Petri Vanninen TOISEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUS JA SEN KUNTOUTUS AIVOJEN TASAPAINOMALLIN MUKAAN TEORIA, HARJOITUSMATERIAALI JA LUOKITTELUJÄRJESTELMÄ KAHDEN KUNTOUTUSKOKEILUN VALOSSA

Taustaa Peruskoulun osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaista yli puolella ensisijainen eo-peruste puhe-, tai lukivaikeudet (Tilastokeskus 2010) Peruskoulussa lukemisvaikeus ohjaa ammatinvalintaa niin, että kyseiset nuoret valitsevat käytännönläheisiä ammatteja muita useammin (Ingelsson 2007; Savolainen ym. 2008; Taylor & Walter 2003) Lukemisvaikeus vaikuttaa minäkuvaan sekä käsitykseen itsestään oppijana (Ingelsson 2007; Vanninen 2012) Erotuksena laajaan lukemisvaikeuden käsitteeseen, dysleksialla tarkoitetaan aina diagnosoitua lukemisvaikeuden muotoa

Yleistä opiskelijoiden lukemisvaikeuksista Vuonna 2009 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista erityisopiskelijoiden osuus oli 6,5 % ja nuorten koulutuksissa 13,4 % Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista ilmenee vakavia puutteita lukemisen perustekniikassa (Pelkonen, Matilainen 1997; Vanninen 2012) Kuntoutujan omalla motivaatiolla keskeinen merkitys kuntoutuksen onnistumisessa (Fuente-Fernández ym. 2001; Bakker 2006)

Sukupuolten väliset erot Miehillä ongelmia esiintyy 2-5 -kertaisesti naisiin verrattuna (Snow, Burns & Griffin 1998) Sukupuolten väliset erot eivät ole kulttuurisidonnaisia Opintiellä pysyminen –tutkimushankkeessa heikon lukutaidon perusteella seulotuista 585 9.luokkalaisesta kolme neljästä oli poikia (Holopainen &Savolainen 2005) Omassa aineistossani (n=98) mekaanisen lukemisen vaikeus todettiin yli puolella (54,2 %), miehistä ja vajaalla viidenneksellä (18 %) naisista (Vanninen 2012)

Lukemisvaikeuden taustatekijät Lukemisvaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä ja niillä on neurobiologinen tausta (Huemer ym. 2012; Knight & Hynd 2002; Shaywitz & Shaywitz 2005) Lukutaidon variaatioista noin 60 % on perintötekijöistä johtuvaa (Korhonen 2005) Suvussa esiintyvät lukemisvaikeudet nelinkertaistavat lapsen lukemisvaikeusriskin (Torppa 2007) Geneettiset tekijät vaikuttavat varhaiseen neuraaliseen kehitykseen poikkeamina, jotka aikaansaavat ongelmia kielellisissä osataidoissa (Grigorenko 2001)

Tutkimustehtävä ja tulokset Tutkimustehtävänä oli uuden tiedon tuottaminen aikuisten lukemisvaikeudesta ja sen kuntoutuksesta Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoille suunnatun harjoitusmateriaalin kuntouttavaa vaikutusta kahdessa kuntoutuskokeilussa Tutkimuksen kohteina Aivojen tasapainomalliteoria, Kuntoutusjyviä-harjoituskansiot sekä Luokittelujärjestelmä dyslektikkojen tunnistamiseen Mekaanisen lukemisen tutkimus, jossa opiskelijoiden lukemisnopeutta tarkasteltiin suhteessa tehtyihin lukemisvirheisiin Tuloksia arvioitiin tilastollisen analyysin ja opiskelijoiden omien kokemusten kautta

