Hyvinvointi ja kilpailukyky AMMATTIKORKEAKOULUJEN TKI-PÄIVÄT 15.-17.2.2011 Hyvinvointi ja kilpailukyky Atso Vainio

Invest in Finland – tarkoitus ja tehtävät Invest in Finland hankkii suoria ulkomaisia investointeja Suomeen auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta tuottaa tietoa Suomesta investointikohteena kehittää ja koordinoi kansallista ulkomaisten investointien hankintatyötä verkottuen aktiivisesti alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa kerää ja ylläpitää tietoa ulkomaalaisomisteisista yrityksistä Suomessa toiminnan tavoitteena on lisätä työllisyyttä, osaamista ja yritysten kansainvälistymistä FDI-määritelmä TEM rahoittaa IPA-motiivit Verkottunut toimintatapa

Norlandia Care Oy - Hoivahotelli Tampereelle Käytävätunneli sairaalaan, saunaosastolle ja konferenssitiloihin 126 huonetta, joista 8 inva -huonetta. Huoneet ns. esteettömiä, joten niissä helppo liikkua. Investoinnin suuruus noin 16 milj. €. Työpaikkoja 40. Hoivahotelliyöpymiset 67 % edullisempia kuin sairaalassa yöpymiset. Tilastotietojen mukaan n. 30 % potilaista voi yöpyä hoivahotellissa. Sydänkirurgisia toimenpiteitä kyetään tekemään 15 – 20 % enemmän, eli jonot lyhenevät. Vuodeosaston kapasiteetti nyt pullonkaula.

• Nykytilanne • Seuraukset • Mahdollisuudet Hyvinvointi ja kilpailukyky • Nykytilanne • Seuraukset • Mahdollisuudet Pyrin luomaan tietoisuutta olemmassaolevasta tilanteesta. Moni teistä tietää ja tuntee nämä asiat hyvin jo entuudestaan mutta tässä saattaa olla jotain uusia tapoja kuvata nykyinen tilanne.

Hyvinvointialan kansainvälinen markkinaympäristö Markkinaympäristöön kuuluu yli 25 % maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä. Toimialan kasvu on kansainvälisesti ollut n. 10 %/vuosi Toimialan suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa Euroopan markkinoista 75 % = Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Italia Uusia avautuvia ja kasvavia markkina-alueita ovat Venäjä ja Kiina Terveydenhuoltokustannusten osuus Yhdysvaltojen BKT:stä on arvioitu nousevan 18 %:iin v. 2012. Kehitys on samansuuntainen myös läntisessä Euroopassa Hyvinvointialan suhteellinen merkitys kasvaa voimakkaasti. Alalla on paljon kasvuyrityksiä. Lähde: Hyvinvoinnin klusteriohjelma

Terveyden ja hyvinvoinnin globaalit trendit 1/3 Terveydenhuoltojärjestelmän reformi Demokratia Kustannussäästöt ja toiminnan tehostaminen Väestön ikääntyminen Elintason nousu, elämäntapojen muutokset Kansantaloudellisesti merkittävät pitkäaikaissairaudet yleistyvät nopeasti Painonhallinta Aivojen rappeumasairaudet Maailmamme on muuttumassa yhä nopeammin osin tieteen läpimurtojen seurauksena ja osin terveydenhuollon suurien paikallisten ja globaalien haasteiden vuoksi. Yhdysvalloissa tehtiin juuri historiallinen päätös päästää yli kolmekymmentä miljoonaa uutta ihmistä vakuutetun terveydenhuollon piiriin. Lapsikuolleisuuden kasvu Yhdysvalloissa kehitysmaiden tasolle oli epäilemättä yksi monista syistä toimia juuri nyt. Kiinassa tehtiin samansuuntainen päätös rakentaa koko maan kattava terveydenhuoltojärjestelmä. Tarkempi syyni kustannuksiin sai tosin Valtapuolueen siirtämään aikataulua. Intia, Indonesia ja muutama muu tiheään asutettu kovan kehityksen maa seurannee perässä. Venäjällä homma lienee lainsäädännön kannalta kunnossa, mutta monessa suhteessa tekemistä vaille valmis. Käynnissä on miljardeja ihmisiä koskeva maailman toistaiseksi massiivisin ja kallein terveydenhuollon operaatio. Muutaman kymmenen miljoonan amerikkalaisen ja muutaman sadan miljoonan kiinalaisen uuden vakuutetun terveyden kohentaminen vaatinee miljardien uusien analyysien ja pillereiden lisäksi myös kymmeniä miljoonia sairaalahoitoja. Kukaan ei vielä tiedä, miten ja kuka nuo massat hoitaa. Se tiedetään, että suuria muutoksia tarvitaan - suurempia kuin mitä olemme koskaan nähneet. Suomessa Dementia, diabetes II sekä sydän- ja verisuonitaudit suuria kasvavia ongelmia, joiden hoito kallista. Lähde: Tekes

