Saksanniemi Porvoon Reserviupseerikerho Borgå Reservofficersklubb Antti Kauranne

Tsaarin Venäjä vuonna 1917 Venäjällä vallankumous keväällä Tsaari Nikolain valta kumottu Kerenski ja muut sosialistit vallassa Venäjä mukana ensimmäisessä maailmansodassa Saksa liittolaisineen ahdistaa Kansa ja sotilaat uupuneita Venäjällä sisällissodan uhka Vanha imperiumi on hajoamassa

Suomi vuonna Suomi on suuriruhtinaskunta Suomessa yli Venäjän sotilasta Osa sotilaista kapinoi, upseereita surmataan Suomessa poliisin oikeudet kumottu, valta miliisillä Ainoa poliisi on santarmi Suuri työttömyys uhkaa Ruoka alkaa loppua kaupungeista lakon vuoksi

Suomi vuonna Maa on repeämässä eri suuntiin: Porvaristo haluaa irti Venäjästä Aktivistit hankkivat aseita Työväenluokka haluaa proletariaatin vallankumousta Osa valtaapitävistä haluaisi pysyä Venäjässä kiinni Osa viranomaisista lamaantuneita

Suomi vuonna Suomen oma armeija lakkautettu 1900-luvun alussa Suomesta on lähtenyt miehiä Saksaan jääkärikoulutukseen noin 2000 kappaletta Aktivistit tuovat aseita Suomeen Jääkärit ajavat Saksan asiaa ja itsenäisyyttä, kapinavalmistelua Sekä punainen että valkoinen Suomi on valmis aseelliseen kapinaan Venäläiset ystäviä ja vihollisia

Punakaartit vuonna 1917 Yhteiskunnallinen muutos on pahasti myöhässä Työväenluokka on jakautumassa äärisuuntaan ja maltillisuusmiehiin Äärisuunta veljeilee kapinallisten venäläisten sotilaiden kanssa Suomeen tavoitellaan aseellista vallankumousta Venäjän malliin Venäläiset aseistavat Suomen punakaartia

Syksy 1917 Mellakoiden ja veritöiden uhka Suomessa jatkuvaa Maassa ei ole poliisia, on vain venäläiset santarmit ja miliisi Miliisi on epäpätevä ja osin politisoitunut vasemmalle Maaherra Bruno Jalander saa senaatilta tehtäväkseen perustaa uuden poliisikoulun Uusi ratsupoliisi herättää epäluuloa työväestössä Rahoitus ja toimintaoikeudet toistaiseksi epävarmoja

Poliisikoulu nostetaan jalkeille Koulun johtajaksi valitaan Gaston Ahrenberg Koulun varajohtajaksi Ahrenberg valitsee poliisikomisario Pekka Kuokkasen Jalander edistää lupa- ja rahoitusasiaa senaatissa Ahrenberg alkaa etsiä sopivia tiloja koululle Kuokkanen alkaa värvätä miehiä oppilaiksi

Saksanniemi perustetaan elo- syyskuussa vuonna 1917 Komisario Kuokkanen värvää noin 200 miestä koululle Oppilaiden ikä on vuotta, sotilastausta osalla Hyvin valikoitua ainesta kaikista yhteiskuntaluokista Palkka on 300 markkaa kuussa ja täysi ylöspito Oppilaat saapuvat koululle elo- ja syyskuussa 1917 Värväys tihkuu julkisuuteen ja kasvattaa työväen epäluuloja

Opetus käynnistyy kangerrellen Ahrenberg vuokraa opetus- ja varastotilat Porvoon Kiialasta Osa Kiialan kartanosta ja Saksanniemen (Toivonmäen) “kartano” koulun käyttöön Opettajia koululle saadaan kaikkiaan puolen tusinaa Paha pula hevosista ja kaikista opetusvälineistä Opetus käynnistyy kuitenkin jo syyskuussa 1917

Ristiriitoja koululla ja mediassa Salainen värväystoiminta on vuotanut julkisuuteen Työväenliike ottaa jyrkän kannan koulun toimintaan Koulutus rankkaa, välineet huonoja ja puutteellisia Osa oppilaista ei viihdy koululla kurin vuoksi Aatteellisia ja käytännön kiistoja syntyy -> Osa oppilaista lähtee pois koululta

Porvoon suojeluskunta miestä viidessä eri hajanaisessa osastossa Organisaatio hatara, johto on siviilimiesten käsissä Värväys kiihtynyt syksyllä Aseistus hyvin puuttellista Perin vähän yhteistyötä Saksanniemen kanssa Puolen tusinaa “pommari- jääkäriä” mukana sk- toiminnassa, ei johdossa Muutama sk-aktiivi lähtenyt mukaan Saksanniemeen Saksanniemi vai suojeluskunta – pulmallinen valintatilanne

Porvoon punakaarti 1917 Hyvät yhteydet Helsinkiin ja Kullervo Manneriin -> miestä ja puolen tusinaa eri osastoa Aseistus hyvin puuttellista Pulaa kouluttajista TY:n kiistat näkyvät myös kaartin sisällä kiistoina Hajanainen ja riitaisa kaarti Ei luoteta omaan voimaan Pelätään Saksanniemeä ja suojeluskuntaa

