Metsähallituksen toiminnan monipuoliset hyödyt yhteiskunnalle

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Advertisements

Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa.
Toimitusjohtajan katsaus. Liikevaihto Kotimaa Vienti.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Taloustutkijan terveiset hallitusohjelman valmisteluun Pasi Holm Pellervon Päivä
Maailma rakentuu yhdessä yrittämällä! Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012.
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset
Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 150 milj. euroa ympäristönsuojeluun Suomessa Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset.
Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudelliset vaikutukset - Kävijöiden rahankäyttö aluetaloudessa Ville Ovaskainen, Maija Huhtala ja.
TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSESSA SOVITUT TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET 1.Omavastuuaika lyhenee 5 päivään nykyisestä 7 päivästä o Toimeentulo paranee työttömyyden.
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi Anu Laasanen
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2001/2010 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)
HOW TO COMPENSATE NATURE CONSERVATION Practical example:
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa.
Google, journalismi ja verkkomedian uudet työnkuvat Riikka Krenn
Elinkeinokalatalouden strategian ja toimintaohjelman valmistelu
HE 112/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2014 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuuleminen Erityisasiantuntija.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2014 Elinkeino- ja liiketoiminta 4 % Perusrahoitus 67 % Muu täydentävä rahoitus 9 % Ulkomainen rahoitus 3 % Suomen Akatemia 12 %
Kehysriihen päätösten vaikutukset energiaintensiivisillä toimialoilla Päättäjäpäivä , Kuopio.
Metsähallitus-Akatemia
AGCO-yhtymä Valtra on osa AGCO-yhtymää, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. AGCOn liikevaihto on 6,8 miljardia dollaria.
Ostopalvelujen kasvu selittää parhaiten menojen jyrkkää kasvuvauhtia Juuassa Palvelujen ostoihin Juuan kunta käytti vuoden 2009 tilinpäätöksen.
Metsähallitus 2007 Osallistavan suunnittelun kokemuksia Metsähallituksessa Yhteistyöryhmätyön kehittyminen vuodesta 1995.
Minkä arvoinen metsäni on?
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy.
Miksi vesiensuojelua tarvitaan
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Metsähallituksen riistatalouden tietovarannot
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
Maaseudun kehittämisyhdistys ry Rauman seudun ja Vakka-Suomen 7 kunnan alueella toimiva leader-ryhmä, johon kaikki voivat liittyä jäseniksi!
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Matkailun mahdollisuudet käyttöön! PAMin kärkiteemat kevät 2013.
Rahoitus-markkinoiden muutostuulet – globaalin yhtiön uhka vai mahdollisuus Minna Helppi
Tampereen Ateria liikelaitos Liikelaitosten johtokuntien koulutus tj. Tarja Alatalo.
Lännen Tehtaat Vuosi Tulos/osake , euroa IFRS.
Sosiaaliturvan ABC toimittajille Kela lainsäädännön toimeenpanijana
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Sininen Haapavesi Metsätalouden vesiensuojelu Ruokolahti
Biodiversiteetin suojelu
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
Sosiaalimenot ja rahoitus 2011 Esa Arajärvi, Nina Knape
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VOIMAVARAT. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Kansallispuistojen ja historiakohteiden paikallistaloudellisista vaikutuksista Kansallisten kaupunkipuistojen verkostotapaaminen , Kotka, Merikeskus.
Kolarin toimintayksikkö
Ympäristölakimies Johanna Korpi
Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät
Lounais-Lapin arvokkaiden luontokohteiden kartoitus NATNET-hankkeessa
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina
Kestävää kasvua ja työtä
Esityksen transkriptio:

Metsähallituksen toiminnan monipuoliset hyödyt yhteiskunnalle 2. Metsähallitus-Akatemia 20.9.2012 Jyrki Kangas

Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,6 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,2 milj. ha Vesialueita 3,4 milj. ha (yleisiä vesialueita 3,0 milj. ha) Vahvuutena valtion luonnonvarojen monitavoitteinen kokonaishallinta => kokonaishyöty. Linjana eri intressien yhteensovittaminen, vuorovaikutus ja alueiden monikäyttö – tehokkaasti, palvelevasti ja kannattavasti yli 150 vuoden kokemuksella Statukseltaan, luonnonoloiltaan ja tavoitteiltaan erilaiset alueet muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jossa erityyppiset alueet täydentävät toisiaan Kataisen hallituksen poliittinen ohjelma tukee kokonaishallintaa myös Metsähallituslain uudistuksessa 2

Moninaisia hyötyjä valtion maista ja vesistä Biodiversiteetti Työpaikat Metsä terveyden lähteenä Urakat Poroelo Yritystoiminta Matkailuympäristö Kalat Kulttuuri Luontokeskukset Virkistyskäytön rakenteet Maa-ainekset Metsätiet

Hyödyistä kuullaan päivän mittaan lisää, tässä joitakin maistiaistunnuslukuja Liiketoiminnan liikevaihto > 350 MEUR, liikevoitto > 110 MEUR, tulos > 100 MEUR Tuloutus 120 MEUR Valtion puusta valmistetuista tuotteista > miljardi EUR vientituloja Kansallispuistoissa käyntejä > 2 miljoonaa Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset > 100 MEUR Kansallispuistojen työllisyysvaikutukset noin 1400 htv Metsästys- ja kalastuslupia noin 120.000 Huusseja kansalaisten käytössä > 2.500 Henkilökunta noin 1900 htv Urakoitsijoiden käyttö > 1000 htv Puuston kasvu monikäyttömetsissä > 11 milj.m3, hakkuut noin 6 milj.m3 Kulttuuriperintöinventoinnissa jo lähes 5.000 kohdetta …, ...

Voiton ja tuloutuksen lisäksi myös muita hyötyjä liiketoiminnankin tavoitteina Metsähallituslain mukaisia ”yleisiä yhteiskunnallisia velvoitteita, YYV” => lue hyötyjä! ovat erityisesti: biologinen monimuotoisuus, luonnon virkistyskäyttö, työllisyyden huomioon ottaminen, saamelaisen kulttuurin edellytykset, poronhoito Yli 640 000 ha talousmetsää metsätalouskäytön ulkopuolella tai rajoitetun käsittelyn piirissä, rajoituksia myös kiinteistökaupassa, YYV-hankkeita; hakkuusuunnitevaikutus yli -1,7 milj.m3/vuosi Lisäksi alueiden siirtoa suojeluun Liiketoiminta- ja suojelualueet täydentävät toisiaan; hyötyjä myös matkailulle, riistalle, metsästykselle

”Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden” panokset 2011 Luonnon monimuotoisuus 36,3 milj. € Virkistyskäyttö 13,8 milj. € Porotalous 2,1 milj. € Saamelaiskulttuuri 1,9 milj. € Työllisyys 3,7 milj. € YHTEENSÄ 57,8 milj. € Mutta mitkä lopulta ovat hyötyvaikutukset? Pitäisikö panostusta muuhun kuin eurojen tuottamiseen valtiolle lisätä vai vähentää nykyisestä? Kansallispuistoissa vastaavasti: paljonko satsataan muihin kuin monimuotoisuushyötyihin?

Haluamme yhteistyössä teidän kaikkien kanssa kehittää valtion alueiden ja luonnonvarojen käyttöä sekä selvittää alueiden ja niiden käyttöjen moninaiset hyödyt Tätä varten kehitämme myös innovaatiojärjestelmäämme avoimeksi ’open innovation’ -hengessä

153 VUOTTA EDELLÄKÄVIJÄ 6.2.2009 Etunimi Sukunimi