Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö 11.2.2014 reija suomi Kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta varsinais-suomessa Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö

VARSINAIS-SUOMEN OMINAISPIIRTEITÄ Pienten kuntien maakunta (28 kuntaa) Pinta-ala 20 600 km2, vesistöä n. 50% Asukkaat: n. 469 000 Saaristokuntia 2, saaristo-osakuntia 6 Kaksikielisyys: kahdessa ruotsi enemmistökielenä

VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITOYKSIKKÖ Perustettiin kuntien toiveesta määräaikaisena 1.1.2012 – 31.12.2015 Isäntäkuntamalli, isäntäkuntana Kaarina Alkuvaiheessa paljon yhteistyötä sijaishuoltoyksikön kanssa Yhteistyökunnat: Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Naantali, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki Väestöpohja n. 350 000

PERHEHOITOYKSIKÖN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN Rahoitus suoraan kunnilta Kuntien maksuosuus muodostuu: Kunnassa asuvien yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä sekä Kehitysvammaisten prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä (Kelan etuuksia kehitysvammadiagnoosin perusteella saavia keskimäärin = 0,6%, asukasmäärä perustuu Tilastokeskuksen edellisen vuoden tilanteeseen) Turulla on vakioitu maksuosuus

PERHEHOITOYKSIKÖN TEHTÄVÄT Kaksi perhehoidon koordinaattoria Perhehoidosta tiedottaminen Uusien perhehoitajien rekrytointi ja ennakkovalmennus Perhepankin ylläpitäminen Perhehoitosijoitusten tekeminen yhteistyössä kunnan edustajan kanssa Täydennyskoulutus ja vertaisryhmätapaamiset Perhehoidon kehittäminen ja yhteistyö muiden maakuntien perhehoidon toimijoiden kanssa

YHTEISTYÖ KUNNAN KANSSA Perhehoidon sijoitusprosessi Ohjaus- ja valvontakäynnit toimiviin perhekoteihin Toimeksiantosopimuksen tekeminen ja päivittäminen

Perhehoidon sijoitusprosessi Ennakkovalmennus Kunnan työntekijä arvioi kehitysvammaisen henkilön perhehoidon tarvetta. Kunnan työntekijä selvittää sijoitettavan henkilön oman, ja hänen läheistensä mielipiteen perhehoitosijoituksesta. Kunnan työntekijä ottaa yhteyttä perhehoidon koordinaattoriin. Perhehoidon koordinaattori arvioi perhehoitajan valmiuksia vastata kyseisen henkilön tarpeisiin, ja ottaa yhteyttä perhehoitajaan. Perhehoitaja arvioi omia valmiuksiaan ja halukkuuttaan ottaa henkilö omaan kotiinsa perhehoitoon. Sovitaan kuntavastaavan ja perhehoidon koordinaattorin yhteinen tutustumiskäynti.

Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksen tekevät kunta ja perhehoitaja. Perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitoyksikkö mukana laatimassa sopimuksia, varmistaa että sekä perhehoitajan että kunnan etu toteutuu Perhehoitajan vastuuhenkilö kunnasta, nimetään toimeksiantosopimukseen

Perhehoitajan asema Oikeus perhehoitoyksikön ja kunnan tukeen Tietojen saantioikeus Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset tiedot perhehoidettavasta, jotka ovat välttämättömiä perhehoidon onnistumisen kannalta. Vaitiolovelvollisuus Oikeus vapaaseen Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalla on 42 vapaapäivää kalenterivuoden aikana (3,5 päivää/ kk) ja lyhytaikaisessa perhehoidossa 1 vapaapäivä kalenterikuukaudessa. Perhehoitajan sosiaaliturva Perhehoitaja on oikeutettu sairausajan korvaukseen yleisen sairausturvan mukaisesti. Perhehoitajan eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan (KVTEL). Vakuutukset Perhehoitajalla on kunnan/kuntayhtymän ottama lakisääteinen tapaturmavakuutus. Kunta ei kuitenkaan ota vakuutusta perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamiin vahinkoihin.

Perhehoitosijoitukset 2013 Jatkuva perhehoito Sijoituksia 1, keskeneräisiä prosesseja 2 ja prosesseja, jotka eivät johtaneet sijoitukseen 3 Lyhytaikainen perhehoito Toteutuneita sijoituksia 8, keskeneräisiä prosesseja 4, ja prosesseja jotka eivät johtaneet sijoituksiin 6 2014 Tammikuun lopussa Lyhytaikaisia sijoituksia toteutunut 2, toteutumassa kaksi lyhytaikaisen perhehoidon sijoitusta ja yksi jatkuvan perhehoidon sijoitus

PERHEKODIT Toimivia perhekoteja yhteensä: 30 joissa - jatkuvaa perhehoitoa 16 ja - lyhytaikaista perhehoitoa 14 - näistä perhepankissa 23 perhettä Vuosina 2012 ja 2013 on kumpanakin toteutunut 1 valmennusryhmä. Vuonna 2014 keväällä käynnistymässä uusi ryhmä, johon hakenut 7 perhettä.

Kokemuksia yksikön arjesta Onnistunut lyhytaikainen perhehoitopaikka on perheelle suuri apu, palaute välitöntä Valmennuksen suunnittelu ja toteuttaminen ryhmän mukaan jos mahdollista (ryhmän koko, koulutustausta, kokemukset, vahvuudet) Perhehoitosijoitukset usein hitaita prosesseja: yksilöllisyys sekä perhehoitajan perhehoidettavan kannalta on toimintamallin avulla mahdollista toteuttaa. Perhehoidon koordinaattori tuntee perheet, ja osaa jo ennalta pohtia minkälainen perhehoitosijoitus on kummankin osapuolen kannalta hyvä (esim ikä, sukupuoli, sijainti)

Palaute kunnilta Yksikön rooli erityisen tärkeä asiantuntijana, on paikka mistä kysyä kaikesta perhehoitoon liittyvästä. Koordinaattorit auttavat lomakkeiden ja sopimusten täyttämisessä ja tulevat mukaan tapaamisiin. Se, että Perhehoitoyksikkö ylläpitää perhepankkia helpottaa kuntavastaavien työtä. Perhehoitoyksikkö valmentaa uusia perhehoitajia: perhehoitopaikkoja on saatavilla!