Marraskuun suurlakko 1917 Sosialidemokraattinen puolue ja SAK julistavat maahan osittaisen yleislakon Kaikki eivät tottele käskyä Seuraa mellakoita ja ryöstöjä Aseellisen väkivallan uhka kasvaa koko maassa Venäläinen sotaväki osin mukana väkivaltaisuuksissa Työväen media pelkää suojeluskuntia, jääkäreitä ja senaatin kostotoimia

Porvoo marraskuussa 1917 Kaupungissa levoton lakkokesä 1917 Työväenyhdistyksessä ristiriitoja ja vallantavoittelua Äärisiipi uhkaa väkivallalla Miliisi vaikeuksissa Suurlakko aiheuttaa mellakan kaupungissa Saksanniemeläisten pelätään tulevan apuun Jääkärien toiminta alueella voimistuu aikaisemmasta

Marraskuun 15. vuonna 1917 Suurlakko alkaa Porvoossa melskeisesti ja hajanaisesti TY:n hallitus pelkää suojeluskunnan ja poliisikoulun reaktioita lakkomelskeisiin Kun ei ole omaa voimaa, haetaan apua Helsingistä Retkikunta tapaa venäläiset ja punakaartin äärisiiven edustajat, tukea vaaditaan sotilaita Jääkärit hakemassa samaan aikaan aselastia UC 57:stä ja siksi poissa pelistä

Marraskuun 16. vuonna 1917 S aksanniemessä kuullaan punakaartin avunpyynnöstä Senaatin itsenäisyysmiehista osa saapuu Porvooseen tilannetta seuraamaan Ratsumestari Ahrenberg pyytää aseapua ja tukea koululle Koululaisille annetaan tusina vanhoja kivääreitä eri lähteistä Koululla levotonta, pelkoakin Hyökkäystä odotetaan läpi yön turhaan, partioidaan alueella

Marraskuun 17. vuonna Punakaartin sotilasjuna lähtee aamulla Helsingistä Porvooseen Matkassa aseellista venäläistä ja punakaartilaista Hyvin aseistautunut, mutta kuriton joukko kaipaa näyttöä Tehtävänä hajoittaa poliisikoulu ja palauttaa suurlakko koko Porvooseen Juopotellaan, uhotaan, mieliala on kiihtynyt ja väkivaltainen

Marraskuun 17. vuonna Poliisikoululla on ollut yöllä tehostettu vartiointi Tiedustelupartioita valtaväylien suunnissa eri puolilla Koululle saadaan puhelimitse tieto lähestyvästä junasta Pelko leviää Saksanniemessä Porvoon suojeluskunta ei lähde apuun koululle -> Jääkärit muualla ja lisäksi vallalla pelko koko kaupungin kohtalosta hyökkäyksessä Poliisikoulu jää oman onnensa nojaan selviämään yksin

Marraskuun 17. vuonna Punaisten juna pysähtyy Kiialaan, hyökkäys alkaa heti Kiiala vallataan rynnäköllä Poliisikoululaiset alkavat paeta epäjärjestyksessä eri suuntiin 12 miehen viivytysosasto jätetään suojaamaan pakoa Kiialassa ryöstetään ja rikotaan paikkoja, uhataan tappamisella Saksalan etuvartiot hajaantuvat lähiseuduille piiloon Pystyvimmät hankkivat radan tuhoamista, hanke hylätään

Marraskuun 17. vuonna Poliisikoululaisten viivytys- osasto perääntyy pellolta ammusten loputtua Kallolaan 3-5 punakaartilaista ja yksi koululainen haavoittuu pellolla käydyssä kahakassa Punaiset hyökkäävät koululle Opisto tuhotaan, paperit tuhotaan ja rahat ryöstetään Henkilökuntaan kuuluneet Kuusto ja Fallström murhataan raa´asti koulun tiloissa Punaiset jatkavat junalla Porvooseen mellastamaan

Joulukuu Tammikuu 1918 Komisario Kuokkanen kokoaa pakolaiset lähiseuduilta yhteen Gaston Ahrenberg matkaa Lappajärvelle perustamaan uutta poliisikoulua Vain noin 150 koululaista matkaa Pohjanmaalle jatkamaan koulutustaan Varusteet ja miehet salateitse perille pienissä ryhmissä Opetus alkaa Lappajärvellä tammikuussa 1918 Kouluun otetaan lisää uusia oppilaita ympäri maan

Vapaussotaan 1918 Poliisikoulusta perustetaan Uudenmaan Rakuunarykmentti URR Ahrenbergin komennossa Pääluku kasvaa 200:sta 600 mieheen 4 eri eskadroonassa Johtajat kaikki “uusia miehiä” URR osallistuu venäläisten aseistariisuntaan URR lähtee punakapinasta alkaneeseen vapaussotaan Jämsän-Jyväskylän seudulta Hämeen ryhmän mukana

URR vapaussodassa Kunniakas joukko-osasto taistelee Keski-Suomessa, Hämeessä ja Viipurissa Kovia taisteluja ja tappioita koko vapaussodan ajan eri rintamlla Saksanniemeläisiä ei kaadu yhtään vapaussodassa Osallistuu Helsingin voitonparaatiin toukokuussa 1918 Marskin valiojoukko- osastona Paluu siviiliin; vain noin 50 saksanniemeläistä jatkaa armeijassa uraansa

Historiikki painovalmis 2008 “Senaatin ratsupoliiseista Marskin rakuunoiksi” Saksanniemen perintö Porvoon Reserviupseerikerho - Borgå Reservofficersklubb