REDUST Life+ hankkeen aloitusseminaari 18.1.2011 Talvikunnossapidon toimenpiteiden ja katujen kevätpuhdistuksen vaikutus hengitettävän katupölyn määrään REDUST Life+ hankkeen aloitusseminaari 18.1.2011 Kaarle Kupiainen

Esityksen runko Katupölyn muodostuminen ja päästöt Katupölyn torjunnan strategiat Pölyn muodostumisen vähentäminen Pöly päästön torjunta talvikunnossapidon keinoin (kadunpuhdistus ja kalusto katupölytutkimusten valossa) Kaarle Kupiainen

Katupölyä koskevia tutkimusprojekteja Suomessa 2000-luvulla KAPRO-projekti (2000-2004) – katupölyn muodostuminen ja lähteet (renkaat, hiekoitus) (TEKES, MOBILE2) VIPEN-projekti (2004-2005) – liikkuvan katupölyn mittausjärjestelmän suunnittelu ja rakennus Stadian Nuuskija-autoon (TEKES) VIEME-projekti (2006-2007) – pöly ja melu hiljaisilta päällysteiltä (talvirenkaat) (LVM koordinaattori) KAPU-projektit – katupölyn päästöt ja torjunta kaupunkialueilla talvikunnossapidon keinoin (Hki ymk koordinaattori) I vaihe 2006-2007 II vaihe 2008-2009 III vaihe 2010 Rengaskysymys voimakkaimmin mukana VIEMEssä, kuitenkin taustalla kaikissa Etunimi Sukunimi

Metropolian NUUSKIJA: tämän hetken katupölytutkimusten päämittausväline Monipuolisesti varustettu ilmanlaadun tutkimusla-boratorio, jolla pystytään tekemään mittauksia auton liikkuessa. Katupöly mitataan vetävän pyörän takaa otettavasta ilmavirrasta (2000 l/min). Mittaa 10s välein pölymäärää, jonka rengas nostaa ilmaan kadun pinnasta. Kuvaa kadunpinnan ja katuympäristön pölyisyyttä. Kaarle Kupiainen

Katupöly, sen muodostuminen ja päästöt ilmaan Päälähteenä liukkaudentorjunnassa muodostuvat hiukkaset Päällysteen kulumasta aiheutuva hienoaines Nastarenkaiden kulutus Hiekan jyvästen ja murskaantumistuotteiden aiheuttama kuluma (hiekkapaperiefekti) Talvihiekoitus Hiekan mukana katuympäristöön kulkeutuva hienoaines Hiekan murskaantumisen seurauksena syntyvä hienoaines Häiriötekijät: rakennustyömailta kulkeutuva hienoaines Päästöt ilmaan: Hiukkaset nousevat ilmaan heti muodostuttuaan Hiukkaset muodostuvat ja laskeutuvat pinnoille, joilta ne nousevat ilmaan myöhemmin (resuspensio) Kaarle Kupiainen

Katupöly koostuu lähinnä kiviperäisestä materiaalista Street and soil dust is formed mainly from mineral material from the aggregates. This figure shows the distribution of Silicon in the particles. Silicon is a good marker for minerals in Finland. Oikeassa kuvassa piin (Si) esiintyminen vasemmalla olevissa hiukkasissa – Si merkkiaine kiviperäiselle pölylle Kaarle Kupiainen

