Uskonto ja maahanmuuttajat Suomessa FT Tuomas Martikainen Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Mopedin matkassa -seminaari Turku, 24.1.2006

Luennon rakenne Eurooppa ja kansainvälinen muuttoliike Nykyisen muuttoliikkeen erityispiirteitä Fokuksessa uskonto ja kulttuuri 1990-luvun murros ja 2000-luvun haaste Tilastoja Vanhat ja uudet yhteisöt Suomessa Rekisteröity uskonnollinen jäsenyys Vieraskielisten osuus Kristinusko Islam Yleisiä piirteitä Loppumietteet

Eurooppa ja kansainvälinen muuttoliike 1945-1970-luvun alku - Työvoiman rekrytointi keskeisiin talouksiin - Talouden retoriikka - Maahanmuuttajat palaavat kotiin -oletus 1970-luvulta nykypäivään - Pakolaiset, dokumentoimattomat maahanmuuttajat - Kulttuurinen retoriikka - Maahanmuuttajat eivät lähdekään! - Muuttoliike aikaisempaan periferiaan Maahanmuuttaja = pakolainen = muslimi ?

Nykyisen muuttoliikkeen erityispiirteitä Maahanmuuttajien kasvava määrä Liikenne- ja viestintäteknologian kehitys tekee yhteydenpidosta ja matkustamisesta aikaisempaa helpompaa Lähtömaat ovat entistä kehittyneempiä Muuttoliike on osa maailman alati kasvavaa globaalia taloudellista yhteisyyttä Aikaisempaa enemmän suvaitsevaisuutta etnistä moniarvoisuutta kohtaa - Ns. monikulttuurisuuspolitiikat - Universaalit ihmisoikeudet

Fokuksessa uskonto ja kulttuuri Maahanmuuttajien uskonnolliseen elämään liittyvät kysymykset eivät olleet ajankohtaisia 1970-luvulle asti. Sen jälkeen niistä on tullut näkyvämpää. Syitä: - Demografiset (nuorista miehistä lapsiperheisiin) - Sosiaaliset (lasten sosialisaatio) - Taloudelliset (tarpeellisista ”tarpeettomiksi”) - Poliittiset (assimilaatiosta monikulttuurisuuteen) - Kulttuuriset (ei-kristillisten määrä nousee) - Muuttoliikkeen luonne (enemmän pakolaisia) Uskonto on yksi keskeisiä ja pysyvimpiä kollektiivisen järjestäytymisen muotoja

1990-luvun murros ja 2000-luvun haaste Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi Ulkoiset syyt: Neuvostoliiton romahdus, talouden globalisaatio, EU-jäsenyys Tulevaisuuden odotukset: maahanmuutto kasvaa. Vuonna 2040 peräti 400 000 maahanmuuttajataustaista? 1990-luvulla järjestäydyttiin uskonnollisesti – 2000-luvulla haetaan paikka yhteiskunnasta? Maahanmuuttajat ovat tulleet yllätyksenä kaikille uskonnollisille yhteisöille ja erityisesti evankelis-luterilaiselle kirkolle Olennainen tieto: mistä maahanmuuttajat tulevat, sillä uskontoa vaihdetaan harvoin

Maahanmuuttajien määrä kasvaa nopeasti

Uskonnot Suomessa Yleistä - Ev.-lut. kirkko dominoi jäsenyydessä - Muiden osuus varsin pieni, mutta hiljalleen kasvava - Kristillinen perintö heijastuu laajalti yhteiskunnassa - Uskonnonvapaus vuodesta 1922, uusi laki 2003 Jäsenyys uskonnollisissa yhteisöissä 2004 - Luterilainen kirkko 83,7 % 4,385,238 - Ortodoksinen kirkko 1,1 % 57,529 - Muut uskonnot 1,2 % 61,043 - Väestörekisteri 14,0 % 732,801

Kristityt, muslimit, buddhalaiset/hindut…

Protestantit, ortodoksit, katoliset…

Vanhat ja uudet yhteisöt Vanhat yhteisöt -> yleensä vähintään jo 3. sukupolvi - Kristityt: luterilaiset, ortodoksit, katoliset… - Juutalaiset - Tataarit Uudet yhteisöt -> 1. sukupolvi yhä suurin - Muslimit (sunna ja shia) - Buddhalaiset (Vietnam, Thaimaa...) - Pienryhmät: mandealaiset, ahl’i haqq, zarathustralaiset…

