Luuk. 2:25-26 Luukkaan evankeliumin toisen luvun loppuosa antaa vielä pari välähdystä Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta. Profeetat Simeon ja Hanna ennustavat Jeesuksen tulevasta toiminnasta ja merkityksestä. Kysymyksiä, esirukousaiheita yms voit lähettää osoitteeseen pastori@tunti.com. Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. (Luuk. 2:25-26) Vanha Simeon oli yksi niistä hurskaista, jotka odottivat Jumalan lupausten toteutumista. Hän liittyy oikeastaan Vanha liiton profeettojen joukkoon, koska hänellä oli erityinen Pyhän Hengen ilmoitus tulevasta Messiaasta eli Voidellusta. .

Luuk. 2:27-35 Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: - Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. (Luuk. 2:27-32) Jumala johdatti Simeonin ja vastasyntyneen Jeesuksen yhtä aikaa temppeliin, ja niin Simeonin saama lupaus täyttyi: hän sai omin silmin nähdä Messiaan ennen kuolemaansa. Simeonin kiitosvirsi muistuttaa tyyliltään Sakariaan ja Marian kiitosvirsiä evankeliumin 1. Luvussa. Ilmaisut, joita Simeon käytää, ovat peräisin Vanhasta testamentista. Jesaja ennustaa Messiaasta: ”Minä teen sinusta valon kaikille kansoille, niin että pelastus ulottuu maan ääriin saakka” (Jes. 49:6). Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset." (Luuk. 2:33-35) Profeettana Simeon vielä siunaa pyhän perheen ja ennustaa Jeesuksen tulevasta tehtävästä. Evankeliumit kertovat meille, miten Simeonin ennustus toteutui. Toiset uskoivat Jeesukseen, toiset taas vihastuivat – toiset siis kompastuivat ja toiset nousivat. Jeesuksen julistus kosketti ihmisten sydämiä ja paljasti salattuja ja kiusallisia totuuksia. Jumalan sana on kuin miekka, joka viiltää (vrt. Hepr. 4:12; Ilm. 1:16).

Luuk. 2:36-40 Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. (Luuk. 2:36-38) Temppelilalueella on toinenkin profeetta. Hannan on täytynyt olla yli 100 vuoden ikäinen. Hänetkin Jumala johdattaa oikeaan aikaan juuri sinne, missä Joosef ja Maria ovat Jeesus-lapsen kanssa, ja hän saa oikean profeetan tavoin julistaa Jumalan suurta pelastustekoa temppeliin tulleille ihmisille. Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin. Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä. (Luuk. 8:39-40) Kun Mooseksen lain säätämät uhrit oli uhrattu, perhe palasi kotiinsa Nasaretiin. Nasaret oli Jeesuksen aikaan pieni ja vähämerkityksinen paikka, jossa asui muutama sata ihmistä. Nasaret sai kuitenkin suuren merkityksen, koska Jeesus, Messias, eli lapsuutensa ja nuoruutensa siellä.

Luuk. 2:41-50 Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä. (Luuk. 2:41-45) Jeesuksen lapsuus- ja nuoruusvuosista ei tiedetä paljonkaan. Ainut Raamatun välittämä tieto on Jeesuksen käynti 12-vuotiaana Jerusalemin pääsiäisjuhlissa. Juutalaisen ajatuksen mukaan Jumala kohdattiin erityisesti Jerusalemin temppelissä, ja siksi hurskaat juutalaiset kokoontuivat sinne pitkienkin matkojen takaa erityisesti pääsiäisenä. Silloin vietettiin juhlaa, jolloin muistettiin sitä, miten Jumala Mooseksen johdolla vapautti kansansa Egyptistä. Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: ”Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme.” Jeesus vastasi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?” Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti. (Luuk. 2:46-50) Jeesuksen jättäytyminen vanhempiensa seurasta ja jääminen temppeliin ennakoi jo Jeesuksen tulevaa toimintaa. Tähän yhteyteen on myös talletettu Jeesuksen ensimmäiset sanat. Jeesus kutsuu Jumalaa Isäkseen, mikä oli juutalaisuudessa varsin poikkeavaa. Ei ihme, etteivät Maria ja Joosef ymmärtäneet. 12-vuotias Jeesus hämmästyttää juutalaiset opettajat viisaudellaan. Kysymysten teko ei tarkoittanut niinkään sitä, että Jeesus olisi halunnut vastauksia ja oppia muilta, vaan hän opetti muita esittämällä kysymyksiä ja vastaamalla niihin.

Luuk. 2:51-52 Opetus: Ville Auvinen Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä. Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä. (Luuk. 2:51-52) Jeesus lähtee lopulta takaisin kotikaupunkiinsa, ja Luukas korostaa, että Jeesus oli kuuliainen vanhemmilleen ja toteutti näin Jumalan käskyn. Taas Luukas toteaa, samoin kuin jouluevankeliumin yhteydessä, että Maria talletti kaikki nämä tapahtumat mieleensä. Marialta siis lienevät peräisin Luukkaan tiedot Jeesuksen lapsuudesta – keneltä muultakaan. Joosef, nimittäin, mainitaan viimeisen kerran tässä yhteydessä, ja hän lienee kuollut ennen Jeesuksen julkisen toiminnan alkua.