Pölyn muodostuminen ja päästöt – talvirenkaat ’Puhdas’ päällyste Nastarenkaalla muodostuu enemmän PM10-pölyä kuin nastattomalla talvirenkaalla Tämä näkyy myös korkeampina päästöinä, kun päällysteen pinnassa vain vähän aikaisemmin muodostunutta pölyä Nastan ominaisuudet (esim. paino) ja nastojen lukumäärä vaikuttavat päästöihin (korkeampi paino ja suurempi lukumäärä lisäsivät päästöjä) Päällyste jolla aikaisemmin muodostunutta pölyä (esim. kevätkausi) Korkeilla kadun pinnan pölytasoilla (esim. maalis-huhtikuu) henkilöauton kitkarenkaan päästö ilmaan voi olla samaa suuruusluokkaa tai jopa enemmän kuin nastarenkaalla (kitkarenkaan lamelloinnin imukuppiefekti) Avainkysymys: mitkä ovat aikaisemmin muodostuneen pölyn lähteet? (tiekuluma, hiekoitusmateriaali yms.?) Koska nasta/nastaton-suhde on riippuvainen päällysteen pölyisyydestä, selkeätä yhtä suhdelukua on vaikea antaa. Ruotsissa tunneleissa on mitattu n. 5-kertaisia päästöjä nastarengaskaudella. Painepesulla puhdistetulla ympyräkoeradalla on saatu jopa monikymmenkertaisia eroja (Gustafsson ym.) vrt. imurointipuhdistus max 9x ero. Hyvin pölyisillä päällysteillä kitkarengas ollut korkeampi kuin nasta. Kesärengas sen sijaan aina talvirenkaita alhaisempi!! Lähteet: Tervahattu ym. 2008. VIEME-loppuraportti. LVM julkaisuja 8/2008; Kupiainen 2007, Monographs of the Boreal Env Res 26 Finnclean 2008

Nastaiskujen muodostama päästö häviää nyt taustaan VIEME-hankkeessa mitattuja rengaskohtaisia päästöjä ajonopeudella 50 km/h VIEME tulokset osoittivat, että hyvin korkeilla tien pinnan pölypitoisuuksilla renkaan kokonaispäästön kannalta merkitseväksi voi tulla renkaan muut ominaisuudet kuin nastoitus (kumiseos, kuviointi) Nastaiskujen muodostama päästö häviää nyt taustaan Avainkysymys: mistä renkaiden kadun pinnalta nostattama pöly on peräisin? Mikä osa on nastojen kuluttamaa ainesta? Tervahattu (toim.) 2008. VIEME-loppuraportti Kaarle Kupiainen Kupiainen ym. 2009

Pölyn muodostuminen ja päästöt - hiekoitus PM10 päästö ja muodostuminen kasvaa heti sepelin/hiekan levityksen jälkeen: 1,7-2,3-kertaiseksi, ympyräkoerata, eri hiekoitusmateriaalit, kuiva päällyste (nastarengas, 2/6mm, 300 g/m2) (Kupiainen 2007) 4-14-kertaiseksi, ympyräkoerata, eri hiekoitusmateriaalit, kuiva päällyste (kitkarengas, 1/6mm ja 2/6mm, 300 g/m2) (Kupiainen 2007) 15-kertaiseksi, päästö tie-rengas rajapinnan läheltä (Nuuskija) heti sepelin levityksen jälkeen, kuiva päällyste, Suomi (1/6mm, 500 g/m2) (Kupiainen et al. 2007) 2-kertaiseksi, päästö tie-rengas rajapinnan läheltä (TRAKER) heti hiekoituksen jälkeen, kuiva päällyste, Yhdysvallat (Gertler et al. 2006) 7-22-kertaiseksi, ympyräkoerata, eri hiekoitusmateriaalit, kuiva päällyste (nastarengas, 0/8mm, 500g/m2) (Gustafsson et al. 2005) 1,8-kertaiseksi, päästö tie-rengas rajapinnan läheltä (TRAKER) heti hiekoituksen jälkeen, kuiva päällyste, Yhdysvallat (150 g/m2) (Kuhns et al. 2003) 3-6-kertaiseksi, PM10-pitoisuusmittaukset kuivassa tunnelissa, Suomi (1/6mm, 250 g/m2) (Mustonen & Valtonen 2000) 1,4-kertaiseksi, PM10-pitoisuusmittaukset tienvarressa, luminen tie, Yhdysvallat (Kantamaneni et al. 1996) Mm. vaihtelevat hiekoitusmateriaalien ominaisuudet ja hiekoitusmäärät vaikuttavat muodostumiseen Päästöt ovat huipussaan heti hiekoituksen jälkeen. Alkavat laskea kun liikennevirta siirtää materiaalia tien sivuun: Takaisin hiekoitusta edeltävälle tasolle 4-8 tunnissa hiekoituksesta (Kuhns et al. 2003; Kupiainen et al. 2007) Päästöt olivat korkeampia vielä 2 päivää hiekoituksen jälkeen (Gertler et al. 2006) I compiled here several studies on the increase after application of traction sand Variation is high and depends on: - material properties (dispersion amount, grains size) baseline ”dirtiness” of the road (other suspendable material, primary wear by studded tires) However, all evidence points to increasing PM10 dust formation and especially in cities where sanding is extensive, it must be considered as an important source Finnclean 2008

