Innovative Solutions for Sustainability. ”När tidigare ställningstaganden gjordes visste man ingenting om klimatförändringen...” Stefan Wallin om SFPs.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energiakatselmuspäivä Pietarissa
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
. AKL:n 42. Autokauppiaspäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry.
Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa , Lavaklubi, Kansallisteatteri, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja.
Kohti pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa - pääkaupunkiseutu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana Ilmastolähettiläskoulutus Rauhanasema Marja.
CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansantaloutemme menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet Tammikuun kihlaus –seminaari Pääjohtaja.
Jukka Heinonen, tutkija
Energiaseminaari eduskunnassa
Kerrostalon matalaenergiaratkaisut 2010
Oulaisten Yritystalo Oy
Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija.
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Ilmastonmuutos, politiikan muutos ja joukkoliikenteen muutos
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Ilmastonmuutos ja energia
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Voidaanko Euroopassa siirtyä uusiutuvaan energiatalouteen? Oras Tynkkynen Helsinki.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin kautta Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola THL.
Seitsemän syytä optimismiin Kööpenhaminassa Helsinki.
Miten korvata kivihiili
Taina Wilhelms 1 Sähkönkulutuksen neljännesvuositilasto.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Energinen Suomi.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Sähkön tarpeen turvaaminen ilman lisäydinvoimaa Anni Sinnemäki
Hiihtokeskus Ukko Halla. Hiihtokeskus – Laskettelurinteitä noin 17 kpl – Hissejä 5 kpl – Murtomaahiihtolatuja 160 km – Asuntovaunualueella on 450 vaunupaikkaa,
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
TuuliWatti Ii Saksa*Suomi* max kulutus (MW) min kulutus (MW) tuuli + aurinko yht. (MW) osuus max kulutuksesta.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Mari Pajala Ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukset - Autoalan toimenpideohjelma.
Esperi Care Parempaa hoitoa
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Illan ohjelma Kahvit Leena Karppi: Tulosten ja laskentatavan esittely Anne Leppänen: Vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseksi Keskustelua:
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Teuvo Aro Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi ”TAPRE”
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Esko Korpi Liikevaihto Suomessa ~ 200 milj € Työntekijöitä 600 Toimipisteitä 9 paikkakunnalla, pääkonttori Helsingissä Liikevaihto Ruotsissa 3.5 miljardia.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
CO2-raportti | 2015 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014.
Energiavuosi 2015 Kaukolämpö Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän.
KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Tampereen seudulla
Hiilineutraali Tampere
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Energiavuosi 2015 Sähkö (päivitetty )
Päästölaskennan sektorit
VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Energiatehokkuus suunnittelun lähtökohtana
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
Kivihiilen kieltämisen vaikutukset Selvityksen tulosten tiivistelmä Pöyry Management Consulting Oy
Esityksen transkriptio:

Innovative Solutions for Sustainability

”När tidigare ställningstaganden gjordes visste man ingenting om klimatförändringen...” Stefan Wallin om SFPs 1997 ställning till kärnkraft (HBL, )

Sisältö Pari sanaa taustasta Tarkastellut toimenpiteet Yhteenveto tuloksista Suosituksia

Selvityksen tausta Energian käytön kasvun pysäyttäminen ”edellyttää shokkihoitoa energian säästöön ja energiatehokkuuteen” 1 Konkreettisia keinoja Suomessa esitetty toistaiseksi vähän Selvitykseen valittu 10 toimenpidettä, joilla voidaan saada merkittäviä päästövähenemiä ja joihin ei olla jo tarttumassa esim. EU:n toimesta Näiden lisäksi potentiaalia löytyy muualtakin Tarkastelun aikajänne - tästä päivästä vuoteen 2020 Arvioidun energiatehokkuus-potentiaalin toteutuminen edellyttää päättäväisiä ohjauskeinoja 1 Ministeri Pekkarisen puheenvuoro Ilmasto- ja energiapolitiikka -keskustelussa eduskunnassa

Selvityksen toteutus Toteuttajana riippumaton energia-ja ilmastokysymyksiin erikoistunut asiantuntijaorganisaatio Gaia Consulting Oy Tulokset perustuvat kirjallisuuteen ja Gaian laskelmiin, joissa mahdollisimman realistiset ja läpinäkyvät lähtöoletukset Kommentoijana riippumaton tukiryhmä muodostuen suomalaisista energiasektorin, asumisen, rakentamisen, liikenteen, teollisuuden sekä energiatalouden asiantuntijoista Selvitys tehty helmi-huhtikuussa Ministeri Pekkarisen puheenvuoro Ilmasto- ja energiapolitiikka -keskustelussa eduskunnassa