Rekisteröity uskonnollinen jäsenyys

Vieraskielisten osuus jäsenistä Vieraskieliset jäsenet - Ev.-lut. kirkko 0,3 % - Ortodoksinen kko 9,2 % - Muut ortodoksit 63,3 % - Katolinen kko 44,6 % - Juutalaiset srk:t 18,6 % - Muslimisrk:t 75,5 % - Jehovan todistajat 0,7 % - MAP-kirkko 1,7 % Väestörekisteri 14,7 % Maahanmuuttajat ovat tietyissä yhteisöissä keskeinen osa jäsenistöä Luterilainen kirkko määrällisesti kaikkein suurin, mutta osuus häviää suureen jäsenmäärään Kristillistaustaiset järjestäytyvät muita useammin Buddhalaisten ja hindujen järjestäytyminen vielä alkutekijöissään Suuria eroja ryhmien kesken

Kristinusko Usein jatketaan saman kirkon parista mistä ollaan tultu, mutta saatetaan myös vaihtaa teologisesti läheiseen Lähes kaikki kirkot ovat saaneet uusia jäseniä Luterilainen kirkko: suurin - Kansainväliset seurakunnat Ortodoksinen kirkko Katolinen kirkko Protestanttiset kirkot - Helluntailaiset ja karismaattiset menestyvät

Islam Yhteensä noin 30 000, noin 0,5 % väestöstä Suomessa on vanha islamilainen vähemmistö - Tataarit, 1800-luvun loppu - Nykyään noin 700, 5 moskeijaa Maahanmuutto 1960-luvulta lähtien - Siirtolaisia, opiskelijoita - Pakolaisia 1980-luvulla: sunni, shia - Suurin muutos 1990-luvulla (somalit) - Arviolta noin 30 000 - 20-25 moskeijaa - Perjantairukous, noin 2000 - Organisoituminen kieliryhmittäin 1-14 %

Islam Käännynnäiset noin 700, naisia 80 % Järjestäytyneitä ”seurakuntia noin 30-40 Jakauma-arvio: somalit 25 %, arabit 20 %, albaanit /bosnialaiset 20 %, kurdit 15 %, Bagladesh / Pakistan 5 %, tataarit 2,5 %, käännynnäiset 2,5 % Maahanmuuton kokemus - Osa maahanmuuttajista ”islamisoituu” vasta Suomessa Suuntaukset - Kysymysmerkki, näppituntuma, että valtaosalla ei ole mitään selkeään suuntáusta - Jaot: liberaalit – konservatiivit, sunnat – shiiat, suufilaisia ilmeisestikin vähän, etnisyys, käännynäiset Turku: Tablighi Jamaat

Onko tämä siis Suomen uskonnollinen tulevaisuus? Kuinka islam Suomessa kehittyy? -> 2. sukupolvi ja islamin ”etnisyyden” uudelleen arviointi -> Avioliittomuuttoa + kasvua -> Sekularisaatio, syrjäytyminen vai sosiaalinen nousu?

Miten kirko(i)lle käy? Luterilaisella kirkolla on 5287 venäjänkielistä jäsentä… mutta kuinka monta venäjäntaitoista työntekijää? Vapaakirkot kehittävät aktiivisesti uusia palvelumalleja Onko suomalaisuuteen sidottu enemmistökirkko houkutteleva vaihtoehto? Ovatko maahanmuuttajat resurssi vai taakka?

Yleisiä piirteitä Organisointi - Muoto: yhdistys tai uskonnollinen yhdyskunta - Mahdollistaa toiminnalle puitteet, kuten tilojen vuokrauksen - Paikallisviranomaiset kannustavat - Organisoinnin vaikutustaso vaihtelee Maallikkojohtoisuus johtaa uskonnollisen auktoriteetin muutoksiin Keskeiset toiminnat - Jumalanpalveluselämä tai vastaava - Lasten opetus (kieli & kulttuuri) - Sosiaalisuus (seuraa, verkostot & tuki)

Lopuksi Suomen uskonnollinen kenttä on monimuotoistunut huomattavasti maahanmuuton seurauksena Etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon ylläpito aktualisoituu lasten kasvatuksen yhteydessä, mutta kyse lienee pysyvämmästä ilmiöstä Nyt meneillään ensimmäisen sukupolven vaihe Seuraava sukupolvi pohtii kiihkeämmin suhdetta suomalaiseen yhteiskuntaan ja etnisyyteen Keskiössä ovat olleet muslimit, mutta kuva on paljon monimuotoisempi

Vai tapahtuuko jotain aivan muuta? Seurakunta Laupias Jumala on aloittanut toimintansa Turussa. Kyseessä on Angolasta lähtöisin oleva herätysliike, joka on hyvin kansainvälinen. Maallistuneet länsimaat täytyy uudelleen kristillistää.