Mistä ilmanlaatuvaikutus aiheutuu, eli korkeiden kevätpölypitoisuuksien syyt Päästöt korkealla tasolla Talven aikana muodostunut ja varastoitunut katupöly nousee ilmaan (resuspensio) Renkaiden nostamana Ajoneuvojen aiheuttamien ilmavirtausten nostamana Suorat päästöt? Sopivat meteorologiset olosuhteet Lumi ja jää sulaa, kuljettaa irtoainesta tielle Kuivat kadunpinnat Alhaiset tuulen nopeudet Maanpintainversio In summary the spring time particle concentration peaks are a result of following factors: Firstly the emissions are on a high level because the dust formed during winter is released and suspended into the air from the dry surfaces by traffic. Secondly we often have meteorological conditions that do not allow the dust to be mixed higher into the atmosphere or do not allow it to be transported away from the street environments. Finnclean 2008

Hiukkasten kausivaihtelut kaupungeissa Let us have a look how the concentrations of particles evolve in Finnish cities during the course of the year. This is a figure showing the situation in four Finnish cities Turku, Helsinki, Lappeenranta and Oulu and the message is the same. We have large peaks in PM10 concentrations (black line) during March, April and May when conditions are dry (see for example precipitation amount shonw with thin black) and snow melts away from surfaces (grey line). This is not only a Finnish phenomenon, similar evolution can be found also in Scandianavian, North-American and Japanese cities with approximately similar climatic conditions. Lähde: Anttila & Salmi 2006, Boreal Env. Res. 11, 463-479 Kaarle Kupiainen

Katupölyn torjunnan strategia Katupölyn torjunta, kolme tietä Pölyn muodostumisen vähentämiseen Nastarenkaiden käyttöasteen tai nastaiskujen per kuljettu matka vähentäminen Muun liukkaudentorjunnan materiaalit ja käytännöt Hiekoitusmäärät, -materiaalit, korvaavat liukkaudentorjuntamenetelmät Pölypäästöjen torjuntaan Pölynsidonta kevätkaudella Sopivalla kalustolla ja oikeaan aikaan tapahtuva katujen puhdistus (1+2) Pölyn muodostumisen ja päästöjen vähentämiseen ja torjuntaan Helsingissä on käytetty menestyksekkäästi (kts. Kuva) vaihtoehtoa 3, kuitenkin puuttumatta toistaiseksi nastarenkaiden käyttöasteeseen Kaarle Kupiainen Lähde: Niemi (HSY), katupölyseminaari 4.3.2010

Pölyn muodostumisen vähentäminen - talvihiekoitus Alennetut hiekoitusmäärät ja -kerrat Talvihiekoituksen käyttö vain niillä katuosuuksilla, joilla tarpeen (esim. Helsinki) Vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntamenetelmät (esim. suolaliuokset) Hiekoitussepelin pesuseulonta 0/6mm → 1/6mm vähensi pölynmuodostusta 20% (250g/m2, ympyräkoerata) (Mustonen & Valtonen 2000) – käytössä joissakin Suomen kaupungeissa 1/6mm → 2/6mm vähensi pölynmuodostusta edelleen 20-25% (300g/m2, ympyräkoerata) (Kupiainen 2007) Laadun valvonta!! Parempi iskunkestävyys (LA-testi, STT-testi) Koeratatestien perusteella 20-40% vähenemä mahdollinen (esim. LA-luku 42 vs. 15) (Mustonen & Valtonen 2000, Kupiainen 2007) Kannattaako hyvää kiveä käyttää liukkaudentorjunnassa (täsmäkohteet)? Lisääkö päällysteen kulumaa? Mikä on muiden alueiden kuin ajoradan rooli pölyn lähteinä (esim. jalkakäytävät, parkkialueet, rakennustyömaat)? Kasvattaako lisääntynyt tienpintojen kosteus nastojen aiheuttamaa kulumaa? Päästöjä voi tulla myös suolauksen seurauksena (Gertler et al. 2006 Atm. Env. 40, 5976-5985: 30% PM10 päästön lisäys NaCl:n jälkeen) Finnclean 2008