Terveyden ja hyvinvoinnin globaalit trendit 2/3 Yksilöllisyyden korostuminen ”Superkuluttajat” Personoitu lääkehoito (personalised medicine), ravitsemus Diagnostiika ja uudet hoidot Tutkimus- ja kehityskustannusten nousu ja samanaikainen tuotekehitysprosessien nopeusvaatimus sekä hinnanalennuspaineet Asiakkaat ovat entistä vaativampia ja varakkaampia sekä halukkaita käyttämään varallisuuttaan itsensä hoitamiseen Nämä nykyiset ’superkuluttajat’ voivat helposti verrata tuotteita ja palveluja ja ovat hyvin terveystietoisia. Samaan aikaan yritykset tuntevat entistä paremmin esimerkiksi lääkkeiden, ruuan ja erilaisten hoitomenetelmien ja teknologioiden yksilölliset vaikutukset. Kun nämä aspektit yhdistetään, kuluttajat sekä vaativat että heille voidaan tarjota entistä parempaa ja kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Personoitu lääkehoito: Diagnostiikka – rintasyövän alatyyppi – personoitu lääkehoito Terveydenhuollon kustannuksista kaksi kolmasosaa on operatiivisia. Puolet operatiivisista kuluista on palkkoja. 10-15% on lääkkeitä ja vain 1-2% diagnostiikkaa. Operatiivisten kustannusten on ehdottomasti pienennyttävä ja tekemisen täytyy järkevöityä. Diagnostiikan osuus kasvaa. Lääkkeet kotihoidossa ovat edelleenkin halvinta sairauden- ja terveydenhoitoa. Lähde: Tekes

Terveyden ja hyvinvoinnin globaalit trendit 3/3 Säännelty toimintaympäristö, maakohtaiset terveydenhuoltopolitiikat, etiikka ja kannusteet Regulaatio (FDA, EMEA, Japani…) suuntaa tuotteita tehokkaampien ja yksilöllisten hoitokonseptien suuntaan Kestäväkehitys, ympäristövastuu jne. Kansainvälisen toimintaympäristön muutos Kilpailukyky edellyttää kansainvälisen tason huippuosaamista, erilaisten osaamisten innovatiivista yhdistämistä ja tavoitteellista yhteistyötä T&K&I globaaleissa arvoverkostoissa Innovatiiviset liiketoimintamallit Sääntely lisääntynyt jatkuvasti. Toimintaympäristön muutos edellyttää eri teknologia-alojen sovellusten ja eri toimialoilta omaksuttujen toimintatapojen hyödyntämistä Lähde: Tekes

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle luo työvoimapulan Työmarkkinoille tulevat Eläkkeelle lähtevät 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Suuria ikäluokkia ei pidä syyttää tästä tilanteesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta peruskysymys liittyy julkisen talouden kantokykyyn, kun huoltosuhde heikkenee ja palveluntarve kasvaa. Onko työvoimapulaa todella syntynyt? 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 FK|Finanssialan Keskusliitto FC|Finansbranschens Centralförbund 9 02/04/2017

Mediaani-iät vuonna 1975 Kunnat Alimmat: Ranua Taivalkoski Kuusamo Oulunsalo Yli-Ii Kempele Posio Raahe Utsjoki 23 24 25 Ylimmät: Kökar Iniö Velkua Föglö Kumlinge Brändö Houskari Sottunga 51 50 49 48 Koko maa 30 vuotta 23 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 51 (111) (158) (92) (44) (8) (3) Kuvaan tässä, minkälaisia haasteita ikääntymis- ja eläköitymiskehitys tuo tullessaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun vuonna 1975 kaikki suomalaiset laitettiin jonoon, niin keskimmäisen henkilön ikä oli 30 v. Niitä kuntia, joissa mediaani-ikä oli <30 v. oli 111. Kuntia, joissa mediaani-ikä oli >50 v. oli 3. 26.9.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta© Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07 10 02/04/2017 10 10

Mediaani-iät vuonna 2025 Kunnat Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 6463 63 62 Koko maa 44 vuotta 27 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 64 (2) (4) (22) (86) (118) (90) (94) Vuonna 2025, kun kaikki suomalaiset laitetaan jonoon, niin keskimmäisen henkilön ikä on 44 v. Niitä kuntia, joissa mediaani-ikä on < 30 v. on 2. Kuntia, joissa mediaani-ikä on>50 v. on 184. 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta© Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07 11 02/04/2017 11 11