Sisältö Pari sanaa taustasta Tarkastellut toimenpiteet Yhteenveto tuloksista Suosituksia

Tarkasteluun valitut tapaukset Lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Teollisuus 1.Energiatehokas korjausrakentaminen 2.Lämpöpumput 3.Sisälämpötilan lasku 4.Lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen 5.Tehokkaampien sähkömoottoreiden ja taajuusmuuttajien käyttö 6.Reaaliaikamittaukset kotitalouksissa 7.Palveluiden sähkönkäyttö 8.Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 9.Joukkoliikenteen tukeminen 10.Nopeusrajoitusten alentaminen SektoriToimenpide

Tapaustarkastelut 1) KORJAUSRAKENTAMINEN Rakennuskantaa korjausrakennetaan lähivuosikymmeninä 2,4-3,5 % vuodessa Keinoina: 1) ulkovaipan lämmöneristyksen ja ilmatiiviyden parantaminen sekä 2) koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton toteuttaminen Säästöpotentiaali vuosittain 12,9 TWh ja 3,2 milj. tnCO2 (2020) ja jatkossa enemmän 2) LÄMPÖPUMPUT Suomessa ~ sähkö- ja öljylämmitettyä erillistaloa Lämpöpumppuja reilu (vrt. Ruotsissa ) Ilmalämpöpumppu vähentää lämmönkulutusta noin 30 % ja maalämpöpumppu noin 60 % Potentiaali 4,3 TWh/v ja 1,1 milj. tnCO2/v (2020) LÄMMITYS Suurin yksittäinen säästöpotentiaali löytyy rakennusten lämmityksestä

Rakennusten lämmitysenergian tarve Lähde: Ministeri Vapaavuoren puhe AsuntoForumissa Korjaustarve Uudet normit ja passiivitalot LÄMMITYS

Tapaustarkastelut 3) SISÄLÄMPÖTILAN LASKU Terveyden kannalta optimaalinen huonelämpötila ˚C, makuuhuoneessa hieman alempi 1 Arviolta 2 ˚C lämmön pudotus mahdollinen kautta Suomen, 10 % säästö lämmitysenergiassa Potentiaali 4,3 TWh/v ja 1,1 milj. tnCO2 (2020) 4) LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN KULUTUKSEN VÄHENNYS Keskimääräinen kulutus 155 l/vrk/asukas kerrostaloissa ja 135 l/vrk/asukas pientaloissa – vaihtelee välillä l % lämmintä käyttövettä Säästöä kulutustottumusten muutoksella ja teknisillä toimilla Potentiaali 3,5 TWh/v ja 0,9 milj. tnCO2 (2020) LÄMMITYS Osa toimenpiteistä voisi tuoda päästövähenemiä heti

Tapaustarkastelut 5) TEOLLISUUDEN SÄHKÖMOOTTORIT JA TAAJUUSMUUTTAJAT Teollisuus kuluttaa noin puolet koko Suomen energiasta ja hieman yli puolet sähköstä Sähkömoottoreiden kulutus on yli 65 % kaikesta teollisuuden sähkönkulutuksesta eli yli 32 TWh vuonna 2007 Suomen teollisuuden energiaintensiteetti on nyt samalla tasolla kuin Ruotsissa 1990-luvun alkupuolella Sähkömoottoreiden korvaamisella tehokkaammilla malleilla sekä hyödyntämällä taajuusmuuttajien koko potentiaali voitaisiin sähkönkulutuksessa saavuttaa vajaan 8 TWh:n säästö, josta noin 6 TWh on taloudellisesti kannattavaa jo maltillisillakin energianhinnoilla. Kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaali olisi noin 1,6 milj. tnCO2. TEOLLISUUS Teollisuuden potentiaalin arvioinnissa on jouduttu turvautumaan EU-tason tutkimuksiin ja kirjallisuuslähteisiin

Tapaustarkastelut 6) KOTITALOUKSIEN REAALIAIKAMITTAUKSET Ulkomaisten kokemusten perusteella reaaliaikaisilla mittaus- ja havainnollistamistoimenpiteillä voidaan saavuttaa 5-15 % vähennys kotitalouksien vuotuisessa sähkönkulutuksessa Suomen tapauksessa säästöpotentiaali noin 0,5-1,5 TWh energiassa ja 0,1-0,4 milj. tnCO2 (2020) 7) PALVELUIDEN SÄHKÖNKULUTUS Suomessa palveluiden energiaintensiteetti naapurimaita korkeampi, ei muutosta vuodesta 1990 (vrt. intensiteetin lasku Norjassa ja UK:ssa noin 33 %, Ruotsissa 20 % ) Palveluiden (julkinen & yksityinen) sähkönkulutus 15 TWh/v Olettaen energiaintensiteetin pudottamisen 85 % vuoden 2005 tasosta säästöpotentiaali olisi 1,8 TWh/v ja 0,4 milj. tnCO2 (2020) MUU SÄHKÖ Sähkön käytön kasvun rajoittaminen haastavaa, mutta muut ovat siinä onnistuneet

