Kreikan taide Tieto Kreikan taiteesta on melko puuttellista, koska suuri osa esineistä ja rakennuksista on tuhoutunut tai kadonnut. Parhaiten tunnetaan rakennustaide ja veistokset. Rakennustaiteessa isossa osassa olivat temppelit. - Doorilainen, joonialainen ja korinttilainen ovat kolme temppeleissä ollutta tyyliä. Kreikkalainen kuvanveisto otti tehtäväkseen kuvata alastonta ihmisruumista. Kreikan maalaustaiteesta vaasimaalaukset olivat olennaisessa osassa (muusta ei ole juurikaan tietoa).
Kaudet Kreikan taiteessa on kolme ns. pääkautta. Arkaainen, klassinen ja hellenistinen kausi. Arkaainen kausi (600-480 eKr.) Jäykkiä ja kaavamaisia veistoksia Patsaiden huulilla on ”salaperäinen arkaainen hymy” Hiukset ja naishahmojen vaateiden laskokset on kuvattu tyylitellysti Arkaaisen kauden jälkeen patsaiden asennot ja ilmeet alkoivat mennä elävämpään suuntaan. Klassinen kausi (480-330 eKr.) Asennoltaan vapaampia ja luonnollisempia Kauden veistokset kuvaavat ”ihannetyyppiä” Klassisen kauden veistokset vaikuttavat yhä Eurooppalaisiin kauneuskäsityksiin Miesten alastomuuden uskottiin kertovan hyveistä
Hellenistinen kausi (330-30 eKr.) Veistoksissa pyrittiin näköisyyteen Niide piti tuoda esiin kuvattavan kohteen luonne ja tunne (ethos) (pathos)
Temppelit Temppelit on luokiteltu pylväiden tyylin mukaan Vanhin ja yksinkertaisin tyyli -> doorilainen - uurretut pylväät, raskas ja karu vaikutelma Joonialainen - Doorilaista hoikempi ja sirompi, ”kierteiset häränsarvet” pylväiden päissä Korinttilainen - Tyyleistä koristeellisin, pylvään päässä Acanthus-kasvin lehvästöä
Arkkitehtuuri Kukoisti klassisella kaudella Temppeleiden kaikkia sivuja kiersi pylväät Rakennettiin suorakaiteen muotoiseksi Keskiosassa suurehko pyhäkkö Paestum
Kouros Anavyssos (n. 530 eaa.) Lysikrateen muistomerkki (korinttilainen) Kouros Anavyssos (n. 530 eaa.) Doorilainen temppeli