Elimistö puolustautuu

Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat tulevat kehoon? Limakalvojen kautta (= ei ihoa): suu, nenä, sukupuolielimet. Ihon haavojen kautta Miten elimistö puolustautuu? Terve iho ja terveet limakalvot Hyödylliset mikrobit (normaalifloora) Värekarvat Elimistön nesteet (esim. kyynelneste) Valkosolut ja niiden tuottamat vasta-aineet

Valkosolut eli leukosyytit Syntyvät luuytimessä. 1. Syöjäsolut Veressä ja kudosnesteessä Granulosyytit ja monosyytit (muuttuvat makrofageiksi). Reagoivat bakteereihin ja viruksiin 2. Imusolut eli lymfosyytit Syntyvät luuytimessä, kypsyvät imusolmukkeissa, pernassa ja kateenkorvassa (T-imusolut), tai maksassa (B-imusolut). Jaetaan: 1) vasta-ainetta tuottaviin B-imusoluihin, B-muistisoluihin, ja 2) T-tappajasoluihin, T-auttajasoluihin ja T-estäjäsoluihin. Kuva kirjan sivulta 72 3

Valkosolut eli leukosyytit

Valkosolut eli leukosyytit

MHC (major histocompatibility complex): solukalvon glykoproteiineja joista elimistö tunnistaa itsensä (jos sekaan ilmestyy vieraita proteiineja, solussa voi olla niitä valmistava virus, ja solu tuhotaan). Tutkimusten mukaan eläimet (mukaan lukien ihmiset) valitsevat lisääntymiskumppaninsa (hajun perusteella) niin että tämän MHC on erilainen kuin itsellä – mutta ei liian erilainen. Miksi? Vältetään sisäsiittoisuus (haitallisten resessiivisten geenien ilmeneminen). Erilaisen MHC-kompleksin sivutuotteena yksilö saa jälkeläisilleen monimuotoisen coctailin vastustuskykyä tauteja vastaan. Jos perityt MHC:t ovat kovin erilaisia, lisääntyy todennäköisyys siihen ettei elimistö tunnista itseään → autoimmuunisairaudet.

Autoimmuunisairaudet = valkosolut eivät tunnista omiaan, elimistö hyökkää itseään vastaan. Esimerkkejä: Nuoruusiän diabetes (T-solut tuhoavat haiman Langerhansin saarekkeita joissa insuliini syntyy). Keliakia (gluteeni suolen pinnalla saa T-solut tuhoamaan suolinukkaa) Nivelreuma (nivelten soluja tuhoutuu) Psoriasis (ihosoluja tuhoutuu) MS-tauti (hermosolujen myeliinitupet tuhoutuvat)

Veren vasta-aineet Elimistössä on (näennäisen) tarpeettomia antibodeja (bakteereita ja viruksia tuhoavia vasta-aineita). → vaikeuttaa verensiirtoja

ABO-veriryhmät: Punasolujen pinnassa antigeenejä (glykoproteiineja) joita vastaan plasmassa ei voi olla vasta-aineita. Antigeenit: A, B, A ja B tai ei mitään.

ABO-veriryhmien jakauma Yleisyys maailmassa (%) Yleisyys Suomessa (%) 45 33 28 (Rh+) 5 (Rh-) A 40 42 37 (Rh+) B 11 17 15 (Rh+) 2 (Rh-) AB 4 8 7 (Rh+) 1 (Rh-)

Reesustekijä RH-positiiviset (85% eurooppalaisista): punasolun pinnassa reesustekijä eli D-antigeeni → henkilöllä ei voi olla tekijän vasta-ainetta veressään RH-negatiiviset (15%): punasolun pinnassa ei antigeeniä. Antigeenin ilmestyessä kehoon syntyy vasta-ainetta. Mahdollinen ongelma reesustekijän kanssa

Rokotteet Hankitaan immuniteetti tiettyä sairautta vastaan Elimistön altistus antigeeneille → imusolujen aktivointi → T-muistisolut muistavat taudinaiheuttajan. Käytetyt antigeenit: Bakteerien rakenneosat Inaktivoidut, ”tapetut” virukset Heikennetyt virukset

Puolustusjärjestelmän sairauksia Leukemia eli verisyöpä Luuytimessä alkaa muodostua blasteja (syöpävalkosoluja) → täyttävät veren ja luuytimen → punasoluja, verihiutaleita ja normaaleja valkosoluja vähän. Immuunikato eli AIDS HIV-virus tunnistaa auttaja-T-solut solukalvon valkuaisaineen perusteella → tunkeutuu soluun, monistuu ja tuhoaa solun → T-solujen määrä vähenee → immuunipuolustus heikkenee → jatkuvia infektioita.

Biologian reaalikoe 13.3.2013