Copyright © David Suzuki Foundation

Tapaustarkastelut 8) YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN Tehokas mutta pitkän aikavälin keino Päästöt tulee huomioida mm. maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä liikennesuunnittelussa VTT:n mukaan vaikutus 0,2 milj. tnCO2 vuoteen 2020 mennessä ja enimmillään 1,1 milj. tnCO2 vuoteen 2050 mennessä liikennetarpeen vähentyessä 9) JOUKKOLIIKENTEEN TUKEMINEN Joukkoliikenne 15 % Suomen henkilöliikennesuoritteesta Merkittävin potentiaali raideliikenteen edistämisestä Suomalaisen arvion mukaan joukkoliikenteen tehostamisella seudun päästöt alenevat 1-1,7 % - pitkäjänteisellä toiminnalla enemmänkin (esim. Freiburgissa CO2-päästöjä vähennetty 4,8 % ) LIIKENNE Päästökauppasektorin ulkopuolella liikenteen merkitys isoin – ja tehokkaiden keinojen löytäminen haastavinta

Tapaustarkastelut 10) NOPEUSRAJOITUSTEN ALENTAMINEN Suomen tieliikenteen päästöt nyt noin 12 milj. tnCO2/v, vuonna 2020 arviolta 14 milj. tnCO2 ja milj. tnCO2 1 Maantienopeuksien alentaminen 120  100 km/h vähentää polttoaineenkulutusta noin 11 % ja 100  80 km/h noin 14 % Laskelmassa huomioitu tieosuudet, joilla nopeusrajoitus nyt yli 70 km/h (kevyt maantieliikenne milj. km/v) 1.Nykyisten rajoitusten noudattaminen vähentäisi polttoaineen kulutusta n. 57 milj. l ja henkilöliikenteen päästöjä noin 1,6 % 2.Talvinopeusrajoitusten ottaminen käyttöön kaikkina vuodenaikoina vähentäisi polttoaineen kulutusta n. 123 milj. l ja päästöjä 3,4 % Potentiaali yhteensä n. 0,4-0,5 milj. tnCO2 (2020) LIIKENNE Tarvittavan päästövähenemän saavuttamiseksi liikennepuolella tarvitaan laaja toimenpidepaketti

Sisältö Pari sanaa taustasta Tarkastellut toimenpiteet Yhteenveto tuloksista Suosituksia

Energiatehokkuuden päästövähenemät (10 toimenpidettä) Milj. tnCO2 Esitetyillä 10 toimenpiteellä voidaan saavuttaa 9 milj. tnCO2 päästövähenemä (lämmitys -23 TWh, sähkö -15 TWh ja liikenne -300 milj. litraa polttoainetta) Copyright © Gaia Consulting Ltd

Yhteensä sähkönkulutusta voidaan vähentää 81 TWh:iin (nyt noin 90 TWh) Sähkönkulutuksen vähennyspotentiaali energiatehokkuustoimenpitein (arvio, koko Suomi) Copyright © Gaia Consulting Ltd

Lämmityksen hyötyenergian vähennyspotentiaali energiatehokkuustoimenpitein (arvio, koko Suomi) Yhteensä lämmitysenergian kulutusta voidaan vähentää noin 34 TWh:iin (nyt noin 60 TWh) Copyright © Gaia Consulting Ltd

Sisältö Pari sanaa taustasta Tarkastellut toimenpiteet Yhteenveto tuloksista Suosituksia

Energiatehokkuuden ohjauskeinot Kustannustehokkaat ja vaikutukseltaan pitkäjänteiset keinot isojen käyttäytymismuutosten saavuttamiseksi koostuvat lähes poikkeuksetta eri ohjauskeinojen yhdistelmistä, jotka on ajoitettu oikein

Toimenpiteiden kohdistaminen Kyse on miljardien säästöpotentiaalista kansantaloudelle ja energiatehokkuustoimenpiteet kustannustehokkaimmasta päästä 1 Wuppertal Institute, Options and potentials for energy end-use efficiency and energy servives.

Kiitos mielenkiinnostanne! Gaia Group Oy Helsinki – Pääkonttori Bulevardi 6 A, FIN HELSINKI Puh: Fax: Geneve - Sveitsi Chemin des Couleuvres 8 B CH-1295 TANNAY Kouvola Vartiotie 5 FIN KOUVOLA Turku Lemminkäisenkatu C FIN TURKU