Pölyn muodostumisen vähentäminen - nastarenkaat Suomessa nastarenkaiden käyttöaste on eräs korkeimpia maailmassa (80-90%) Mikäli nastarenkaista aiheutuvaa pölyn muodostusta haluttaisiin tehokkaasti vähentää (että sillä olisi ilmanlaadun kannalta merkitystä), nastarenkaiden käyttöastetta pitäisi laskea merkittävästi (kymmeniä prosentteja) ja laajoilla alueilla (ei vain yhdellä tai kahdella kadulla) Nastarenkaille uusi asetus (1.1.2010, koskee 1.7.2013 jälkeen valmistettavia renkaita) Nastojen määrän rajoitus 50 per rengasmetri Vähentää nastojen lukumäärää 10-15% aikaisempaan verrattuna Kaarle Kupiainen

Katupölypäästön torjunta talvikunnossapidon keinoin Pölynsidonta Katujen puhdistuskalusto Perinteinen kalusto PIMU-kalusto Käytönaikaiset päästöt laitteen poistoilmassa - case Dulevo Kaarle Kupiainen

KAPU mittauksissa ja demonstraatioissa ollutta puhdistuskalustoa Kaarle Kupiainen

Kevätkauden päästöt KAPU-kaupungeissa Päästöhuippu maalis-huhtikuun vaihteessa lukuunottamatta vuotta 2006, jolloin kylmä ja runsasluminen kevät siirsi katupölykautta n. 1-3 viikkoa. Huhtikuun aikana päästöt laskevat voimakkaasti Kaupunkikohtaisissa päästötasoissa havaittiin suurta vaihtelua, jota selittivät liukkaudentorjunnan käytännöt ja rakennustyömaat Kesäaikainen puhdas päästötaso saavutettiin yleensä touko-kesäkuun vaihteessa Kaarle Kupiainen

Huhtikuun laskeva päästötrendi ajoittuu samanaikaisesti katujen puhdistusten etenemisen kanssa, mutta myös nastarenkaiden käyttöaste laskee samalla Kaarle Kupiainen

Talvikunnossapito - toimenpidemäärät Kaarle Kupiainen

Kevään katukohtaiset maksimipäästöt suhteessa talvenaikaisiin hiekoituskertoihin Kaarle Kupiainen

Pölypäästöjen torjunta – pölynsidonta Toimintaperiaate: Kosteus sitoo pölyhiukkasia toisiinsa sekä päällysteen pintaan, jolloin ne eivät nouse ilmaan Vesi haihtuu suhteellisen nopeasti katujen pinnoilta; kuivina aikoina katujen pölypäästöt moninkertaiset verrattuna kosteisiin pintoihin Haihtumista voidaan hidastaa lisäämällä veteen lisäaineita Pohjoismaissa käytetty: kalsiumkloridi (CaCl2), Magnesiumkloridi (MgCl2), Kalsiummagnesiumasetaatti (CMA) Aineet myös alentavat liuoksen jäätymispistettä Finnclean 2008

Pölypäästöjen torjunta – pölynsidonta Pohjoismaisissa tutkimuksissa (esim. Gustafsson, Johansson) tulokset ovat olleet hyviä, jopa 20-40% vähenemiä saavutettu PM10-vuorokausikeskiarvoille ja -tienvarsipitoisuuksille Tehokas käyttö vaatii tarvittaessa toistoja ja laajojen alueiden käsittelyjä Pölynsidontakyvyn säilyminen riippuu liuoksen väkevyydestä, liian väkevä liuos on kalliimpaa ja voi aiheuttaa liukkausongelmia Täsmälevittimillä sidonta-ainetta voidaan kohdistaa ongelmakohtiin Pölynsidonta ei ratkaise lopullisesti koko ongelmaa, sillä pöly jää katuympäristöön ja ennen pitkää vapautuu jälleen Kaarle Kupiainen

Pölynsidonta tutkimukset KAPUssa – täsmälevittimet Kaarle Kupiainen

Pölynsidonta tutkimukset KAPUssa - johtopäätöksiä KAPU-hankkeessa pölynsidonnalla havaittiin selvä vaste päästötasoihin Kun KAPU:n puitteissa kerättyjä aineistoja täydennetään ulkomaisilla kokemuksilla, on vahva näyttö että pölynsidonnalla on mahdollista vähentää katupölystä johtuvia korkeita PM10-pitoisuuksia. Oikein käytettynä pölynsidonta on tällä hetkellä kenties ainoa tapa, jolla voidaan akuutisti torjua katupölyepisodeja. Tutkimuksia on hyvä kuitenkin jatkaa erityisesti koskien täsmälevittimien tehokkuutta pölynsidonnassa ja pölynsidonnan vaikutusta ilmanlaatuun. Kaarle Kupiainen

Puhdistuskaluston PM10 vaikutus Laitteen kyky poistaa pölyä kadun pinnasta ja näin estää liikenteen resuspensio päästöjä Nykykalusto ei akuuttiin pölyntorjuntaan (lyhyellä aikavälillä) tehokasta Pölynpoistoon (PM10) erikoistuneet laitteet vasta tuloillaan. Laitteen päästöt ulkoilmaan Pakokaasupäästöt Euro-pakokaasustandardit asettavat raja-arvot pakokaasujen hiukkaspäästöille (työkoneille tällä hetkellä voimassa Euro III-taso, Euro IV 2010-luvulla) Vaihtoehtoiset polttoaineet (esim. kaasukäyttöisyys) Puhdistusilman suodatus ennen sen poistumista laitteesta Mikroskooppinen pöly saattaa vaatia jonkinlaista suodattamista, erityisesti jos ei käytetä vettä. Suodattimien tehokkuuksissa on eroja.

Puhdistuskalusto tutkimukset KAPU-projektissa Miten puhdistukset vaikuttivat kadun pinnan PM10 päästöihin? Harjakalusto Imulakaisukalusto Pesevällä imusuulakkeella varustettu kalusto (PIMU) Miten uusi filtteröintiteknologia vaikutti poistoilman PM10 päästöhin imevällä harjakalustolla (Dulevon teknologia)? Transportforum 2010

Kaluston käytön aikaiset PM10 päästöt Miten uusi filtteröintiteknologia vaikutti nostavan harjakoneen poistoilman PM10 päästöhin (Dulevon teknologiat)? Kaarle Kupiainen

Elokuussa 2008 saadut tulokset Keskimääräinen poistoilman PM10 päästövähenemä 56% (vakioasennusfiltteri vs. uuden sukupolven Gore-filtteri) Alhainen kadun pinnan PM10 päästötaso vaikutti poistoilman pitoisuuteen (vrt. 2009 tulokset) Kaarle Kupiainen

Huhtikuussa 2009 saadut tulokset Keskimääräinen poistoilman PM10 päästövähenemä 95% (vakioasennusfiltteri vs. uuden sukupolven Gore-filtteri) Vertailu kesän 2008 ja kevään 2009 testit: Keväällä 2009 Kadun pinnan PM10 päästötaso 5-7-kertainen verrattuna kesään 2008 Vakioasennusfiltterillä mitattu poistoilman PM10 pitoisuus oli noin 7-kertainen keväällä 2009 Gore-filtterillä poistoilman pitoisuudet molempina ajankohtina noin samalla tasolla Gore-filtteri vähensi päästöä merkittävästi Kaarle Kupiainen

Puhdistuskaluston vaikutus kadun pinnan PM10 päästöihin – perinteinen kalusto Perinteisellä puhdistuskalustolla (mekaaninen harjakalusto ja imulakaisukalusto) yksittäin käytettynä ei ole välitöntä vastetta kadun pinnan PM10-päästöihin. Eivät toimi akuutissa pölyntorjunnassa (katupölyepisodien torjunta) vaan pikemminkin pitkän aikavälin toimenpiteenä. Perinteisellä kalustolla tärkeä tehtävä poistaa karkeampi hiekka ja pöly kadun pinnalta ja näin vähentää uuden PM10-pölyn muodostumista! Katujen painepesulla havaittiin 15-60% alenemia PM10 päästötasolle, tehokkuuteen vaikutti suihkujen määrä, suuntaaminen ja käytetty paine. Eri teknologioiden yhdistelmille havaittiin päästöalenemia, joskin päästöt saattoivat palata takaisin puhdistusta edeltävälle tasolle muutamassa päivässä erityisesti alkukeväällä. Kaarle Kupiainen

Puhdistuskaluston vaikutus kadun pinnan PM10 päästöihin – Uudet teknologiat (PIMU) Kaarle Kupiainen

Pesevällä imusuulakkeella (PIMU) varustetun kaluston mittaukset Vantaan Tikkurilassa keväät 2008 ja 2009 Tikkurilassa toteutettiin normaalit kevätpuhdistukset, joiden puitteissa mittaukset tehtiin Osa kaduista puhdistettiin perinteisellä kalustolla, osa PIMU-kalustolla Mittauksia tehtiin mahdollisimman lähellä ennen puhdistusta ja välittömästi sen jälkeen. Vaikutusta seurattiin 3 päivää ja sen jälkeen normaalien KAPU-kierrosten puitteissa (vähintään kerran viikossa) Kaarle Kupiainen

Tuloksia 2008 Ennen puhdistusta katujen PM10 päästö oli korkealla, alkukeväisellä tasolla PIMU-puhdistus noin puolitti PM10 päästöt ja vaikutus kesti useamman päivän Päästöt eivät laskeneet kuitenkaan kesäiselle tasolle (Nuuskija-pitoisuus <1000 µg/m3) Kaarle Kupiainen

Tuloksia 2009 Ennen puhdistusta katujen PM10 päästö oli jopa 60% alhaisempi kuin 2008 PIMU-puhdistus alensi PM10 päästöjä suurimmalla osalla kaduista Tulokset eivät yhtä selviä kuin 2008 Päästöt jo alhaisella tasolla ennen puhdistuksia (aikaisemmin kevättalvella tehdyt puhdistukset?) Puhdistukset ajoittuivat pidemmälle ajanjaksolle kuin 2008 Kaarle Kupiainen

PIMU-kalusto - johtopäätöksiä Tulokset kadunpintojen PM10-päästöjen torjuntaan olivat lupaavia Päästötasojen vähenemiä havaittiin kaikilla tutkituilla päästötasoilla korkeilla kadunpinnan päästötasoilla PIMU-kaluston tehokkuus tuli selvemmin esiin Kesäaikaisia päästötasoja ei ainakaan yhdellä puhdistuskerralla saavutettu. PIMU-kaluston tehokkuus liittyy todennäköisesti tehokkaaseen painepesuun ja syntyneen ”lietteen” tehokkaaseen imuun. Kaarle Kupiainen

Rakennustyömaiden pölypäästöjä lisäävä vaikutus - johtopäätöksiä Rakennustyömaat vaikuttavat lähialueiden ja lähialueiden katujen pölypäästöihin. Laajoilla työmailla myös vaikutusalue on laaja. Vaikutus tulee esille erityisesti kesäaikaan, kun katupölypäästöt ovat alentuneet. Työmaiden pölyvaikutus vaihtelee ja se riippuu työmaan luonteesta miten pölyävää toimintaa tehdään, kuinka paljon työmaaliikenteen mukana kulkeutuu pölyävää ainesta esim. päällystämättömiltä pinnoilta siitä millaisia puhdistus-/torjunta toimenpiteitä työmailta vaaditaan. Työmaiden pölypäästöjen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kaarle Kupiainen

Kadunpuhdistuksen ja kaluston valvonnan ohjeistus Työn tavoitteet: Luoda vaatimukset kadun pintojen PM10 puhtaustasolle tukemaan kaupunkien valvontatyötä, kun puhdistustoimenpiteitä tilataan ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Selvittää menetelmiä, joilla kadun pintojen PM10 puhtaustaso voidaan todentaa (mitata) ja määrittää vertailumenetelmä ajoneuvoalustaisten kadun pinnan päästömittausten välille. Antaa suosituksia soveltuvasta kalustosta Kts. Aikaisemmin esitetyt KAPUn tulokset REDUST-hankkeen demonstraatioista lisää materiaalia Etunimi Sukunimi

Katupölyn päästöindeksi Mitta-autojen tulosten esitystapaa on kehitetty eteenpäin siten, että: Tulokset olisivat ymmärrettävämmässä muodossa Eri mitta-autoilla saadut tulokset olisivat vertailukelpoisessa muodossa (ja saatuja tuloksia voisi helposti vertailla) Tarkoitusta varten on kehitetty päästöindeksi, jonka avulla on mahdollista yhteismitallistaa eri mitta-autoilla saatuja tuloksia. Määritelmä-sarakkeeseen, oranssista eteenpäin -> toimenpiteitä vaaditan MUOKKASIN INDEKSI-TAULUKKOA JA LISÄSIN SEN VANHAN PÄÄLLE, OK? Kuva: Päästöindeksi ja vastaava Nuuskija-pitoisuus Luokkien lukumäärä ja luokkarajat on luotu KAPU-hankkeen aikaisempien kokemusten perusteella Indeksin arvo 100 = päästötaso varsin puhdas ja saavutettavissa kevätpuhdistuksella Etunimi Sukunimi

Katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Helsinki, Kantakaupunki Espoo, Tapiola-Leppävaara Seuraavin slideihin uudet kuvat ilma desimaaleja. OK Vantaa, Tikkurila Etunimi Sukunimi

Tampereen, Riihimäen ja Porvoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Riihimäki Tampere Porvoo Etunimi Sukunimi

Kadunpinnan pölyisyyden tavoitetason asettaminen Esimerkkitapoja katu‐ tai katuosuuskohtaisen tavoitetason määrittelemiseksi: Määritellään katuosuuden pituus, jolle tavoitetaso vaaditaan: Katu on jaettu 500 metrin jaksoihin. Yksittäisen jakson keskiarvon on saatava indeksin arvo 100 tai alle. Koko katuosuuden tai jollakin muulla kuin etäisyysperusteisesti määritellyn osuuden, esim. kortteliväli, kesiarvon on saatava indeksin arvo 100 tai alle. Tavoitetaso voi vaihdella kohteen mukaan ja esimerkiksi ilmanlaadun kannalta herkemmissä kohteissa vaatimukset voivat olla tiukemmat. Tavoitetasolle voi harkita asetettavaksi myös aikaporrastusta. Esimerkiksi maalis‐huhtikuulla vaaditaan puhdistuksen tavoitetasoksi indeksin arvo 150, toukokuun puoleen väliin 100 ja kesäkuussa alle 50. Kaarle Kupiainen

Kadunpinnan pölyisyyden tavoitetason valvonta Valvontaa toteutetaan Nuuskija-tyyppisellä mitta-ajoneuvolla Tavoitetason valvonta voidaan järjestää siten, että katujen puhtaudesta vastuullinen toimija itse omistaa valvontakaluston, totetuttaa mittaukset ja analysoi tulokset. Valvonta voidaan myös ulkoistaa riippumattomalle taholle, joka hoitaa vastuut erikseen sovitulla tavalla. Kaarle Kupiainen

Kiitoksia mielenkiinnosta! Kaarle Kupiainen, FT Yksikön päällikkö Nordic Envicon Oy Koetilantie 3 00790 Helsinki, Finland kaarle.kupiainen@nordicenvicon.fi Kaarle Kupiainen