Työurien pidentäminen – valtiovallan, työmarkkinaosapuolten ja työpaikkojen toimenpiteet Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 21.9.2012 Jukka Ahtela

Hyvinvointi syntyy työstä Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria Julkisen talouden kestävyysvajeen tehokkaimpia korjauskeinoja on työurien pidentäminen Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan voisi valtiovarainministeriön arvion mukaan pienentää 5 prosentin luokkaa bkt:sta olevaa kestävyysvajetta 1 prosenttiyksiköllä eli runsaalla 2 miljardilla eurolla. Keskimäärin kaksi vuotta pidempi työura merkitsisi siten vajaata 5 miljardia pienempää tarvetta korottaa veroja tai leikata julkisia menoja. Yksilön kannalta pidempi työura merkitsee parempaa eläketurvan tasoa 21.9.2012 Jukka Ahtela

Viimeaikaiset työuraa pidentävät ratkaisut Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan perusteeksi koko työhistoria Elinaikakerroin Kannustinkarttuma (4,5%/v 63 vuoden iästä) Varhaiseläkkeiden karsiminen Työttömyyseläke lakkautetaan Osa-aikaeläkkeen (56 → 58) ja varhennetun vanhuuseläkkeen (60 → 62) ikärajan korottaminen Sosiaalitupo 21.1.2009 (osaksi SATA-komitean mietintöä 27.1.2009) Osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen (58 → 60) ja karttuman poistaminen ansion alenemasta Työttömyysturvaputken alaikärajan korottaminen vuodella (57 v. 1 kk → 58 v. 1 kk) Työttömyysturvaan nopeaan työllistymiseen kannustavat muutokset 21.9.2012 Jukka Ahtela

SATA-komitean mietintö 18.12.2009 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Tehostetaan työttömän aktivointisuunnitelman toteuttamista Oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen tukeminen Ahtelan ryhmä1.2.2010 Työterveyshuollon suuntaaminen työkyvyn edistämiseen ja työssä jatkamiseen Varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen (työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä tehdään ehdoksi sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen) Rantalan ryhmä (1.2.2010) Yksimielisyyttä kokonaisuudesta ei saavutettu, työttömyysturvaputken ikärajan nostaminen pääasiallinen kompastuskivi 21.9.2012 Jukka Ahtela

Vanhuuseläkeikäkeskustelun vaiheet Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 Vanhuuseläkeikä asteittain 65 vuoteen Eläkekiistan ratkaiseminen 11.3.2009 Valmistellaan linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää (59,4) vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä Jukka Ahtelan ja Jukka Rantalan ryhmät 1.2.2010 Jukka Pekkarisen vaikuttavuusarviointiryhmä 8.3.2010 Ei näyttöä toimien riittävyydestä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmisteluryhmä 6 alaryhmää Työuraryhmän toimeksianto Raportti 28.2.2011 21.9.2012 Jukka Ahtela

Eläkkeellesiirtymisiän odote 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työurasopimus 22.3.2012 esitykset työurien pidentämiseksi ja työuran pidennyksen vaikutusarvioita Työelämäryhmän esitykset (5 kk) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden alentaminen ja kuntoutuksen varhentaminen 3 kk Alkavuuden vähentäminen esim. 10 %:lla pidentää työuria n. 2-3 kk Mitkä työurasopimuksen toimenpiteet vaikuttavat? Kuntoutusprosessit toimiviksi Työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminta Työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen Osatyökyvyttömyyseläkkeet ja työssä jatkaminen Masto-hankkeen jatkotoimenpiteet Sairauspoissaolojen vähentäminen 1 kk Keskimääräisten vuosittaisten sairauspoissaolopäivien lukumäärän lyhentäminen päivällä (1110) pidentää työssäoloa noin kuukaudella Hoitoon pääsyn nopeuttaminen 21.9.2012 Jukka Ahtela