Väestöllinen huoltosuhde 1865–2050 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti 80 60 40 20 v. 2030 Yli 65 v Alle 15 v v. 2008 Tässä näette huoltosuhteen muutoksen. Keskeinen tekijä, joka meillä lisää palveluntarvetta on se, että suuret ikäluokat eläköityvät. Tilanne heikentynyt voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen. Viimeisen kahden elinvuoden kustannukset terveydenhuollossa ovat 80 % koko eliniänaikaisista terveydenhuollon kustannuksista. Kustannuskehitys tulee erittäin haasteelliseksi terveys- ja hyvinvointipalvelujen turvaamisen kannalta. 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 12 12 02/04/2017 Lähde: Tilastokeskus 12 12

Kulutus, ansiotulot ja lakisääteiset bruttoeläkkeet asukasta kohti Iän mukaan 2004 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Euroa/v ETK = Eläketurvakeskus TELA = Työeläkevakuuttajat 18 v. ikään mennessä yhteiskunnan varoja käytetty noin 200 000 €. Monen henkilön kohdalla yhteiskuntaa laittaa vielä toisen mokoman ennen, kun siirrytään työelämään noin 26-27 vuotiaina. Aktiivi-iässä ansaitulla ylijäämällä pitäisi siis maksaa takaisin tuo summa ja myös tulevan vanhuusajan kulutus. Julkinen kulutus nousee voimakkaasti 75 ikävuoden jälkeen. Sukupuolijakauma muuttuu ikääntyneen väestön osalta; myös miehet elävät pitkään. Miesten sairauksien hoito ja hoivan tarve lisääntyy voimakkaasti. Huoltosuhde heikompi, kuin tilastot osoittavat. Työikäisiä on 2,5 miljoonaa mutta satojen tuhansien palkansaajien työn tuottavuus ja alle heidän kokonaiskulutuksensa. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100+ Ikä Ikä Ansiotulot Kokonaiskulutus Yksityinen kulutus Bruttoeläke Lähde: Risto Vaittinen, ETK ja Reijo Vanne, TELA 13 02/04/2017

Nykyisen 65-vuotiaan todennäköisyys olla hengissä ja terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon keskimääräiset vuosittaiset kustannukset eri ikävuosina Todennäköisyys olla hengissä (ast. vas.) Hoito- ja hoivamenot (ast. oik.) % 100 80 60 40 20 Euro 30000 24000 18000 12000 6000 Tämänhetkisistä 65 vuotiaista joka toinen tulee olemaan hengissä vielä 85 vuotiaana. Tänään syntyvän suomalaistytön eliniänodote on 92 v. japanilaistytön 101 v. Tätä eroa tullaan todennäköisesti kuromaan kiinni, joten suomalaistytöt tulevat elämään > 92 vuotiaiksi. 1.) Kaiken kaikkiaan julkisen sektorin haasteet ovat: Eläköityminen ja työvoiman saatavuus Eläke- ja hoivamenojen kasvu Rahoituspohjan turvaaminen Tuottavuuden parantaminen Teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen Liiketoimintaosaamisen lisääminen Julkisen palvelusektorin rakenteelliset muutokset 2.) Nykyjärjestelmän eräitä heikkouksia 􀂃 Terveydenhuollon nykyrakenteet ja tuotantotavat ovat vanhentuneita ja uudistuminen on hidasta - tieto- ja informaatioteknologian hyödyntäminen on puutteellista 􀂃 Alueet, piirit ja muut yhteistoimintamallit: strateginen tilaajataso vaiko operatiivinen tuottajataso? 􀂃 Valtion nykyinen informaatio-ohjaus ei yksinään riitä 􀂃 Kuntien sopimusohjausjärjestelmät, kuten sisäiset tilaajatuottajamallit ovat tehottomia. 􀂃 Perusterveydenhuoltoa, omalääkärijärjestelmää ei ole onnistuttu kehittämään 􀂃 Potilaan valinnanvapaus olematon verrattuna muihin Pohjoismaihin. Rahoitus- ja ohjausvastuuta on keskitettävä ja potilaan valintaoikeutta on lisättävä 3.) Nykyjärjestelmä ei vastaa tulevaisuuden haasteisiin 􀂃 Demografiset muutokset ja alueiden välisen tasapainon järkkyminen johtavat siihen, että nykymuotoinen järjestämisvastuu on liian hajanaisella, köyhtyvällä kuntakentällä 􀂃 Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu ovat edessä jo lähivuosina, johtamiselle suuria haasteita 􀂃 Tuottavuuteen, innovatiivisuuteen ja riskien hallintaan ei kannusteta eikä siitä palkita 􀂃 Kriittiset ammattiryhmät pakenevat julkisen järjestelmän piiristä – laatu heikkenee 􀂃 Paikallisella demokratialla on usein riittämätön osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon valintojen tekoon, resurssien allokaatioon ja priorisointiin. 4.) Hallitusohjelma 1991 julkisista palveluista: ” Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta lisätään ” • Viimeisen 20 vuoden aikana julkisten palveluiden kehittäminen, tuottavuuden parantaminen ja tuotantotapojen monipuolistaminen lähes kaikissa hallitusohjelmissa • Tuottamistapojen monipuolistuminen edennyt hitaasti kuntatasolle – Yksityistä palvelutuotantoa edelleen erittäin vähän (alle 5 %) • Järjestelmä on voimakkaasti tuotantolähtöinen: – Kysyntä (potilaat) pyritään sovittamaan tarjontaan (järjestelmä) – Palvelutarjonta ei sopeudu kysyntään 5.) Keskeisiä hyvinvointiliiketoiminnan ongelmia • markkinoiden toimimattomuus • kuntien kehittymätön palvelujen hankintapolitiikka ja ostoosaaminen • kuntien velvollisuus kuulua yhteen sairaanhoitopiiriin • arvonlisävero (kunnat <-->yksityiset) • työvoimapula • yrittäjä- ja liikkeenjohtotaitojen puute • puutteet kustannuslaskennassa, tuotteistuksessa ja hinnoittelussa • kehittämis- ja investointipääomien puute • tilastointipuutteet • asenteelliset esteet Lähde: Terveyspalvelut. Toimialaraportti. KTM, TE, Finvera, Tekes, 2004 65 70 75 80 85 90 95 Ikä Lähteet: Stakes, VM ja Juha Alhon väestöennuste 14 02/04/2017 ETLA 4.4.2007 / k3_6 14 14

Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä terveyspalveluntuottajilta 1995–2007 Erikoissairaanhoito ja Perusterveydenhuollon hammashuolto tärkeimmät.

Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä sosiaalipalveluntuottajilta 1995–2007 (vuoden 2007 hinnoin) Ostot yksityisiltä palveluntuottajilta kasvaneet kautta linjan. Merkittävimmät alueet: Yleinen muu sosiaali- ja terveystoimi, jota ei tässä ole tarkemmin määritelty Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

Työllisyysasteen muutos 2000–2005 ikäryhmittäin Nuorilla miehillä vaikeuksia ja myös haluttomuutta työllistyä - eivät välttämättä ns. ”peräkammarin poikia” - osa syrjäytyneitä, ei 2. asteen tutkintoa jne. - osa ikuisuusopiskelijoita - monet eivät halua samaan ura- ja asuntolainaputkeen kuin vanhempansa - töissä pitää olla kliffaa - osa perinyt huomattavan omaisuuden Joka viides vuonna 1987 Suomessa syntyneistä on 21 vuoden ikään mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. 10 000:lta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Lähde: Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, joka on osa Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmaa. Tutkimuksessa on yhdistelty aiempaa monipuolisemmin saatavilla olevaa suomalaista rekisteritietoa eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietoja. Eri rekisterien avulla on seurattu kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä eli noin 60 000 lasta sikiöajalta vuoden 2008 loppuun saakka. Suomalaiset rekisterit ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia ja niiden erinomainen kattavuus ja laatu mahdollistavat laaja-alaisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen. Pitkäaikainen rekisteriseuranta avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia eri tekijöiden yhteyksiä toisiinsa ja myöhempään elämään. Tutkimuksen mukaan vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoja verrattaessa. Myöhemmät ongelmat kuten lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kärjistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien lisääntyessä. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä. Koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia pahoinvoinnilta.  Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Geneettinen perimä yhdessä kasvuolosuhteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa muokkaa ihmistä. Sukupolvelta toiselle siirtyy henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja. Syrjäytymisen tai pärjäämisen kierre ei siirry geeneissä, vaan kehityksellä on suunta, joka syntyy ja uusiutuu jatkuvasti yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Pärjääminen syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä koulun ja opettajien myönteisestä asenteesta. Lähde: Juhani Ilmarinen, JIC Santen

Terveys- ja hyvinvointipalvelujen vienti Suomesta ja tuonti Suomeen Hoito- ja hoivapalveluiden viennillä tarkoitetaan sitä, että suomalaiset tuottavat palveluita ulkomaalaisille asiakkaille, jolloin rahavirta suuntautuu Suomeen. Vienti on vähäistä ja tuonti vielä vähäisempää. Potententaalisin vientikohde on Venäjä. Suomella on edellytyksiä hoito- ja hoivapalvelujen vientiin enemmän, kuin se nykyisin vie. Vienti on epäsäännöllistä ja myös kysyntälähtöistä: Ulkomaalaiset potilaat, jotka pyrkivät Suomeen hoitoon, pyritään ottamaan vastaan. Merkittävin syy vähäisille vientiponnisteluille on riittävä kotimainen kysyntä. Yksityisellä puolella yksi este on palveluntuottajien pieni koko. Julkisella puolella esteenä on kapasiteetin puute, minkä merkkinä hoitoihin jonotetaan. Vienti kohdistuukin niihin toimenpiteisiin ja hoitoihin, joihin on ainakin alueellista ylikapasiteettia, kuten synnytyksiin, sädehoitoihin ja ortopedisiin toimenpiteisiin. Lähde: Nordic Healthcare Group Oy

