LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Yleistä Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys Käyttäytyminen
Advertisements

Lisää tähän prosessin nimi Kerro tässä tuotteen ja yrityksen nimi.
Viime kerralta: Puheentuotto (vokaalit)
makramee-tekniikalla
KuvatyypittMyn1 Kuvatyypit •MPEG-2 käyttää kolmen tyyppisiä kuvia. •Kuvatyyppejä kutsutaan I, P ja B-kuviksi. •Kuva voi olla joko kehys (frame) tai kenttä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tilatiedot ja niiden muutokset
Yhtälön ratkaiseminen
Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
Murtolukujen kertolasku
@ Leena Lahtinen Helia TIETO JA TIETOKONEOHJELMA  TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA  TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA.
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
LPC LPCC PLP MFCC LSP/LSF Δ ΔΔ Matemaattinen kikka Levinson-Durbin
Luokan otsikko- ja toteutustiedosto tMyn1 Luokan otsikko- ja toteutustiedosto •Tähän asti ohjelmaesimerkit on toteutettu siten, että kaikki koodi on yhdessä.
Tietorakenteet ja algoritmit
13. Pakkaukset.
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Duaali Teemu Myllynen.
Kurkunpään heräte eli glottis-signaali
Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka
SGN-4010 PUHEENKÄSITTELYN MENETELMÄT Luento 4
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Valitse seuraaviin vaihtoehtotehtäviin oikea vastaus…
Signaalit ja muutosilmiöt 2 504T13D, 3 op. RAMK Tekniikka ja liikenne Tauno Tepsa, 2008 kevät.
Tässä kerron ja näytän, mitä minä olen tehnyt ATK tunnilla 9lk:lla.
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
KANNANVAIHTO?.
Kertausta: lähde-suodin –malli
FSK-Frequency Shift Keying
TyyppimuunnoksettMyn1 Tyyppimuunnokset Joskus kääntäjän on tehtävä itse päätöksiä, jos ohjelmoija ei ole ajatellut yksityiskohtia: int arvo1=10; long arvo2=25;
TIETO JA TIETOKONEOHJELMA TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA MENETELMILLÄ.
2. Vuokaaviot.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 16 - Jarto Niemi Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 Kaaos differentiaaliyhtälöissä,
Anyonit? Suurenergiafysiikkaako? Suunnitelma Kvanttistatistiikka Anyonien ominaisuuksia Kvantti-Hallin ilmiö & CS kenttäteoriaa.
Metodit – Arvotyyppi Ellei metodi palauta arvoa, sen arvotyyppi on void Tällöin ”return;”-lauseke ei ole metodissa pakollinen, vaikka sen käyttö on sallittua.
Langattomien laitteiden matematiikka 1
1. Usean muuttujan funktiot
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Elliptiset jakaumat Esitys 6 kpl Tuomas Nikoskinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta.
1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.
Dokumenttien käsittely ja tietoverkot Wordin perusteet — kirjasimet ja kappaleet.
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
4. Optimointia T
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 10 – Epäoikeudenmukaisuuden karttaminen Tuomas Nummelin Optimointiopin.
Diffie-Hellman Antti Junttila. Mitä tarkoittaa? Kaksi osapuolta voivat sopia yhteisestä salaisuudesta turvattoman tietoliikenneyhteyden ylitse. Tämän.
7. Määritä sellaisen ympyräsektorin keskuskulma, jonka pinta-ala on 1 ja piiri mahdollisimman lyhyt. Anna tulos 0,1 asteen tarkkuudella. Keskuskulma =
5. Fourier’n sarjat T
1 © Jukka Juslin Luokat, attribuutit ja metodit Yleistietoa: seuraavalla koulutusviikolla tarkempi käsittely.
Suora Suorien leikkauspiste Yhtälöparin ratkaisu
Aivojen sähköinen taustatoiminta ja kognitiiviset prosessit
3.3. Käyrän tangentti ja normaali
Tehtävä 3: PowerPoint Tomi Ilmonen. Ohjeistus Tämä on tehtävä 3: Power Point Etene tässä olevien ohjeiden mukaan. ◦ Älä ”hypi” eli käy kohta kohdalta.
Tehtävä 3: PowerPoint Jarmo Lautamäki. Tämän tulee olla DIA 2. Tämä dia on nyt dia 1. ◦ Siirrä tämä dia siten, että siitä tulee dia 2. ◦ Lisää tähän esitykseen:
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 22 – Jussi Kangaspunta Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Ohjaamaton.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Potentiaalien kertaus ja.
Kuplalajittelu (bubble sort)
T Automaatiotekniikka 2 4op Matemaattinen mallinnus Matemaattinen malli on ensimmäinen askel säädön suunnittelussa (tietokoneavusteisessa) Matemaattinen.
Äänen käsittely.
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
UML-luokkakaavio ● Luokkakaavio (class diagram) kuvaa järjestelmän luokkarakennetta ● Mitä luokkia on olemassa ● Minkälaisia luokat ovat ● Luokkien suhteet.
Audiosignaalinen käsittely / Kari Jyrkkä1 Sisältö: –Lineaariprediktioon perustuvan puheenkooderin ja dekooderin toteutus projektityönä Puhesignaalin.
Jatkeet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006.
Tiedonsiirtotekniikka 2
Edellisen kerran yhteenveto
T Signaalinkäsittelymenetelmät, 5 op
Äänen ominaisuuksia Kaiku syntyy, kun ääni heijastuu kovasta ja tasaisesta pinnasta. Ominaistaajuus on taajuus, jolla esine värähtelee parhaiten. Resonanssi.
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Esityksen transkriptio:

LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi Puhesignaali Levinson-Durbin algoritmi Kepstri-analyysi Rekursiivinen laskenta LP-analyysi LPC LPCC Fourieranalyysi Kuulonmukainen spektrin muokkaus 1 Käänteinen Fourier-muunnos PLP

Kertaus: PLP – Perceptual Linear Prediction PLP –menetelmässä signaalin spektriä muokataan ensin siten, että ihmiskuulon ominaisuudet tulevat huomioon otetuiksi. Sitten muokatulle signaalille tehdään tavallinen lineaariprediktioanalyysi. PLP – parametrejä/featureita käytetään ainakin puheentunnistuksessa ja puhujantunnistuksessa. Niiden on havaittu olevan luotettavampia kuin puhtaat LP-parametrit.

Kertaus: Ihmiskuulon ominaisuuksia Epälineaarinen äänenkorkeusaistimus Mel-taajuuswarppaus Bark-taajuuswarppaus Kriittinen kaista Kriittisen kaistan summasuodin Herkkyys riippuu taajuudesta Akustisissa mittauksissa A-painotussuodin PLPssä oma funktio Epälineaarinen äänenvoimakkuusaistimus Subjektiivinen äänenvoimakkuus =10 𝑙𝑜𝑔 10 (𝐼) Subjektiivinen äänenvoimakkuus = 3 𝐼

Kertaus: Spektrin kuulonmukainen käsittely PLP:ssä 3 ()

Spektristä kepstriin Kepstriä laskettaessa ajatellaan spektri ikään kuin aikatason signaaliksi. Kun spektri on taajuusesitys aikatason signaalista, niin kepstri on ’taajuusesitys’ spektristä. Tästä nimi: spektri->kepstri Kun spektrin yksikkö on (englanniksi) frequency, kepstrin yksiköksi on määrätty: ’quefrency’ joka tosiasiassa on (pseudo)aika: t -> 1/t=f -> 1/f=t .

Kepstrin määritelmä Reaalinen signaalikepstri määritellään logaritmisen tehospektrin käänteisenä Fourier-muunnoksena, koska logaritmisen spektrin komponentteja voidaan käsitellä summautuneina ominaisuuksina. 𝑙𝑜𝑔 𝑆(𝑛) =𝑙𝑜𝑔 𝐻 𝑛 𝐺(𝑛) =𝑙𝑜𝑔 𝐻(𝑛) +𝑙𝑜𝑔 𝐺(𝑛) Koska reaalisen signaalin magnitudispektri |𝑆 𝑛 | (niin kuin myös tehospektri 𝑆(𝑛) 2 ) on aina symmetrinen funktio, voidaan Fourier- muunnos korvata kosinimuunnoksella.

Puheen spektri- ja kepstrikomponentit Puhesignaalin tapauksessa oletetaan, että ääntöväylä aiheuttaa spektriin laajoja resonanssialueita ja kurkunpää-ääni aiheuttaa harmonisen kampaspektrin. Jos siis spektrille tehdään taajuusanalyysi … …voidaan ajatella, että kepstrin pienen ajan quefrenssit (matalat taajuudet) vastaavat ääntöväylän spektriominaisuuksia ja pitkän ajan quefrenssit (korkeat taajuudet) vastaavat kurkunpää-ääntä.

LP-kepstri Lineaariprediktioparametrien määrittämä spektri, eli systeemi 𝐻 𝑧 = 1 𝐴(𝑧) , voidaan vaihtoehtoisesti esittää kepstrikerrointen avulla. Kepstrikerrointen määrittämiseksi LP-kerrointen avulla lähdetään liikkeelle kompleksisen kepstrin määritelmästä: kun tähän sijoitetaan all-pole systeemin siirtofunktion logaritmi: saadaan: Tämä ilmaistuna z:n avulla on: Ja kun vielä muistetaan, että ,

LP-kepstri (2) Tehdään edellisen kalvon yhtälölle temppuja – Otetaan molemmista puolista derivaatta: Kerrotaan molemmat puolet :lla: Ja vaihdetaan summausjärjestystä:

LP-kepstri (3) 𝑚 Verrataan lausekkeen termejä 𝑛= 𝑙𝑒𝑓𝑡 𝑧 −𝑛 = 𝑟𝑖𝑔ℎ𝑡 𝑧 −(𝑘+𝑚) Kun 𝑛=𝑘+𝑚 , on oltava 𝑙𝑒𝑓𝑡 = 𝑟𝑖𝑔ℎ𝑡 . Siispä, kun 𝒏 =(𝑘+𝑚)= 𝟎…𝒑 saadaan: => 𝑛= 𝑘+𝑚 𝑘

LP-kepstri (4) 𝑛= 𝑘+𝑚 Kun 𝒏 =(𝑘+𝑚)= 𝒑+𝟏…∞ saadaan: =>

LP-kepstri Lineaariprediktioparametrit voidaan muuttaa kepstrikertoimiksi rekursiivisen yhtälöryhmän avulla: kun n=0, kun n = 1 …p kun n = p+1 …∞