Mitkä työurasopimuksen toimenpiteet vaikuttavat? Työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminta Työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen Masto-hankkeen jatkotoimenpiteet Työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit Työterveysyhteistyö Muut toimenpiteet 1 kk Mitkä työurasopimuksen toimenpiteet vaikuttavat? Nuorten työllisyys Työterveyshuollon saatavuuden parantaminen Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat Työeläke- ja työttömyysturvamuutokset (7 kk) Osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen vuodella 1 kk Varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen 1 kk Työttömyysturvaputken alaikärajan korottaminen vuodella 3 kk 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työttömyysturvan rakenteelliset uudistukset ja kannustavuuden lisääminen 2 kk Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen (työhistoria alla 3v.) Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen (aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen) Työttömyysturvan alkuajan (20 pv) korotetun päivärahan poistaminen Pitkän työhistorian (20 v.) omaavien korotetun päivärahajakson lyhentäminen (100 pv  90 pv) Aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettavan päivärahan tason korottaminen Työnantajan omavastuun kiristäminen A + B 12 kk 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työurasopimus 22.3.2012 TyEL-maksun kehitys TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016 kumpanakin vuonna 0,4 %-yksiköllä Korotus jakaantuu tasan työnantajan ja työntekijän maksun kesken Seuraavien vuosien maksukehityksestä päätetään samanaikaisesti eläkejärjestelmäratkaisun kanssa TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työurasopimus 22.3.2012 Päälinjaukset eläkejärjestelmäuudistuksen jatkamisesta Uudistuksen tavoite Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen (2011 60,5 v) Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys uudistustyön pohjaksi Eläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut Neuvottelujen kohteena ovat: Elinajan odotteen kasvun huomioon ottaminen Eläkejärjestelmän ikärajat Varhaiseläkejärjestelmät Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta Indeksit Eläke-edut turvaava maksukehitys Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017 21.9.2012 Jukka Ahtela

Joka toinen 2000-luvulla syntynyt tyttö elää 100-vuotiaaksi Lähde: Christensen et al., Lancet 374, 2009. 21.9.2012 Jukka Ahtela

Vastasyntyneen eliniän odote Naiset Miehet Eläkeikä TEL tuli voimaan 1962 1962 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 65 v, tytön 73 v Nyt vastasyntyneen pojan elinajan odote 77,2 v, tytön 83,5 v 21.9.2012 Jukka Ahtela

Vastasyntyneen elinajan odote Suomessa 1755-2008 ja ennuste vuoteen 2050 Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus 21.9.2012 Jukka Ahtela

Suomen väestörakenteen muutos "Pyramidista tuhkauurnaksi" Kun työeläkejärjestelmää luotiin 1960-luvulla väestörakenne oli perinteinen väestöpyramidi ja siis optimaalinen eläkkeiden rahoituksen kannalta Kuten kuvasta näkyy, suuremmat ikäluokat ovat tulossa juuri eläkkeellejäämisikään eli 1947-syntyneet täyttävät tänä vuonna 63 vuotta Seuraavan 50 vuoden jälkeen pyramidin voi ennakoida muuttuvan hahmoltaan lähemmäksi tuhkauurnaa. Näin pitkiin väestöennusteisiin liittyy toki monia epävarmuustekijöitä. Yksi merkittävimmistä on maahanmuutto (toki myös maastamuutto). 21.9.2012 Jukka Ahtela Lähde: Tilastokeskus 2010 15

Suomen väestö 1960-2075 Lähde: Eläketurvakeskus Sama toisella tavalla esitettynä Yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu näkyy tässä selkeästi onneksemme syntyvyys on Suomessa toistaiseksi ollut Euroopan kärkimaiden tasoa (Suomessa 1,84 lasta / nainen, EU:ssa keskimäärin n. 1,5) Lähde: Eläketurvakeskus 21.9.2012 Jukka Ahtela 16

65 vuotta täyttäneet Lähde: Tilastokeskus 2010 21.9.2012 Jukka Ahtela

Huoltosuhde heikkenee nopeasti Finnish depedency ratio worsen significantly Large post-WWII age groups of 1945-1950 are retiring Low labor force participating of 63-64 year old More persons are exiting the labor marker than entering Lähde: Population Structure 2010, Statistics Finland 21.9.2012 Jukka Ahtela

Laskelma eläkemaksun kehityksestä Kokonaismaksu Työnantajan maksu % of salaries Työntekijän maksu >52 Työntekijän maksu <=52 Source: ETK 21.9.2012 Jukka Ahtela

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen arvioitu vaikutus maksutasoon Keskimääräinen työeläkemaksu vuodesta 1962 ja ennuste vuoteen 2050 Vanha laki Eläkeuudistus varhaiseläkejärjestelmien karsiminen koko työhistorian eläkepalkka elinaikakerroin indeksimuutokset kannustinkarttuma Vuoden 2005 uudistuksella pystyttiin painamaan maksutasoa alas pitkällä aikavälillä jopa noin 5 %-yksikköä. 21.9.2012 Jukka Ahtela Lähde: Eläketurvakeskus 20

Elinajanodote ja eläkkeellesiirtymisiän odote Juuri päätökseen saatu prosessi (toivottavasti) eläkkellesiirtymisiän odotteen nostamiseksi on näkynyt paljon julkisuudessa. Sen tavoite käy ilmi tästä kuvasta, jossa on esitetty elinajan odotteen kasvu (tarkkaan ottaen vastasyntyneen) ja eläkkeellesiirtymisiän odotteen kehitys (25-vuotiaan). Määrittelyssä on siis pieni ristiriita, käytännössä se ei kuitenkaan vaikuta lopputulemaan,.. Tässä tarkemmin numeroina: Eläkkeellesiirtymisiän odotteen muutos / Elinajan odotteen muutos 2009 - 2025 1,7 /3,6 2009 - 2030 2,1 / 4,6 2009 - 2050 2,6/ 8,1 2009 - 2075 2,6 /10,6 Tämä kehitys ei ole riittävä, vähintäänkin olisi päästävä tilanteeseen, jossa ainakin puolet elinajan pitenemisestä kohdistuu työssä oloaikaan. Lähde: Eläketurvakeskus 21.9.2012 Jukka Ahtela 21

