NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS SONTIKKA OSK

Yleistä Uittosääntö Lieksanjoella kumottiin vuonna 1983. Samalla paikallinen ympäristökeskus velvoitettiin poistamaan pääosa uittolaitteista ja kunnostamaan koskialueita virtakutuisille kalalajeille paremmin soveltuviksi. Kunnostus toteutettiin vuosina 1995–1999. Poikasalueet muotoiltiin rannoilta löytyneistä perkuukivistä, jotka sittemmin ovat osoittautuneet liian suuriksi ollakseen hyvää järvilohen poikasalueiden pohjamateriaalia.

Yleistä

Yleistä Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 27.2.2008 Ruunaan kalastusalueelle luvan Lieksanjoen reittiin kuuluvan Naara-joen Naarakosken, Käpykosken ja Saarikosken kala-taloudelliseen kunnostamiseen. Täällä järvilohen poikastuotantoalueiden lisäämiseksi tehtävä kunnostus on suunniteltu kolmivaiheiksi.

Yleistä Käpykosken kunnostus vuonna 2010 kunnostuksen onnistumista seurataan (istutukset ja koekalastukset) mahdollinen Käpykosken täydennyskunnostus ja Saarikosken kunnostus vuonna 2011 Naarakosken kunnostus vuonna 2012

Kunnostus

Yleistä Vuosina 2002–2005 toimi Pielisen Järvilohi Lieksan-jokeen/nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät -tutkimushanke. Hanke selvitti yhteistyössä RKTL:n kanssa tekijät, jotka eniten vaikuttavat järvilohenpoikasen paikanvalintaan Lieksanjoen alueen koskissa sekä sen, millainen hyvän poikastuotantoalueen tulisi olla.

Yleistä Hanke teki kahdella Käpykosken koskialueella koe-kunnostuksen, jolla testattiin olemassaolevaa tietoa järvilohen poikasille soveltuvista koskialueista. Kunnostettavat pohjanosat valittiin niin, että niihin kyettiin muotoilemaan poikasille mahdollisimman optimaalinen syvyys, virtaus ja pohjan raekoko. Sähkökoekalastuksissa todettiin Käpykosken koe-kunnostusten nostaneen järvilohen poikastiheyksiä useimmilla koealoilla.

Kunnostus Hyvä järvilohen poikasalue olisi sellainen, että kaikilla veden-korkeuksilla, myös joen tulviessa, tulisi löytyä riittävästi alueita, joiden keskisyvyys on noin 10 cm (syvyysvaihtelu 0–40 cm, tässä ovat mukana myös vedenpinnan yläpuolelle yltävät kivet). Kosken pintavirtauksen tulisi olla keskimäärin 40–50 cm/s. Poikasalueilla pohjan yleisimmän raekoon tulisi olla alle 260 mm, tosin joukossa pitää olla myös suurempia, aina pintaan asti ulottuvia kiviä lisäämässä virrannopeuden vaihtelua.

Kunnostus Kunnostus tehtiin kaivinkonetyönä pääosin muualta kuljetetun kivimateriaalin avulla. Lisäksi alueelle muotoiltiin lohikalojen kutupaikkoja muualta tuodusta sorasta. Kiviä tarvittiin 2 500 m3. Nämä olivat 150 - 250 mm kokoisia (halkaisija) luonnonkiviä (ei mursketta). Kutusoraa levitettiin noin 150 m3 (seulottua luonnonsoraa, jonka raekoko oli 20–100 mm).

Kunnostus Käpykosken poikastuotanto-pinta-ala ennen kunnostusta oli noin 1 700 m2. Ala kasvoi kunnostusten myötä noin 10 000 m2:iin.

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus