Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Asiakaslehtitutkimus 2009 Heikki Nikali ja Arja Kaikkonen, Itella Oyj Riitta Siikaranta ja Annika Fock, Rian Oy Aikakausmedian Asiakaslehtiryhmä.
Advertisements

Lämpötila.
Aineen yhtymistä happeen
Lämpöistä oppia ja energiaa
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2
ja siitä aiheutuvat ominaisuudet
Paine Mistä aiheutuu ilmanpaine?
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Olomuodosta toiseen.
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
Ympäristöterveys.
Kertaus.
HARJOITUSTEHTÄVIÄ TkT Sakari Halmemies
HARJOITUSTEHTÄVIÄ SUOJAIMIEN VALITSEMISEKSI TkT Sakari Halmemies
Kestävään kehitykseen kasvattaminen kemian opetuksessa DI, FM, Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto.
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Ääni!.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Tiheys
HENKILÖSUOJAIMET TkT Sakari Halmemies
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
Aineen rakenne.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
14. Aine laajenee lämmetessään
9. AISTIT 9.3 Muut aistit.
Palo- ja kemikaaliturvallisuus
Höyrystyminen ja tiivistyminen
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
BI1 - Eliömaailma.
LÄMPÖLAAJENEMINEN Kun ainetta lämmitetään, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu. Silloin rakenneosaset tarvitsevat enemmän tilaa ja aine laajenee. Vastaavasti.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Ilma.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
8 Lämpölaajeneminen.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Olomuodosta toiseen.
Paine p.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
Betonin ominaisuudet ja käyttö
Kotitehtävät Mitkä kuusi (6) asiaa kuuluvat mielenterveyden käteen?
Kiteiset ja amorfiset aineet
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
2 Paine.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Tiivistelmä 8. Palaminen
Puhdas aine ja seos Puhdas aine muodostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaalla aineella on kolme olomuotoa ja tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
Ilmoita heti opettajalle vahingosta
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Julkisen hallinnon tietoalue N Julkisen hallinnon yhteinen toimija
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
KÄYTTÖTURVATIEDOTTEET
Voimalaitosautomaatio - virtausmittaukset
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Esityksen transkriptio:

Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa Sakari Halmemies yliopettaja, TkT 15.2.2005

Ulkonäkö ja olomuoto kiinteä, neste, kaasu annettu 20 °C: ssa vaara-alue yleensä suurin kaasulla torjunnassa voitaneen muuttaa aineen olo- muotoa

Haju hyvälle tuoksuva ei ole aina vaaratonta pahalle tuoksuva ei ole aina vaarallista hajuaisti voi turtua on tärkeää tietää, voiko aineen tunnistaa, kun se on vaarallista (havaittavuusraja)

Kiehumispiste(kp), sulamispiste(sp) vertaamalla kp:tä ja sp:tä ympäristön lt:aan, voidaan päätellä aineen olomuoto

Tiheys käytetään etenkin arvioitaessa sitä, kelluuko aine veden pinnalla, vai uppoaako se nesteen tiheys vaikutta mm. imukorkeuteen ja vesi- letkulla patoamiseen

Viskositeetti kuvaa nesteen jäykkäliikkeisyyttä (20 °C) verrataan veteen öljytuotteiden jäykkä- liikkeisyys on etu vuototilanteessa vaikuttaa nesteen pumpatta- vuuteen

Syttymisalue mitataan ASR (0-100%) voidaan verrata aineen kyllästymisrajaan palavilla nesteillä usein kapea syttymisalue rikkailla seoksilla (> YSR) vaara siirtynyt

Leimahduspiste (lp) neste palaa vain höyryinä (> lp:n) palavien nesteiden jako: ehs (lp< 0 °C), hs (lp<21 °C), s (21 <lp< 55 °C), muut palavat (55<lp<100 °C) 10 °C:n turvamarginaali

Itsesyttymislämpötila hienojakoinen sumu voi syttyä jopa 100 °C alle normaalin itsesyttymisrajan kuumat metallipinnat voivat sytyttää esim. polttoaineen

Liukoisuus yleensä vesiliukoisuus 20 °C:ssa täysin sekoittuva (100%), helppoliukoinen (10-99%), osittain liukeneva (1-10%), niukkaliukoinen (0,01-1%), liukenematon vesiliukoisuus auttaa tai haittaa torjunnassa

Höyrynpaine (hp) kp:ssä hp on 100 kPa, sp:ssä hp 0 kPa yleensä 20 °C:ssa verrataan kyllästysarvoon (kPa=t-%) tai ASR:aan vaikuttaa pumppaukseen voidaan käyttää myrkky- kaasun vaara-alueen arviointiin (2xkPa=m)

Tiheysluku tai suhteellinen tiheys verrataan kaasun käyttäytymistä ilmassa voidaan laskea molekyylimassasta (ilmalla 29) kaasun laimentuminen ilmalla vaikuttaa käyttäy- tymiseen

Raja-arvot (ppm) HTP8h =altistusraja työpäivälle HTP15min =lyhytaikaisen altistuksen raja (käyttöä torjunnassa) ERPG = torjunnan suunnitteluarvo IDLH = välitön vaara (30min) havaittavuusraja LD = n. 100-1000xHTP

Esimerkki ainearvojen hyödyntämisestä Etanolia vuotaa maahan. Lämpötila on 20 C. Mikä on etanolin maksimihöyrypitoisuus ko. olosuhteissa ? Onko syttymisvaaraa olemassa ? Onko lyhytaikainen (15 min) oleskelu etanolin lähellä terveellistä ilman hengityssuojainta ?

Ratkaisu esimerkkiin maksimihöyrypitoisuus (=kylläisen höyryn pitoisuus) = höyrynpaine/ilmanpaine; höyrynpaine 6 kPa, 20 C (ks. esim. OVA-ohjeista) maksimihöyrypitoisuus 6 kPa / 100 kPa = 6 % etanolin LEL (ASR) = 3 % (ks. esim. OVA-ohjeista) syttymisvaara on, sillä maksimihöyrynpitoisuus > LEL etanolin HTP15 min =1250 ppm (ks. esim. OVA-ohjeista) maksimihöyrypitoisuus 6 % = 60.000 ppm >> 1250 ppm, joten lyhytaikainen oleskelu ilman hengityssuojainta on epäterveellistä

HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 AINEARVOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Etikkahappoa on vuotanut maahan. Lämpötila on 20 C. Mikä on etikkahapon maksimihöyrypitoisuus ko. olosuhteissa ? Onko syttymisvaaraa olemassa ? Onko lyhytaikainen (15 min) oleskelu etikkahapon lähellä terveellistä ilman hengityssuojainta ? Ratkaise tehtävä esim. OVA-ohjeiden avulla!

HARJOITUSTEHTÄVÄ 2 AINEARVOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Bentseeniä on vuotanut maahan. Lämpötila on 20 C. Mikä on bentseenin maksimihöyrypitoisuus ko. olosuhteissa ? Onko syttymisvaaraa olemassa ? Onko lyhytaikainen (15 min) oleskelu bentseenin lähellä terveellistä ilman hengityssuojainta ? Ratkaise tehtävä esim. OVA-ohjeiden avulla!

Kemikaalien ainearvo- ja suojaintietoja Ketu-rekisteri - käyttöturvallisuustiedotteet, jopa 80.000 tuotetta OVA-ohjeet (65 vaarallista ainetta) http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/OVA/ainel.html HTP -arvot 2002 http://www.ketsu.net/htp/