Vanhushuoltosuhteen muutokset EU-maissa Lähde: VM, 2010 21.9.2012 Jukka Ahtela

Vanhuuseläkeikiä Euroopassa Monessa Euroopan maassa eläkeikä 67:ään tai yli Tanskassa eläkeikä asteittain 67:ään (2027) ja kytketään elinajan odotteeseen Espanjassa (2027 mennessä) ja Saksassa (2029 mennessä) eläkeiäksi asteittain 67 UK:ssa eläkeikä nousemassa 68:aan vuonna 2044 (66:een 2024, 67:een 2034), kuten myös Irlannissa (66:een 2014, 67:ään 2021) Hollannissa eläkeikä on sidottu eliniän odotteeseen: nyt 65, nousee 66:een 2020 ja edelleen 67:ään 2025 Italiassa eläkeikä on sidottu eliniän odotteen kasvuun: eläkeikä arviolta 66v 11kk vuonna 2020, 70v 3kk vuonna 2060 Puola korottaa eläkeiän vaiheittain 67:ään (2020 miehet, 2040 naiset) Suomessa keskustellaan 65 vuoden eläkeiästä Näiden kehitysnäkymien valossa voi kysyä riittääkö edes 65? 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työelämäryhmän keskeiset esitykset työurien pidentämiseksi (Työurasopimus 22.3.2012) Nuorten työllisyyttä edistävät toimet Työssä jatkamista tukevien prosessien kehittäminen Työeläkejärjestelmää koskevat toimenpiteet Kuntoutusprosessit toimiviksi Työterveyshuollon kehittäminen Työterveysyhteistyö Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat Työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit Osatyökyvyttömyyseläkkeet ja työssä jatkaminen Masto-hankkeen jatkotoimet Eläkejärjestelmän ja työttömyysturvan uudistaminen 21.9.2012 Jukka Ahtela

Nuorten työllisyys (keskusjärjestöt, liitot, TEM, OKM) Nuorille työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista Oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastaminen Oppilaitosten tukea/ohjausta työpaikoille parannetaan Keskusjärjestöt valmistelevat näitä asioita koskevat ehdotukset 30.9.2012 mennessä Jäsenliitot tarkastelevat toimialakohtaisesti, miten nuorten työelämään pääsyä helpotetaan Tavoitteena on saada aikaan nuoria koskevat työllistämissopimukset 30.11.2012 mennessä 21.9.2012 Jukka Ahtela

Nuorten työllisyys (keskusjärjestöt, liitot, TEM, OKM) Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen alle 30-vuotiaille perusasteen koulutuksen varassa oleville on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta Ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuksen ja näyttötutkintojärjestelmän tehokas yhteensovittaminen lyhentää koulutusaikoja ja vapauttaa ammatillisen peruskoulutuksen resursseja ohjausta ja tukea enemmän tarvitsevien opiskelijoiden käyttöön  Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena ja sen tulee kannustaa nopeampaan siirtymiseen koulutuksesta työelämään, eri järjestämismuotojen yhteistyön tiivistämiseen ja koko ikäluokan kouluttamiseen 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työeläkejärjestelmää koskevat toimenpiteet Työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen (STM, keskusjärjestöt, työeläkelaitokset) Työeläkelaitokset tuovat työpaikoille työkyvyn arvioinnin ja ammatillisen kuntoutuksen osaamista Työpaikan, työterveyshuollon ja työeläkelaitoksen yhteistyötä varten vastuuhenkilö Työkyvyttömyyseläkehakemukseen aina mukaan työterveyslääkärin lausunto sekä työnantajan kuvaus Työterveyshuollon ja työeläkelaitosten varhainen yhteistyö ennusteen ja ratkaisuvaihtoehtojen määrittämiseksi ja kuntoutustoimenpiteiden käynnistämiseksi 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työeläkejärjestelmää koskevat toimenpiteet Hoitoon pääsyn nopeuttaminen työkykyperustein (STM, työeläkelaitokset, Kela, VM) Työeläkelaitosten pilottihanke yhteistyössä Kelan kanssa ja STM:n ohjauksessa, valmistelu käynnistyy syksyllä 2012 Hoidon korvaamiselle täsmälliset kriteerit, vrt. tapaturmavakuutusjärjestelmä Selvitetään hoidon toteuttamistavasta riippumaton palkansaajien tasavertainen verokohtelu Työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminnan pelisäännöt (STM, keskusjärjestöt, työeläkelaitokset) Työeläkelainsäädäntöön työhyvinvointipalvelut määrittelevät säännökset, jotka selkeyttävät sekä työhyvinvointipalveluiden oikeudellisen aseman että palveluiden käytön yhtiöiden kilpailukeinona Työhyvinvointipalvelut kaikkien työnantajien saatavilla Työhyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden seuranta (eläkeyhtiön hallitus hyväksyy peruslinjaukset ja seuraa palveluiden toteutumista ja tuloksellisuutta) 21.9.2012 Jukka Ahtela