Ulkomaiset suorat investoinnit terveys- ja hyvinvointisektorile Suomessa Ulkomaisomisteisia terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä noin 230 kpl. Osuus kaikista investoinneista noin 9 % Eniten investointeja suuntautunut seuraaville sektoreille Lääketeollisuus, noin 40 % Terveydenhuollon laitteistot ja tarvikkeet, noin 40 % Terveydenhuollon palvelut Merkittävimmät investointien lähteet pääkonttorin sijaintimaan mukaan Yhdysvallat, Ruotsi ja Iso-Britannia Noin 2/3 yrityksistä sijoittunut ensin Uudellemaalle, muut 1/3 muualle Suomeen HW:n osuus viime vuonna 18 % (Suomessa yhteensä noin 2600 ulkomaisomisteista yritystä Total FDI 2010, 159 kpl IIF:n markkinaosuus ollut viime vuosina noin 20 – 25 %)

Nykyjärjestelmä ei vastaa tulevaisuuden haasteisiin 1/2 Väestön ikärakenteen muutokset ja alueiden välisen tasapainon järkkyminen johtavat siihen, että nykymuotoinen järjestämisvastuu on liian hajanaisella, köyhtyvällä kuntakentällä Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu ovat edessä jo lähivuosina Paikallisella demokratialla on usein riittämätön osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon valintojen tekoon Terveydenhuollon nykyrakenteet ja tuotantotavat ovat vanhentuneita, uudistuminen on hidasta. Tuottavuuteen, innovatiivisuuteen ja riskien hallintaan ei kannusteta, eikä siitä palkita. Kriittiset ammattiryhmät pakenevat julkisen järjestelmän piiristä – laatu heikkenee Lähde: Kirsi Kiviniemi /THL - Aatos Hallipelto /PWC Väestömme voimakas yksilöllistyminen ja sinkkuuntuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään. 80-luvulla syntynyt on kaikissa elämänvaiheissaan huomattavasti todennäköisemmin sinkku, kuin 60-luvulla syntynyt. Lisäksi hän tulee elämään pidemmän elämän. Lisääntyvä yksilöllistyminen vie pohjaa yhteisöllisyydeltä ja lähimmäisistä huolehtimiselta, kun ei ole puolisoa eikä lapsia auttamassa. Aiemmin yhteisöllisyydellä on korvattu monet sellaiset palvelut, joita tulevaisuudessa pitää tuottaa muilla keinoin. Esim. vanhusten yksinäisyys esimerkki tästä, samoin synnyttävien äitien vertaistuki ennen ja jälkeen synnytyksen omatoimisesti. Vertaispalvelu tai vertaistuki saattaa olla ratkaisu tähän. Samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tukevat toisiaan.

Nykyjärjestelmä ei vastaa tulevaisuuden haasteisiin 2/2 Potilaan valintaoikeutta on lisättävä Tieto- ja viestintäteknologiaa ei hyödynnetty riittävästi Sähköinen potilastietojärjestelmä puuttuu vieläkn E-reseptit yhä vasta kehitteillä Lääkityksellä hoitaminen vaikuttaa ylimitoitetulta Hoidetaanko meillä liikaa sairauksien oireita muttei niiden syitä? Fimea (=Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus) & Farmaseuttinen tiedekunta, Kuopion yliopisto: (Sirpa Hartikainen, ma. geriatrisen lääkehoidon professori) Järkevä (länsimainen) lääkehoito on nyt ja tulevaisuudessa keskeisin iäkkäiden sairauksien hoidon väline. Joka kolmannella > 75 vuotiaalla vähintään 10 lääkettä samanaikaisesti käytössä: Yleisintä yli 84vuotiailla naisilla, vuonna 2003 49 %. Suuri määrä 15 - 20 lääkettä yleistä. Suuret riskit lääkehaitoille. Vuonna 2005 > 65vuotiailla Kelan korvaamia lääkemääräyksiä 10-15 lääkemääräystä joka viidennellä (18 %) 16-29 joka kolmannella (37 %) > 30 oli 16 %:lla Psyykenlääkkeet "jäävät päälle” Kolme neljästä psyykenlääkkeitä vuonna 2000 käyttäneestä käytti niitä myös vuonna 2005 Benzodiatsepiinit ja kaatumisen riski Kolme neljästä > 10 lääkettä syövistä käytti myös psyykenlääkkeitä. STM toistuvasti suosittanut, että iäkkäiden kokonaislääkitys tulisi tarkistaa vuosittain Näin myös tapahtuu varsin hyvin laitoshoidossa olevien henkilöiden osalta, kotona tai palveluasunnossa asuvien ei.

• Nykytilanne • Seuraukset • Mahdollisuudet Hyvinvointi ja kilpailukyky • Nykytilanne • Seuraukset • Mahdollisuudet

Seuraukset Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen on välttämätöntä Yleinen haaste myös muille länsimaille Palveluiden tarjonta ei ole hyvällä tasolla missään maassa Terveet elintavat ja niihin liittyvät hyvinvointipalvelut keskeisiä Julkissektorin palvelut eivät riitä Yksityissektorin merkitys kasvussa Ulkomaisomisteisten yhtiöiden vaikuttavuus on suuri jo nyt Mikään tehokkuustaso ei tule olemaan riittävä 1.) Tulevaa kehitystä hankaloittaa se, että suuryritysten edut tuntuvat etääntyvän kansallisvaltiosta ja alueista. 2.) Suomalaisen terveydenhuollon taustamuuttujia Terveydenhuollon ja sitä lähellä olevan sosiaalihuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmää tullaan lähivuosina muuttamaan mm. seuraavista syistä. - Kustannusvertailu: OECD:n mukaan Suomi pärjää hyvin, mutta entä trendikehitys? - Lääkäreitä/asukas eniten Euroopassa, silti lääkäripula, myös muun henkilöstön saatavuus lähivuosina ongelmallista (VATT 2010) - Asiakkaiden vaatimukset kasvavat – asiakkaat ovat entistä vaativampia ja varakkaampia sekä halukkaita käyttämään varallisuuttaan itsensä hoitamiseen - Väestörakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen vaikutukset 􀃆 autioitumisuhka, kaupungistuminen jatkuu - Kansalaisten elämäntapa 􀃆 elintapasairaudet, vaikutukset palvelujen kysyntään, kansalaisen rahoitusomavastuun korostuminen - Terveyspolitiikan tavoitteet: luodaan kannusteita terveyshyötyä tuottavien palvelujen tuottamiseen (palveluja tuottavat ammattilaiset) ja kansalaisen oman terveyselämän hallintaan (terveysomavastuu) - Tieto- ja informaatioteknologian hyödyntäminen kansallisella tasolla on puutteellista 􀃆 järjestelmät on saatava kuntoon.

Kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina 1990–2004 ja väestömuutoksesta johdettu tarve vuoteen 2050 (1 000 henkilöä) Henkilöstön saatavuus tulee muodostamaan suuren haasteen. Palveluntarpeen kasvun (ikääntymisen) vaikutus henkilöstön tarpeeseen Jos palvelut tuotetaan jatkossa samalla tavalla, kuin nyt Ikääntymisestä johtuvan palveluntarpeen kasvu ja eläkepoistuma edellyttää 200 000 hengen rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuoltoon Puolet nykyisestä porukasta, eli 200 000, jäänyt eläkkeelle 2025 mennessä. Joissakin maakunnissa kaikkien työmarkkinoille tulevien tulisi siirtyä näihin tehtäviin tulevina vuosikymmeninä. Riittävän suurta työperäistä maahanmuuttoa me emme pysty saamaan. Tuottavuutta on pystyttävä nostamaan. Jos tuottavuus kasvaa 1 %/vuosi, rekrytointitarve on 40 000 henkeä.

Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma 2008–2025 Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Siivoojista 70 % jää eläkkeelle 2025 mennessä, sairaala- ja hoitoapulaisista 65 %.

20–24 vuotiaiden määrä sataa 60–64 vuotiasta kohden Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Vuonna 2005 100 eläkkeelle siirtyvää henkilöä kohde työmarkkinoille tuli 125 henkilöä. Nyt ja 2030-luvulle asti tuo luku on 80. Siis 40 % pudotus tapahtunut viime vuosina.

20–24 vuotiaita sataa 60–64 vuotiasta kohden vuonna 2010 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Kansantaloudellisesti haastavan tilanteesta tekee se, että ikäjakautuma vaihtelee suuresti paikkakunnittain. Tilanne tulee jatkumaan tämänkaltaisena.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2013, mrd € Valtion velkaantuminen tulee kasvamaan noin 80 miljardiin, kuntien 18 – 20 miljardiin. Syntynyt rahoitusvaje jäänee pysyväksi. Velkaa ei pystytä maksamaan takaisin. Lisälainanottokyky esim. kehittämistä ja investointeja varten heikkenee ratkaisevasti.

