Tietoa koko toimintaketjun ympäristövaikutuksista Hiilijalanjälki on vain yksi muuttuja, tarvitaan laajempi mittari kokonaisympäristövaikutuksille Vesijalanjälki? Vaikutusarviointi puuttuu Laskentatavat kehitysvaiheessa

34