Elettiin vuotta 2002, eräässä pienessä kaupungissa, missä turvallisuudesta ei kaikilla ollut paljon tietoakaan. Sinne oli pieni ruskea nallekarhu jätetty ihan yksikseen kylmyyteen. Nalle oli surullinen...
Tuo pieni nalle tunsi olonsa turvattomaksi, sillä kukaan ei välittänyt siitä enää. Nalle oli aivan yksin kylmässä maailmassa ilman ystäviä, joihin se olisi voinut luottaa...
Nalle oli kylmissään, turvaton ja hyvin surullinen...
Mutta viimein tuli eräs, joka löysi nallen,nosti sen syliinsä ja teki kaikkensa, että nalle tulisi entiselleen...
Ja kultaiset säännöt, joita nalle sai: Hän teki kaikkensa, jotta saisi nallen korjattua entiselleen. Samalla hän antoi sille uskoa, opetti luottamaan ystäväänsä ja unohtamaan menneet. Ja vaikka nalle ei koskaan tulisikaan entiselleen, niin se oli kuitenkin saanut uutta vahvaa uskoa uuteen ystäväänsä! Ja kultaiset säännöt, joita nalle sai:
Pidä kiinni ystävistäsi.
Älä menetä toivoasi, vaikka kaikki ei menisikään odotuksiesi mukaan.
Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.
Se selviytyy, joka ei anna periksi.
...Vaikka siitä ei palkkaa saa rahassa.
Laula niinkuin kukaan ei kuuntelisi sinua.
Tanssi, niinkuin kukaan ei näkisi sinua.
Tartu joka minuuttiin ja tilaisuuteen ja opi kaikista tekemisistäsi.
Rakasta kaikkia ihmisiä, niinkuin kukaan ei koskaan olisi loukannut sinua.
Elä jokainen päiväsi niinkuin se olisi viimeinen maan päällä.
Tee asioita, joita haluaisit ja mistä toisetkin voisivat iloita. Hihihi !!! Tee asioita, joita haluaisit ja mistä toisetkin voisivat iloita.
Iloitse kaikista hyvistä asioista ja yritä nähdä valoisat puolet huonoista.
Nallekarhu olkoon esimerkkinä meille rakkaudesta ja ystävyydestä. Toivon, että me kaikki uskoisimme ja oppisimme samoin kuin tuo pieni nalle.