Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki 6.5.06 Monimuotoisuus on ekologista! Ekokyliä voi olla sekä maalla että kaupungissa. Elämäntavan vai asumisen vaihtoehto?

Ruotsalaisia ekoyhteisöjä Tuggelite (Karlstad): ensimmäinen ekokylä (1984) 16 asuntoa 5 rivitalossa. Omistusmuotona Asumisoikeusyhdistys aurinkoenergia, pelletit, viherhuoneet, maakellarit, kompostorit, kompostikäymälät, puutarha. yhteistalossa lämpökeskus, pesutupa, päiväkoti ja askartelutiloja.

Solbyn 10 km Lundista. Rakennuttajana HSB, aloite vegetaristien yhdistykseltä (1987) 10 taloa, 50 asuntoa. Viherhuoneet, kompostit, yhteistalo, puutarha, maakellarit, vierastalo. Puhdas ruoka ja ympäristö, yhteisöllisyys.

Ruskola Ylitorniosta 2 km etelään. 9 tyyppitaloa 2500 m2 tonteilla. (1990-91) Ekoa: Hyvä eristys. Puulämmitys. Oma kaivo. Harmaat ja mustat jätevedet erotellaan. Pienpuhdistamo tai erotteleva kompostikäymälä. Lämmön talteenotto harmaista vesistä. Yhteinen puutarha ja kotieläimiä. Kompostit. Edullista maaseutuasumista.

Understenshöjden 5 km Tukholmasta, valmistui 1995. 44 asuntoa, rakennuttajana HSB ”Ensimmäinen urbaani asuinyhteisö” Terveellisyys, luonnonmukaiset materiaalit, maavärit, aurinkolämpö ja –sähkö, erottelevat kompostikäymälät, virtsa kunnalliseen puhdistamoon, keskuslämmitys, pellettitakat Yhteistalo, päiväkoti

Mjölnartorpet Karlstadin toinen ekokylä (1995) 10 paritaloa ja yhteistalo Asumisoikeusyhdistys rakennutti, PEAB rakensi Pelletti- ja aurinkolämpö, erottelevat kompostikäymälät, oma pienpuhdistamo (huonosti toimiva), hengittävät puurakenteet

Smeden 4 km Jönköpingin keskustasta. 24 perhettä, 70 asukasta. (1995) Aloite kunnalta, rakennuttajana Mjöbäcks Ab. Asumisoikeusasuntoja. ”Moderni ruotsalainen Melukylä” Erotteleva kompostikäymälä, harmaiden vesien lammikkosuodatus, puutarha, aurinkopaneelit, kaakeliuuneissa vesivaraaja, ekomateriaalit. Lisätietoja: www.ekoby.org

Suomalaisia ekokyliä: Keuruu Yli 20 asukasta 53 ha maatilalla (1997). Asumis- ja työyhteisö. Majoitusta ja matkailupalvelua. Luomuviljelyä. Uusiutuvaa energiaa. Hevosia ja kotieläimiä. Ekoyrittäjiä. Rakennusten ekologinen saneeraus käynnissä. http://www.ekokyla.tk/

Eko-Viikki ”Ensimmäinen ekologisesti suunniteltu kaupunginosa Suomessa.” (2000) 1700 asukasta. Kaupunki ohjasi suunnittelua Ekokriteeristön avulla. Ekologisia laatukilpailuja. Koerakentamista. Kaavoitus perustui ”vihersormiin”. Aurinkolämpöä ja –sähköä, kompostit, kasvimaat.

Eko-Viikki CO2-päästöt ja veden kulutus – 25 % tavanomaisesta. Tehokas rakentaminen ja kierrätettävät materiaalit. Passiivinen ja aktiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen. Aurinkoenergialla tuotetaan puolet 380 asunnon lämpimästä vedestä ja 13 % rakennusten lämmöstä.

Eko-Viikki Eko-Viikissä on Suomen ensimmäinen aurinkosähköä käyttävä asuinkerrostalo (39 as). Aurinkopaneelit on integroitu osaksi talon parvekejulkisivua. (sähköteho 24 kW) Kiinteistösähköstä 20 % aurinkopaneeleista.Kesäaikaan yli jäävä sähkö menee Helsingin Energian verkkoon, talvella se ”palautetaan”.

Bromarvin ekokylä Toteuttajana paikallinen Martta-yhdistys. (2004) 20 asuntoa. Ekoa: Hake-aurinkokeskuslämmitys, perinteinen puurakentaminen, erottelevat käymälät, harmaavesien pienpuhdistamo, virtsa lannoitteeksi. ”Marttatalo”, jossa sauna. Tavoitteena turvata Bromarvin kylän palvelut.

Kangasalan yhteiskylä Yhdeksän talon kylä 4 km Kangasalan keskustasta. (1994-99). Talot ovat puurakenteisia, ”rintamamiestalon” tyyppisiä. Taloissa on käytetty luonnonmateriaaleja ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja. Puuenergialla toimiva keskuslämmitys.

Kangasalan yhteiskylä Yhteinen kasvimaa. Harmaavesien maaperäpuhdistamo. Kompostivessa on pakollinen. Asukkaat huolehtivat yhteisesti teistä, lämmityksestä ja jätehuollosta sekä yhteisistä rakennuksista. Kunta kaavoittanut alueen Pirkanmaan yhteisöasujat ry:n aloitteesta.

Kehitteillä olevia hankkeita Terve talo maaseudulla: Luomura ry:n tavoitteena on rakentaa ekotaloja Kuhmalahden, Luopioisten, Pälkäneen ja Sahalahden alueille. Tavoitteena houkutella uusia asukkaita väljyydellä ja luonnon läheisyydellä. Mikko Tuonosen Villa Marjala nousee mallitaloksi Luopioisiin. Yhteisöllisyys?

Muita hankkeita Vihdin ekokylä: monen sukupolven asumista Kivisalon yhteisökylä Riistavedellä: ”Yhteisökylä on aktiivisten ja omatoimisten ihmisten asumis- ja toimintaympäristö. Siellä eletään maaseudulla sopeutuen leppoisasti luonnon rytmeissä. Toisaalta yhteisökylä on uusyhteisomistuksen koe. Se vaikuttaa alueellisesti ja tukee sopeutumista sekä yrittäjyyttä.” http://www.kivis.fi/index.html

Kysymyksiä pohdittavaksi Miksi ekokylät ovat jääneet marginaali-ilmiöksi? Ovatko ekokylät vain ”ekouskovaisten” asumismuoto? Miten kunnat voisivat edistää ekokyliä kaavoituksessa ja asumisessa? Millainen olisi ”taviksille” sopiva ekokylä?