Kuntoutusprosessit toimiviksi (STM, keskusjärjestöt, työeläkelaitokset, Kela) Työterveyshuollolle kokonaisvastuu kuntoutuksen koordinoinnista Työterveyshuollon käyttöön kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen osaamista Kuntoutusprosessien hallinta keskeiseksi osaksi työterveyshuollon laadunhallintajärjestelmää Kuntoutuksen oikea-aikaisen käynnistymisen ja suunnitelmallisen toteutumisen varmistaminen Työterveyshuollolle mahdollisuus pyytää erikoissairaanhoidolta kuntoutussuunnitelma, mikäli sellaista ei hoidon yhteydessä ole laadittu Työterveyshuolto voi käynnistää määritellyt kuntoutustoimet suoraan omalla päätöksellään tietylle enimmäisajalle (esim. työkokeilu omalla työpaikalla) Kuntoutussuunnitelmien kuvaamisessa käytettäviin lomakkeisiin (mm. lääkärinlausunto B) lisätään kohdat, joihin merkitään tiedot tarkoituksenmukaisten yhteistyötahojen konsultoinnista suunnitelmaa laadittaessa 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työterveyshuollon osaamisen kehittäminen Kaikkeen terveydenhuoltohenkilöstön peruskoulutukseen lisätään työelämän, työkyvyn arvioinnin ja sosiaalivakuutuksen tuntemusta Kaikkiin lääketieteellistä koulutusta antaviin yliopistoihin perustetaan päätoimiset työterveyshuollon professuurit Ammattikorkeakouluihin riittävästi työterveyshoitajakoulutusta > Työmarkkinajärjestöjen kannanotto toimitettu yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 21.9.2012 Jukka Ahtela

Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat (Keskusjärjestöt, liitot) Työmarkkinaosapuolet laativat raamisopimuksen mukaisesti yhteisen mallin työpaikkojen ikäohjelmia varten Malli kattaa kaikki ikäryhmät, ei vain senioreja Työpaikoilla varmistetaan ikäohjelmien soveltaminen yksilötasolla esim. yksilöllisellä työurasuunnitelmalla (vähintään 58-60 vuotta täyttäneet) Työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit (Keskusjärjestöt, liitot) Jäsenliitot kartoittavat alakohtaisesti työhyvinvointitoiminnan nykytilan sekä laativat tämän pohjalta yhteisen toimenpideohjelman Keskusjärjestöt laativat yhteisen tarkistuslistan huomioon otettavista asioista 21.9.2012 Jukka Ahtela

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ja työssä jatkaminen (Keskusjärjestöt, STM, TEM, Kela) Selvitetään miten työntekijän työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä voitaisiin edistää seuraavilla toimilla Osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskeva soveltamisikäraja nostetaan työeläkkeen puolella 63:sta 68 vuoteen Kannustimet työuran pidentämiselle myös osatyökykyisenä Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistetaan myös kansaneläkkeessä Nuoret mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, vammaiset 21.9.2012 Jukka Ahtela

Masto-hankkeen jatkotoimet (Keskusjärjestöt, Työturvallisuuskeskus, STM) Masto-hankkeen ehdotusten toimeenpanon varmistaminen Toimenpidesuositusten toteutumista seurataan vuosittain (Työhyvinvointifoorumi, Johtamisen kehittämisverkosto) Työmarkkinaosapuolet ryhtyvät käytännön toimenpiteisiin Työturvallisuuskeskuksessa (Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka) alla mainittujen Masto-hankkeen ehdotusten toimeenpanon varmistamiseksi Työkyvyn tukitoimista pelisäännöt työpaikoille Varhaisen tuen ja työhön paluun toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen työpaikoille  Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle Masto-hankkeessa tuotetun koulutusmateriaalin hyödyntäminen, työhyvinvointikortti Työsuojelu tukemaan mielenterveyttä edistävien työolojen kehittämistä Psykososiaaliset työolotekijät selvitetään kaikilla toimialoilla osana työpaikan riskinarviointia ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystoimintaa 21.9.2012 Jukka Ahtela