Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 - 2013 tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ESAELY, Maaseutu ja energia
Advertisements

Maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013 ja 2014–2020
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma – nvm Sirpa Karjalainen MMM
valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
ESR AJANKOHTAISTA ESR –OHJELMASTA YTR:n HANKESEMINAARI ylitarkastaja Leena Uskelin, työministeriö.
Sivu VALINTAKRITEERIT. Ohjelman varojen kohdennus Sivu 2 Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella.
Manner-Suomen maaseutuohjelma Tilannekatsaus Nvm Sirpa Karjalainen, MMM.
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Maaseutuverkoston ajankohtaiskatsaus
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla.  Pohjois-Savossa 3 Leader- ryhmää, joilla jokaisella oma, paikallinen kehittämisohjelmansa  Rahoitus kohdentuu sekä.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Maaseudun kehittämisohjelmat ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Itä-Suomen ESR-päivät Opetusministeriön puheenvuoro Merja Niemi Opetusministeriö.
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus EAKR, Itä-Suomen seurantakomitea Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö RO / maaseudun kehittämisyksikkö.
Uuteen ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä EAKR-seurantakomiteat kevät 2012.
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Linnaseutu ry •Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys •Leader -rahoitus.
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Hankerahoitus ja sosiaalipalvelujen kehittäminen - EAKR-ohjelma - ESR-ohjelma - maaseutuohjelma Heli Rintala.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kehittäjät ja maaseudun yrittäjät Kalvopaketti 2/3.
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Maaseuturahasto Satakunnassa
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1.
VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ 10 tärkeää toimenpidettä.
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
ESR -ohjelman tilannekatsaus Merja Hilpinen, suuraluekoordinaattori Mikkeli
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
Tampereen seutu valtakunnallisesta alueiden kehittämisen näkökulmasta Seutufoorumi Tampere Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja SM/aluekeskusohjelma.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
Maaseudun kehittämisyhdistys ry Rauman seudun ja Vakka-Suomen 7 kunnan alueella toimiva leader-ryhmä, johon kaikki voivat liittyä jäseniksi!
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
Pohjoisen periferian valtioiden välisen yhteistyön ohjelma Kuopio Petri Haapalainen.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Pohjois-Savon ELY-keskus Euroopan kalatalousrahasto Pohjois-Savossa Tuleva ohjelmakausi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Kalvopaketti 1/3.
Suomen seutuverkot Kevätseminaari 2016 Silja Symphony Sivu
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Ajankohtaista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Tilannekatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin.
Maaseutuohjelman yritys- ja hanke-rahoitus Iltakoulu 7. 11
MMM/ruokaosasto/ maaseudun kehittämisyksikkö
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014– Mahdollisuuksien maaseutu - Pohjanmaan ELY-keskus / Sirkku Wacklin & Heikki Rautio.
EU-rahoitus -info: Ajankohtaista rakennerahastoista
Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuudet Uudellamaalla
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Tilannekatsaus 20
Maaseuturahasto Leader
EU-rahoitus kunnille ja maakunnille
Seurannassa olleet rahoituslähteet
Esityksen transkriptio:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma: rahoitustilanne •Suomen ohjelmien menokehitys on EU-tasolla ollut koko ohjelmakauden ajan keskimääräistä nopeampaa. •Ohjelmatasolla on sidottu 99,8% ja maksettu 89% rahoituskehyksestä. •Päätöksenteko jatkuu osittain saakka.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma: rahoitustilanne, yritys- ja hanketuet •Sidottavaksi vuoden vaihteessa noin 16 milj. € maaseuturahaston rahoitusosuutta pääosin uusien haasteiden mukaisiin hankkeisiin (TL 1 ja 4), laajakaistahankkeisiin (TL 3) sekä yritystukiin (TL 3 ja 4) - > lopullisesti sitomatta : -TL 1 noin 1 milj. €, -TL 3 noin 3,6 milj. € josta noin 3,2 milj. € laajakaistahankkeisiin -TL 4 noin 1,1 milj. € Laajakaistahankkeiden osalta kaikki valtuudet jo jaettu alueille, joten päätökset tulisi saada tehtyä nopeasti.

