Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien neuvottelupäivät Kulttuuriviennin rahoitus Neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake OPM/KUPO/KVY

2 Kulttuurivienti on edelleen nappikauppaa Julkaistu , klo Paljon julkisuutta saanut kulttuurivienti on nappikauppaa perinteiseen vientiteollisuuteen verrattuna. Musiikin ja muiden kulttuurituotteiden sekä palvelujen vienti ei pelasta Suomen taloutta. Talousasiantuntijan mukaan Suomi elää vielä pitkään metsästä ja metallista. Vaikka HIM:in rakkausmetalli menestyy maailmalla hyvin, tarvitsee Suomi elääkseen yhä kovaa metallia ja puuta. Tilastokeskuksen vastikään julkistaman ensimmäinen kulttuuritilinpidon mukaan kulttuurituotteiden ja -palvelujen vienti on nappikauppaa esimerkiksi metsäteollisuuden vientiin verrattuna. Tilastojen mukaan erilaisten kulttuurituotteiden ja - palvelujen vienti oli vuonna 2005 hieman yli 700 miljoonaa euroa, kun metsäteollisuus tahkosi samaan aikaan rajusta työtaistelusta huolimatta lähes 11 miljardin euron vientitulot. Viime vuonna metsäteollisuudessa tahkottiin ulkomaankauppaa yli 12 ja puolen miljardin euron arvosta. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan kulttuuriviennistä ei ole kansantalouden pelastajaksi. - Ei siitä ole sellaiseksi, kyllä me tarvitaan kulttuurin lisäksi monta muuta toimialaa, jotka tukevat sitten mahdollisia työpaikkamenetyksiä, joita metsäteollisuudesta tulee, sanoo Holm. Musiikkiviennin kokonaisarvo oli vuonna 2006, vain 26 miljoonaa euroa, mikä vastaa metsäteollisuuden yhden päivän tuotannon arvoa. Tässä valossa tuntuukin oudolta, että kulttuurivientiä tuetaan hieman laskentatavasta riippuen kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan tuen vaikuttavuutta on vaikea arvioida. - Toivottavasti olisi iso kirjo takana, ettei tartuttaisi mihinkään hypetykseen. Uskon ja luotan Suomen linjaan tässä viennin edistämisessä ja sen rahoituksessa, että osataan nähdä kokonaisuus. Vaikka kulttuuriala on vientituloilla mitattuna melko marginaalinen toimiala, on sillä tukeva asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Työvoimavaltaisena alana se tarjoaa paljon työpaikkoja ja vahvistaa kansallista identiteettiä. - Tämä kulttuuriala on kansallisen identiteetin ja suomalaisuuden kannalta hyvin tärkeä toimiala, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm. YLE Uutiset

3

4

5

6

7

8 Kuva 12: Luovan talouden kauppa 1996 ja 2005 (YK08 s.115)