• Nykytilanne • Seuraukset • Mahdollisuudet Hyvinvointi ja kilpailukyky • Nykytilanne • Seuraukset • Mahdollisuudet

Mahdollisuudet 1/3 Terveys- ja hyvinvointimarkkina kasvaa Kysyntä ylittää tarjonnan Eläkeiässä olevan ikäluokan ostovoima parempi kuin aiemmilla sukupolvilla Eläkkeelle lähdetään parempikuntoisena, kuin aiemmin Omaan hyvinvointiin on halua ja kykyä panostaa Yksityisen sektorin kasvu palvelujen tuottajana voi lisätä markkinoiden toimivuutta Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään Hyvinvointiala on globaalisti merkittävä kasvu- ja markkina-alue, joka tarjoaa mahdollisuuksia synnyttää uutta liiketoimintaa, osaamista ja työpaikkoja. Osaako Suomi hyötyä tästä kasvavasta liiketoimintaalueesta ja sen mahdollisuuksista? 1.) Hyvinvointialan haasteet ja kasvavat markkinat Eräiden skenaarioiden mukaan Suomsessa ei pystytä tulevaisuudessa turvaamaan nykyisellä rahoituspohjalla ja palvelujärjestelmällä tarvittavia palveluja. Tuottavuuden parantaminen on yksi tärkeä, mutta ei riittävä ratkaisu edessä oleviin haasteisiin. Lisäksi tarvitaan uusia ideoita ja tapoja järjestää ja tuottaa hyvinvointipalveluja (innovaatiot ja teknologian hyödyntäminen). Hyvinvointiala on suurten haasteiden edessä mutta toisaalta myös suurten mahdollisuuksien äärellä. Hyvinvointialan akuutit haasteet lisäävät voimakkaasti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä niihin liittyvien tuotteiden, teknologian ja uusien palvelukonseptien kysyntää. 2.) Keskeisiä hyvinvointiliiketoiminnan menestystekijöitä Suomessa • kasvava kysyntä ja toimintaympäristön kehittyminen • yksilöllisten tarpeiden huomioiminen • asiakkaan valinnanvapaus • joustavuus hoitoketjuissa • kustannustietoisuus, johtamis- ja toimintaprosessien tehokkuus • palvelujen saatavuus ja hoitoon pääsyn nopeus • sairausvakuutuskorvaus • laatutyö Lähde: Terveyspalvelut. Toimialaraportti. KTM, TE, Finvera, Tekes, 2004 3.) Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Tavoite: parantaa toimialan yritysten osaamista ja kohottaa se kansainvälisen kilpailun edellyttämälle tasolle. Kehittämisalueita: • palvelujen tuotteistaminen, hinnoittelu, osto- ja tarjousosaaminen • markkinointi- ja myynti, henkilöstön palvelualttius • sopimusosaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat luvat ja lainsäädännön tunteminen • liiketoimintastrateginen johtaminen ja tulevaisuusosaaminen • rahoitus- ja kansainvälisyysosaaminen • laatujärjestelmät ja –osaaminen • investointien ja projektien hallinta • tietotekniikan ja hyvinvointiteknologian soveltaminen ja käyttöosaaminen

