Hyvinvoivissa lapsissa on tulevaisuus Professori Lasse Lipponen Helsingin Yliopisto Opettajankoulutuslaitos VKK-Metron Katse lapseen -hankkeen seminaari 25.9.2013 klo 8.30-16 lasse.lipponen@helsinki.fi Veera Lipponen (2001, 3 vuotta)

Mitä on hyvinvointi? Mitä tiedämme lasten hyvinvoinnista? Miten lasten hyvinvointia voisi tukea?

Mitä on hyvinvointi?

Welfare, quality of life, life satisfaction, well- being, wellness, self-esteem, health, happiness (Pollard & Lee, 2003) Objektiivinen vs. subjektiivinen Historiallisesti muotoutuva Having, loving & being (Allardt, 1976; 1993)

Lapsen kokemukset omasta osallisuudestaan sekä toimijuudestaan ovat keskeisessä yhteydessä siihen, miten henkilö kokee hyvinvointinsa ja miten merkitykselliseksi ihminen kokee itsensä jokapäiväisessä elämässä Lasten osallistuminen, tunne osallisuudesta ja toimijuus liittyvät ja ovat riippuvaisia puolestaan voimavaroista, joita lapsilla on hallussaan ja käytössään (ks. Kiili, 2006; Lehtinen, 2000; Virlander, 2012; Vornanen, 2001)

Mitä tiedämme lasten hyvinvoinnista?

Tämän päivän lapsi elää samanaikaisesti erilaisissa toiminta/elin/kehitysympäristöissä, jotka kilpailevat lapsen elämässä Muuttuvat toiminta/elin/kehitysympäristöt haastavat lasten hyvinvoinnin? (Kouluterveyskysely, 2011; Lapsen Ääni, 2011; Malin, 2005; Manninen, & Luukannel, 2008; Mediabarometri, 2010; Ministry of Education, 2004; Zevenbergen, & Logan, 2008)

Enemmistö lapsista voi hyvin Enemmistö lapsista voi hyvin. Vähemmistöllä on erityisesti psykososiaalisia, mielenterveyden oireita (15-20 %). Pieni, mutta kasvava osa lapsia voi erittäin huonosti (5 - >10?%) (Aula, 2007)

Rimpelä, 2012

Miten lasten hyvinvointia voisi tukea?

Häiriöiden korjaamiseen käytettyjen palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvu nostaa esille kysymyksen ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja resursoinnista (Kautto, 2006)

Lapsi- ja nuorisopolitiikassa panostetaan lähivuosina lasten ja nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjenhallinnan vahvistamiseen (Valtioneuvosto hyväksyi 8.12. 2011 lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2012 - 2015)

“Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii uutta otetta “Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii uutta otetta. Yhteisöllisyys, osallisuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat mielenterveyden rakennuspalikoita” (HS. 07.08.2011, Kristian Wahlbeck tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn lasten (psykologisessa) hyvinvoinnissa: ihmissuhteet, pedagogiikka. Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia niissä yhteisöissä joissa toimii (Johnson, 2008; Kumpulainen Järvelä & Lipponen, 2010; Rimpelä, 2012) Riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä

Pienillä arkisilla asioilla on merkitystä (“Little things matter”)

Monimutkaiset ongelmat eivät aina vaadi monimutkaisia ratkaisuja?

Pienillä arkisilla asioilla on merkitystä (Dryden, Johnson & Howard, 1998; Johnson, 2008; Kumpulainen, Lipponen & Hilppö, 2012; Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2012; Newman, 2002; Puroila, Estola & Syrjälä, 2012) Suojaavat mutta myös edistävät hyvinvointia Lasten näkökulma ja ääni: Lapset hyvinvointitiedon tuottajina Koulu- ja kasvatuskulttuurimme on kovin tietopainotteinen

Kaikki lapset haluavat, että heistä ollaan ylpeitä ja heistä välitetään Kaikki lapset haluavat tuntea kuuluvansa johonkin ja olla osallisina johonkin (yhteisöön) Kaikki lapset haluavat tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

Lasten mielestä hyvinvointia edistävä opettaja: on saatavilla, kuuntelee, opettaa ‘perusjuttuja’, on positiivinen, puuttuu tarvittaessa, tuntee lapset, on kiinnostunut kuulumisista, arvostaa ihmisenä Hyvät ystävät, merkityksellinen tekeminen

Positiivisuuden voima: myönteiset tunteet ja kokemukset ja niiden tunnistaminen vahvistavat hyvinvointia (esim. Isen & Daubman 1984; Fredrickson 1998; Fredrickson 2005; Isen, Niedenthal & Cantor 1992; Seligman et al., 2009) “Hyvä ei lisäänny (vain) pahaa vastustamalla - hyvä lisääntyy myös hyvää lisäämällä”

Kiitos!!!