Teoriaperusta Hollantilainen neuropsykologian professori Dirk Bakker on kehittänyt lukemisprosessin kehittymisestä ja häiriöstä tasapainomallin (balance- model of the brain activity) taustalla Lurian lateralisaatioteoria: eläimillä molemmat aivopuoliskot samanarvoisia; ihmisellä yleensä vasen dominoiva ihmisen aivopuoliskojen erilaisuus on mahdollistanut kielen kehittymisen Aloitteleva lukija keskittyy kirjainten avaruudelliseen asentoon ja niiden mieleenpainamiseen (oikea aivopuolisko), kun taas kehittynyt lukija tarvitsee kielen rakenteen ja sisällön prosessointia (vasen aivopuolisko) Bakkerin mukaan lukemaanoppimisen alkuvaiheessa korostuvat oikean aivopuoliskon prosessit ja lukemisen edistyessä vasen aivopuolisko ottaa lukemistapahtumasta enemmän vastuuta häiriö tässä tasapainossa aiheuttaa spesifin dysleksian (3-5 % ikäluokasta)

Teoriaperusta Bakker erottaa kaksi eri dyslektikko-tyyppiä: P- (perceptual) ja L- (linguistic) tyyppi P-tyypin lukijat juuttuvat oikean aivopuoliskon lukemisstrategiaan johtuen oikean puoliskon ylikehittyneisyydestä tai vasemman puolen alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista L-tyypin lukijat siirtyvät liian varhain käyttämään vasemman aivopuoliskon strategioita johtuen vasemman puoliskon ylikehittyneisyydestä tai oikean puolen alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista väärän strategian käyttö aiheuttaa ongelmia lukemissuorituksessa P-tyypin lukijat lukevat hitaasti ja kangerrellen, L-tyypin lukijat lukevat nopeasti ja suhteellisen virheellisesti Lukijatyypeille ominaiset virheet jaoteltu aikaavieviin virheisiin (P) ja suoriin virheisiin (L)

Virhetyypit puuttuvan sanan korjaus poisjätetyn kirjaimen korjaus AIKAAVIEVÄT VIRHEET (P-tyyppi) SUORAT VIRHEET (L-tyyppi) puuttuvan sanan korjaus poisjätetyn kirjaimen korjaus sanan tavaaminen ja korjaus tankkaaminen ja korjaus sanan toistaminen väärin luetun kirjaimen korjaus väärä painotus tai ääntäminen ja korjaus väärän sanan korjaus oikeaksi sanan poisjättäminen kirjaimen tai tavun poisjättäminen uuden sanan lisäys tai korvaaminen toisella sanalla sanojen ja kirjainten reversaali sekalaiset virheet

Harjoitusmateriaali KUNTOUTUSJYVIÄ –HARJOITUSKANSIOT Liperin ammattioppilaitoksessa kehitettiin 20 tunnin interventio-ohjelma P- ja L-tyypin dyslektikkojen kuntouttamiseen vuonna 1999 taustalla tutkimustieto toisen asteen opiskelijoiden vakavista luku- ja kirjoitustaidon puutteista (Pelkonen & Matilainen 1997; Ryynänen 1997) aikuisdyslektikoille kuntouttavaa harjoitusmateriaalia vain vähän tarjolla tunnin aluksi luetaan teksti, jonka jälkeen keskustelussa varmistetaan että sisältö on ymmärretty lukemisen jälkeen tehdään tehtävät, joista ensimmäinen on luetun ymmärtämisen tehtävä loput 2-3 tehtävää vahvistavat heikompaa aivopuoliskoa

Luokittelujärjestelmä ilmaisee mekaanisen lukemisvaikeuden ja tasapainomallin mukaisen erityisen lukemisvaikeuden tutkimusjoukkona Liperin ammattioppilaitoksen ja Joensuun oppimiskeskuksen 37 opiskelijaa 1999-2000 opiskelijat lukivat 315 sanaa käsittävän pakinan nauhalle lukemissuoritukset analysoitiin Bakkerin luokittelun mukaisesti lukemisnopeus ka 3.58 min., P-virheet 12, L-virheet 15, yht. 27 virhettä virheiden keskiarvo 27 - / + yksi hajontayksikkö: 0-9 hyvät lukijat, 9-27 lieviä lukemisvaikeuksia, 28-45 dyslektikot, 46- vaikea dysleksia

Lukijoiden luokittelu P-tyypin lukija: lukunopeus keskimääräistä hitampi (3.58 min.), lukemisvirheitä keskimääräistä enemmän (27), P-virheitä keskimääräistä enemmän (12) ja L-virheitä (15) keskimääräistä vähemmän L-tyypin lukija: lukunopeus keskimääräistä nopeampi (3.58 min.), lukemisvirheitä keskimääräistä enemmän (27), L-virheitä keskimääräistä enemmän (15), P-virheitä keskimääräistä vähemmän (12)

Kuntoutuskokeilut HELSINKI (Tekniikan alan oppilaitos) + INARI (Saamelaisalueen koulutuskeskus) (n = 98) miehiä 48 ja naisia 50 luokittelujärjestelmän mukaan mekaaninen lukemisvaikeus todettiin 35 opiskelijalla (35,7 %) miehistä lukemisvaikeus todettiin 26 opiskelijalla (54,2 %) ja naisista 9 opiskelijalla (18 %). erityinen lukemisvaikeus 8 opiskelijalla (8,2 %) (yksi keskeytti) koeryhmä 6 opiskelijaa, vertailuryhmä 3 opiskelijaa (mukana 2 luokittelujärjestelmän rajalla olevaa) alkumittaus – interventio - loppumittaus

KOERYHMÄ YHTEENSÄ 6 opiskelijaa P-virheet L-virheet yhteensä lukuaika alkumittaus 123 130 253 27.08 loppumittaus 97 98 195 26.34 muutos - 26 - 32 - 58 - 34 s VERTAILURYHMÄ YHTEENSÄ 3 opiskelijaa P-virheet L-virheet yhteensä lukuaika alkumittaus 51 61 112 11.14 loppumittaus 42 62 104 10.49 muutos - 9 + 1 - 8 - 25 s

Koe- ja vertailuryhmän tulokset koeryhmä 6 opiskelijaa (3 P-, 3 L-tyyppiä) koeryhmän kokonaisvirhemäärä vähentyi 58 virhettä eli 22.9 % (p<.05) lukemisnopeus parani 9 % vertailuryhmä 3 opiskelijaa (1 P-, 2 L-tyyppiä) vertailuryhmän kokonaisvirhemäärä vähentyi kahdeksan virhettä eli 7.1 % lukemisnopeus heikkeni 3,6 %

Lukemisvirheiden kokonaismäärän muutos

Tasapainomallin ja tutkimuksen arviointia Dysleksian selitysmalleista Aivojen tasapainomalli on teoreettisesti johdonmukainen ja empiirisesti vahva (Korhonen 2005) Malli on yksi harvoista dysleksiamalleista, jossa on toisiinsa kytkeytyvä lukemisen ja sen häiriötekijöiden teoria, siitä johdetut dyslektikkotyypit sekä malliin pohjautuva johdonmukainen kuntoutusohjelma (Lorusso 2006) Neurologisena mallina se on uusimpien tutkimushavaintojen ytimessä (vrt. Grigorenko 2001; Huemer ym. 2012; Knight & Hynd 2002; Korhonen 2005; Shaywitz & Shaywitz 2005; Torppa 2007) Bakkeria on kritisoitu fonologisen prosessoinnin taidon merkityksen väheksymisestä lukutaidon saavuttamisessa (Dryer, Beale & Lambert 1999) Tutkimus ei kerro myönteisten muutosten pysyvyyttä, kontrolliryhmän tulos suuntaa antava

Tulevaisuuden näkymiä Mekaanisen lukemisen ja ymmärtävän lukutaidon välisen korrelaation selvittäminen Viitteitä korrelaation olemassaolosta löytyy: toistavan luetun ymmärtämisen tasolle (n = 352) jääneistä opiskelijoista 38, 4 % ilmeni myös mekaanisen lukemisen vaikeus (Ryynänen 1997) Säännönmukaisissa kielissä nopean nimeämisen taito keskeinen taustatekijä lukusujuvuuden kehityksessä Miten nopean nimeämisen taito suhteutuu P- ja L-tyypin dyslektikkoihin? Tavoitteena eri tutkimuslinjojen tulosten yhdistäminen uudeksi dysleksian kokonaisteoriaksi Tutkimukseen perustuvan aikuisille suunnatun lukemisvaikeuden harjoitusmateriaalin tuottaminen

Kiitos huomiostanne! petri.vanninen@hdo.fi 050 440 6623