Mahdollisuudet 2/3 Terveydenhuoltoa mullistavat muiden teknologia-alojen sovellusten ja eri toimialoilta omaksuttujen toimintatapojen hyödyntäminen. Aiemmin lääkeyritysten hallitsema toimiala kiinnostaa nyt myös IT-alaa, elektroniikkateollisuutta, tutkimusyrityksiä, hoivapalveluyrityksiä, kauppaa sekä rahoitus- ja vakuutusyhtiöitä (Tekes) Noin 60 prosenttia maailman ihmisistä omistaa kännykän, kun internet-yhteys on alle neljänneksellä. Mobiilipalveluissa on avain moneen terveydenhuollon ongelmista. Etädiagnostiikka ja telelääketiede tarkoittavat kustannussäästöjä ja tuovat palvelut kaikkien ulottuville (Tekes) Syntymässä on kaikkien terveydenhuollon reformien globaali äiti. Se on nimeltään Digitalisoitu Mobiili Terveydenhuolto yhdistää bioteknologian, perinteisen informaatioteknologian, uudet langattomat teknologiat ja ennen kaikkea uudet käyttötavat lähes viidelle miljardille matkaviestimelle (Licentia) Kaikki mahdolliset IT-teknologiaa hyödyntävät ratkaisut tullaan ottamaan käyttöön, kunhan ne ovat kustannustehokkaita. Näillä pyritään vähentämään tarvittavan työvoiman määrää. Kymmeniä miljoonia kännyköitä löytyy jo ihmisiltä, joilla ei ole puhdasta vettä tai sähköjä kodeissaan. Nämä teknologiat muodostavat uuden globaalin teollisuuden perustan, joka muuttaa hoitokäytäntöjä jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Olemme kerrankin etulinjassa, kun muutaman suomalaisille tutun teknologian konvergenssi on johtamassa uuden teollisuudenalan syntyyn. Tämän teollisuudenalan lupaus on uudenlainen ennustettava, ennaltaehkäisevä, älykäs ja potilaalle vaivaton terveydenhuolto, jolla parannetaan vanhenevan väestön hoitotuloksia ja jonka avulla voidaan paremmin hallita terveydenhuollon kustannusten kasvua. Suomalaiset yritykset voivat ottaa vahvan roolin lääketeollisuuden ja terveydenhuollon uudistamisessa. Meiltä puuttuvat suuret globaalit yritykset, mutta meillä on innovatiivisia korkean teknologian yrityksiä niin lääkealalla, terveydenhuollossa kuin tieto- ja viestintätekniikankin alueella. Alan yritykset ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja tottuneet toimimaan verkostoituneesti. Suomalaisyritysten asema vain vahvistuu tulevaisuudessa, kun toimialaa eivät enää hallitse suuret lääkeyritykset ja muut jättikokoiset toimijat yksin. Menestyminen vaatii yhteistyön tiivistämistä. Se luo mahdollisuuksia pienille ja nopeille, mutta kovan osaamisen yrityksille. Terveyttä edistävät mobiilit palvelut: 1.) Etäratkaisut, joilla voidaan mullistaa köyhien ja teollistuvien maiden sekä syrjäisten alueiden terveydenhuolto. 2.) Elämäntapaan liittyvät, ihmisten omaehtoiseen valintaan perustuvat hyvinvointipalvelut, joita käytetään myös omaksi iloksi ja viihteen vuoksi. 3.) Yksilölliseen terveydenhoitoon ja tilan seurantaan liittyvät ratkaisut, kuten verensokerin mittaus ja tulosten raportoiminen mobiilisti tai elintoimintojen seuraaminen älyvaatteiden avulla. Store-and-forward telemedicine involves acquiring medical data (like medical images, biosignals etc) and then transmitting this data to a doctor or medical specialist at a convenient time for assessment offline. It does not require the presence of both parties at the same time. Dermatology (cf: teledermatology), radiology, and pathology are common specialties that are conducive to asynchronous telemedicine. A properly structured medical record preferably in electronic form should be a component of this transfer. A key difference between traditional in-person patient meetings and telemedicine encounters is the omission of an actual physical examination and history. The 'store-and-forward' process requires the clinician to rely on a history report and audio/video information in lieu of a physical examination. Remote monitoring, also known as self-monitoring or testing, enables medical professionals to monitor a patient remotely using various technological devices. This method is primarily used for managing chronic diseases or specific conditions, such as heart disease, diabetes mellitus, or asthma. These services can provide comparable health outcomes to traditional in-person patient encounters, supply greater satisfaction to patients, and may be cost-effective. Interactive telemedicine services provide real-time interactions between patient and provider, to include phone conversations, online communication and home visits. Many activities such as history review, physical examination, psychiatric evaluations and ophthalmology assessments can be conducted comparably to those done in traditional face-to-face visits. In addition, “clinician-interactive” telemedicine services may be less costly than in-person clinical visits.

Mahdollisuudet 3/3 Täydentävät hoidot (CAM = Complementary & Alternative Medicine) potentiaalinen kasvutrendi IIF:n asiakkaat Kiinasta ja Intiasta haluavat tehdä yhteistyötä AMK-verkoston kanssa Kansainvälinen yritysyhteistyömahdollisuus Harjoittelupaikkoja opiskelijoille ulkomailla Työllistyminen / yrittäjyys Hoidetaan sairauksien syitä, eikä vain oireita Aasian maiden talouksien merkitys kasvussa – täydentävien hoitojen tunnettuus ja hyödyntäminen lisääntyy. Ylivieskan Ammattiopisto Tuula Taskinen (Rehtori) Mobile: 040 3120401 Email: tuula.taskinen@kam.fi Kuusitie 6, PL 124,  84101 Ylivieska

Yhteenveto Hyvinvointipalveluiden markkinat Suomessa kasvavat lähivuosikymmenet Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen on välttämätöntä Hyvinvointisektori tarjoaa merkittäviä haasteita suomalaiselle koulutusjärjestelmälle Erinomainen työmarkkinatilanne Tehokas kansainvälinen ja monialainen yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kesken tärkeää Keskustelu ja uutisointi tästä teemasta jatkuu taatusti. Huomenna EVA:n Sixten Korkman julkistaa raporttinsa ”Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta”. Raportti käsittelee mm., onko hyvinvointivaltio mahdollisuuksia luova menestystarina vai holhoavaa ja passivoivaa byrokratiaa.

Kiitos! Atso Vainio +358-40-567 5047 atso.vainio@investinfinland.fi Hyvinvointi ja kilpailukyky Kiitos! Atso Vainio +358-40-567 5047 atso.vainio@investinfinland.fi