•Maksatusten määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2013 maksettu 67 milj. €. •Yritys- ja hanketuista oli maksamatta noin 380 milj. € julkista rahoitusta, josta maaseuturahaston rahoitusosuus oli noin 170 milj. € -> maksettavana keskimäärin 85 milj. €/v. •Vuonna 2014 tammi-toukokuussa menokertymä on ollut joka kuukausi edellistä vuotta suurempi ja ennakoi vuodelle milj. €:n tasoa. •Yritys- ja hanketukien arvioidaan toteutuvan %:sti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma: rahoitustilanne, yritys- ja hanketuet

Yritysrahoituksen osuus on merkittävästi suurempi kuin edellisillä kausilla Yritysrahoitus ELY:n koko kehyksestä

Ohjelmakausi : Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla •edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. •monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. •lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.

Maaseutuohjelman tavoitteet 1.Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2.Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3.Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4.Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5.Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6.Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.

Ohjelman varat toimenpiteittäin Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa *Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro **Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa ***Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta milj. euroa Yritysrahoitus 301 M€, yhteistyö ja EIP 160 M€, koulutus 80 M€, palvelut 80 M€, LEADER 300 M€

Maaseutuohjelman julkinen rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä8 265 Sivu 10

Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat •ELY-keskukset valmisteluvastuussa •Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja täydennykset •Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja •Kaupunkialueiden rajaus meneillään •Keskeiset yhteistyön alueet: -Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen -Biotalouden kehitys yli sektorirajojen -Yritysten kehitys ja yritysympäristö -Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi

Tämä toimii ja jatketaan samoilla periaatteilla Ohjelman toteutuksessa on säilytettävä asiakasnäkökulma, on palveltava kaikissa ELY –keskuksissa Hallintoa valmistelleen työryhmän esityksiä •ELY –keskuksilla alueellisen ohjelmansa toteutukseen (yritys- ja hanketuet) käytettävissä kaudella yhteensä n. 600 Milj. euroa julkista (EU + valtio) rahoitusta. •Ei kiintiöitä toimenpiteittäin tai tukimuodoittain. •Varat jaetaan kaudella ELYille valtuuksina vuosittain budjetin mukaisesti ja ohjelman toteutusta tarkastellaan kaksi kertaa kaudella. •Paikallisia, alueellisia, alueiden välisiä ja valtakunnallisia hankkeita. •Osa toimien hallinnoinnista keskitettäneen yhteen ELY –keskukseen. (Valtakunnalliset ja erityiset ympäristöhankkeet). •Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla •Leader -toimintaryhmillä paikallisen strategiansa toteutukseen (hanke- ja yritystuet) käytettävissä kaudella 300 Milj. euroa julkista (EU + valtio + kunta) rahoitusta.

Uudistuksia: •Sähköinen asiointi ja hakuprosessin seuranta mahdollista •Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt mahdollisia •Kertakorvaus ja yleiskustannukset %-perusteisesti •Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia ja joustavat •Jaksotettu päätöksenteko kaikissa toimenpiteissä •Ei kuitenkaan Leader -ryhmillä •Valintakriteereiden käyttö avoimen ja tasapuolisen päätöksenteon varmistamiseksi. Parhaat hankkeet esiin! •Alueellinen ja paikallinen strategia tärkeitä •Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö tiiviimpänä ja laajempana osana ohjelmaa •Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi sallittua ja toivottavaa. •Maaseutuverkostoa palveleva yksikkö osana Maaseutuvirastoa

1/2 Tarpeet paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi •Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä •Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja •Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi •Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut •Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu •Uusi Leader-brändi.

Leader 2/2 •MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista •Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. •Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. •Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. •Virallinen haku käynnistyi , kun ohjelma oli toimitettu komissioon. Haku päättyy •MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman.

Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri